4 x Edition Records – alkuvuoden uusia levyjä lyhyesti

Chris Potter – Turku Jazz Festival 2018

Anton Eger: Æ (Edition Records, 2019)
Anton Eger, rummut, Matt Calvert, kitara, Dan Nichols, koskettimet, Robin Mullarkey, basso + vieraina Otis Sandsjö, saksofonit, Petter Eldh, basso, koskettimet, Ivo Neame, koskettimet, Christian Lillinger, rummut, Juliette Marland, ääni

Rumpali Anton Eger on tullut minulle tutuksi Phronesis-trion energisenä rumpalina. Phronesiksen akustisen pianotriojazzin jälkeen Egerin ensimmäinen soololevy liikkuu kuitenkin aivan erilaisissa musiikillisissa maailmoissa. ”Æ” on elektronisten soundien villi sekoitus, jota määrätietoisesti rynnistävät ja samalla jännittävän kulmikkaat kompit kantavat hellittämättä eteenpäin. Jokaisen kappaleen loppuun on vielä liimattu Egerin puhelimella tallentamista muistiinpanoista muokattuja abstrakteja välisoittoja. Albumin kokonaisuus on kiehtovan levotonta ja monisäikeistä, eri suuntiin sinkoilevaa musiikkia.

Daniel Herskedal: Voyage (Edition Records, 2019)
Daniel Herskedal, tuuba, bassotrumpetti, Bergmund Waal Skaslien, alttoviulu, Eyolf Dale, piano, Helge Andreas Norbakken, lyömäsoittimet + kahdella raidalla Maher Mahmood, oud

Voyage” on norjalaisen tuubistin ja säveltäjän Daniel Herskedalin kolmas albumi Edition Recordsilla. Se jatkaa edeltäjiensä, ”Slow Eastbound Train” (2015) ja ”Roc” (2017), jalanjäljillä. Siis uudellakin levyllä soitinnvalikoimaltaan omaperäinen yhtye soittaa perinteisellä tavalla melodista musiikkia, jota hillitty melankolia murtaa tummilla sävyillä. Herskedal on kiinnostunut arabilaisesta musiikista ja maustaa norjalaista viileyttä idän lämpimillä mausteilla. Itäiset sävyt erottuvat selvimmin niillä kahdella raidalla, joilla arabialaisen oudin soittaja Maher Mahmood on mukana.

Chris Potter: Circuits (Edition Records, 2019)
Chris Potter, saksofonit, klarinetit, huilut, kosketinsoittimet, lyömäsoittimet, James Francies, kosketinsoittimet, Eric Harland, rummut + neljällä raidalla Linley Marthe, basso

Amerikkalainen saksofonisti Chris Potter teki kolme edellistä albumiaan ECM-levymerkille ja hienot albumit esittelivät Potterin akustisen nykyjazzyhtyeen johdossa. Kun levy-yhtiö vaihtui Edition Recordsiin, vaihtui myös musiikin tyyli ja Potter palasi Underground-yhtyeensä fuusiojazzilta vaikutteita ammentaneeseen tyyliin. Kosketinsoittaja James Francies ja rumpali Eric Harland osaavat rakentaa väkivahvasti svengaavan grooven, jonka päälle Potterin kelpaa punoa virtuoosimaisia, mutta samalla myös oivaltavia soolojaan. Niin vangitsevia kuin Francies ja Harland ovatkin taustatyössään, on Potter tämän näytelmän päähenkilö.  Hänellä kyllä riittää painavaa puhetta koko tunnin mittaisen levyn ajaksi.

Mark Lockheart: Days on Earth (Edition Records, 2019)
Mark Lockheart, tenorisaksofoni, Alice Leggett, alttosaksofoni, Liam Noble, piano, John Parricelli, piano, Tom Herbert, basso, Sebastian Rochford, rummut + iso orkesteri, jota johtaa John Ashton Thomas

Brittiläinen saksofonisti ja säveltäjä Mark Lockheart selittää kansitekstissä uuden albuminsa nimeä ”Days on Earth”. Kun levyn äänitykset aloitettiin 13.12.2017, Lockheart oli elänyt 20711 päivää eli vajaat kaksi miljardia sekuntia. Levyn kunnianhimoisena tavoitteena on kietoa yhteen 25 vuotta jatkuneen uran tyylit ja vaikutteet. ”Days on Earth” on myös tuotantona huolellinen ja kunnianhimoinen, sillä levyllä soittaa jazzsekstetti ja suuri 30-henkinen orkesteri, jossa jazzmuusikot soittavat yhdessä klassisten muusikoiden kanssa.

Kunnianhimoisuus tuottaa vaikuttavan, samalla tosin hieman yllätyksettömän tuloksen. Esillä olevista neljästä Edition-levystä ”Days on Earth” liikkuu kaikkein lähimpänä jazzin valtavirtaa ja on viileän tyylikästä musiikkia. Parhaimmillaan levy on salaperäisellä, Gil Evans -henkisellä avausraidalla ”A View From Above” ja kärsivällisesti toistuvan bassokuvion päälle rakentuvalla ”This Much I Know Is True”. Jälkimmäisellä vaikuttavat Lockheartin taidokas tenorisaksofoni ja kitaristi John Parricellin soolo, joka kietoutuu jännittävästi ison orkesterin sointien lomaan.

Olen kuunnellut kaikkia neljää levyä mielelläni ja lisään tietenkin ne kaikki Kuuntelussa 2019 -listalle. Levyt ovat tyylillisesti aivan erilaisia ja ehkä niitä on mahdotonta verrata, mutta asetan silti levyt subjektiiviseen mieluisuusjärjestykseen eli

1. Herskedal
2. Potter
3. Lockheart
4. Eger.

AntonEger
herskedal-voyage
potter-circuits
lockheart
AntonEger thumbnail
herskedal-voyage thumbnail
potter-circuits thumbnail
lockheart thumbnail
Share
Kategoria(t): Jazz Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.