5 x Clean Feed Records, osa 2

Seuraavassa esittelyssä on lisää mainion portugalilaisen Clean Feed-levyfirman mainiota tuotantoa. Olen valinnut viiden joukkoon kiinnostavia ja suhteellisen tuoreita levyjä. Lue myös Clean Feed-levyjen esittelyjen ensimmäinen osa: 5 x Clean Feed Records, osa 1.

1. Eric Boeren 4tet: Song for Tracy the Turtle – Live at Brugge Jazz 2004 (Clean Feed 2010)

Hollantilaisen trumpetistin Eric Boerenin kvartetti soitti vuonna 2004 konsertissa Bruggessä ja Belgian yleisradion tallensi konsertin nauhalle. Levykansitekstissä Boeren kertoo, kuinka hän kuuli äänitteen ystävänsä radiosta nauhoittamalta c-kasetilta. Musiikki kuulosti hyvälle vuosien jälkeenkin, joten päätti Boeren hankkia tallenteen itselleen ja sai vielä Clean Feedin julkaisemaan konsertin levyllä.

Kvartetissa soittivat Boerenin lisäksi saksofonisti/klarinetisti Michael Moore, basisti Willem de Joode ja rumpali Paul Lovens. Kvartetti soittaa eloisan yhdistelmän vapaata improvisaatiota ja Ornette Coleman-henkistä vapaasti porhaltavaa svengiä. Ornette Coleman on muutenkin vahvasti mukana, sillä levyn ohjelmistosta puolet tulee Colemanilta, mm. ”Free” ja ”Mr & Ms People”. Loput kappaleet ovat Boerenin ja Eubie Blaken (”Memories of You”) sävellyksiä. Tarjolla on hyvin soitettua akustista jazz, joka ehkä kuitenkin kuulosti paremmalta aikoinaan paikan päällä kuin jälkeen päin levyltä kuunneltuna.

2. Johnston / Shelton / Mezzacappa / Nordeson: Cylinder (Clean Feed 2011)

San Franciscosta käsin toimivan Johnston / Shelton / Mezzacappa / Nordeson -kvartetin jäsenistä kolme on kotoisin eri puolilta Amerikan mannerta; trumpetisti Darren Johnston Kanadasta, saksofonisti/klarinetisti Aram Shelton Floridasta ja basisti Liza Mezzacappa San Franciscosta. Yhtyeen neljäs jäsen, rumpali on ruotsalainen Kjell Nordeson, joka on tunnettu yhdessä mm. Mats Gustafssonin kanssa perustamastaan AALY-triosta.

Myös tämän nelikon musiikissa elää vahvasti Ornette Colemanin henki, vaikka kaikki levyn sävellykset ovat yhtyeen jäsenten omia. Johnston / Shelton / Mezzacappa / Nordeson muodostaa tiiviin kollektiivisesti yhteen pelaavan joukkueen, jossa kaikki muusikot saavat sanansa sanottua ja jako solisteihin ja säestäjiin häviää paikoin olemattomiin. Kvartetin musiikin rakenneosia ovat yhtä lailla svengaavat menojaksot kuin pienten yksityiskohtien muodostamat värikkäät pinnat, joiden keskeltä esille pulpahtelee esiin hienoja melodioita. Tällaisen musiikin soittaminen vaatii keskittymistä ja tarkkaa kuuntelua niin musiikkia luovilta muusikoilta kuin myös levyn kuuntelijoilta.

3. Ralph Alessi & This Against That: Wiry Strong (Clean Feed 2010)

Amerikkalainen trumpetisti Ralph Alessi on minulle aiemmin tuttu pianisti Uri Cainen Gustav Mahler-levytyksiltä sekä basisti Drew Gressin levyiltä. Muita Alessin yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Steve Coleman, Fred Hersch ja soittava saksofonisti Ravi Coltrane. Coltrane ja Gress ovat mukana myös Alessin This Against That-yhtyeessä, johon kuuluvat vielä pianisti Andy Milne ja rumpali Mark Ferber.

Kvintetti soittaa perusvarmaa, perusmodernia jazzia, jonka tuntomerkkejä mielestäni ovat sävellyksiin pohjautuva taidokas improvisaatio ja elävä svengi, jotka yhdessä muodostavat parhaimmillaan hyvin monimutkaisen ja dynaamisen keskinäisen kommunikaation verkon. Tällaista hienoa, älyllisesti suuntautunutta ja hieman pidättyvää, jazzia Alessin yhtyekin ”Wiry Strongilla” esittää. Erityisen hienona esityksenä mieleen jää ”Halves and Wholes”. Pianisti Andy Milne oli minulle uusi ja kiinnostava tuttavuus, jonka tuotantoon aion vielä tutustua.

Noin 70 minuuttia kestävä levy olisi luultavasti hyötynyt, jos sitä olisi tiivistetty hieman lyhyemmäksi ja napakammaksi kokonaisuudeksi.

4. Will Holshouser Trio + Bernardo Sassetti: Palace Ghosts and Drunken Hymns (Clean Feed 2009)

Hanuristi Will Holshouser johtaa mielenkiintoista trioa, jonka muut jäsenet ovat trumpetisti Ron Horton ja basisti David Phillips. Ehkäpä portugalilainen levy-yhtiö vaikutti siihen, että portugalilainen pianisti Bernardo Sassetti tuli mukaan yhtyeen levylle. Yhdessä kvartetti soittaa hillittyä kamarijazzia, jossa on mukana klassisen musiikin aineksien lisäksi myös etnovaikutteita. Vaikka Holshouserin trio on amerikkalainen, henkii musiikkia kuitenkin positiivisella tavalla eurooppalaisuutta, vanhan Euroopan nukkavierun surumielistä henkeä. Vertailukohtana mieleen nousee Dave Douglasin ”Charms of the Night Sky”-kvartetti. Kaunista musiikkia.

5. Sclavis / Taborn / Rainey: Eldorado Trio (Clean Feed 2011)

Puoliksi konsertissa ja puoliksi studiossa äänitetty ”Eldorado Trio” on pitkälti saksofonisti/klarinetisti Louis Sclavisin ympärille rakentuva yhtye ja levytys. Tässäkin on toki kyse kommunikaatiosta ja muusikoiden yhteispelistä (eikös niin ole kaikessa hyvässä jazzissa?), mutta Sclavis on kuitenkin levyn pääasiallinen solisti ja hän vastaa myös suurimmasta osasta levyn sävellyksistä.

Basson puuttuminen kokoonpanosta jättää vastuun matalien äänien tuottamisesta vuoron perään Tom Raineyn rumpujen, Craig Tabornin pianon ja Sclavisin bassoklarinetin tehtäviksi ja yhtyeelle syntyy avoin soundi. Musiikissa yhdistyvät intensiivisesti rymistelevä free jazz (”Let It Drop”, hienostuneen kamarimusiikilliset balladit (”La Visite” ja ”Lucioles”) sekä svengi Steve Lacyn ja Eric Dolphyn hengessä (”To Steve Lacy” ja ”Up Down Up”.

Lisätietoja:
Clean Feed; levy-yhtiön sivut

Share
Kategoria(t): Jazz Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *