Juhani Aaltonen & Sointi Jazz Orchestra: Saarnaaja (Nova Records, 2018)

Juhani Aaltonen, Raahen Rantajatsit 2014

Nuorten muusikoiden iso orkesteri Sointi Jazz Orchestra on toiminut viisi vuotta ja se on ehtinyt julkaista ennakkoluulotonta ja monipuolista äänitetuotantoa. SJO:n ensimmäinen levy (”Syntymä”, 2016) oli raikas kokoelma yhtyeen kapellimestarin Rasmus Soinin sävellyksiä. Toisella levyllään (”Tiernapojat”, 2017) orkesteri tutki vanhaa jouluperinnettä ja muokkasi siitä rehevää ja värikästä nykyjazzia. Uusi kolmas albumi on todellinen jazzsukupolvien kohtaaminen. Se tuo nuorten muusikoiden vieraaksi suomalaisen jazzin veteraanin ja merkkimiehen Juhani Aaltosen, jonka sooloja silmällä pitäen Soini sävelsi viisiosaisen ”Saarnaaja”-sarjan.

Sävellys sai ensimmäisen kipinänsä tammikuussa 2014, kun Soini kuunteli Aaltosen luentoa jazzista ja improvisaatiosta. Säveltäjää jäi askarruttamaan Aaltosen moniselitteinen ajatus, jonka mukaan improvisoijan täytyy soittaa niin, että lammen pinta ei rikkoudu. Lopulta pohdiskeluista syntyi ”Saarnaaja”, joka sai ensiesityksensä keväällä 2016. Saman vuoden syksyn levytyssessioissa sarja tallentui levyksi, joka julkaistaan marraskuun 2018 alussa.

Levyn avaa ”Alkusoitto”, jonka tummat soinnit johdattavat tenorisaksofonin ja orkesterin dramaattiseen vuoropuheluun. Iso orkesteri maalaa kehykset Aaltosen free jazzista ammentavalle soololle ja voimalliselle huipennukselle. Avauksen alkuräjähdyksestä siirrytään saumatta toisen osan (”Heikkoudet vahvuudeksi”) svengaavan cool jazzin maailmaan, kun Sampo Kasurinen sooloilee viileästi . Kolmas osa ”Soita niin ettei lammen pinta rikkoudu” on siis eräänlainen nimikappale, sävellyksen liikkeelle sysännyt idea. Kaksijakoisen kappaleen alku väreilee kuulaina sointeina, joista siirrytään kepeään Gil Evans/Miles Davis -henkiseen svengijaksoon. Siihen trumpetisti Jasmin Afaneh muotoilee tyyliin sopivan soolon.

Minuutin mittaisen tenorikadenssin jälkeen ”Liitelen sointujen yllä” voimistuu vähitellen alun varovaisista väreilyistä ja häipyy Aaltosen soolon kautta jälleen hiljaisuuteen. Aaltonen pääsee vielä esittelemään toista instrumenttiaan huilua ja huilukadenssin jälkeen päädytään viimeiseen viidenteen osaan ”Soitto kuin rukous”. Siinä Aaltosen ja orkesterin vuoropuhelu käy free jazzin vaikutteista huolimatta avausraitaa huomattavasti rauhallisemmin. Näin Aaltosen saarna ei lopulta ole tulta ja tulikiveä, vaan levollisen lempeää puhetta.

Lämminhenkinen ja tasapainoinen ”Saarnaaja” pääsee mukaan Vuoden valinnat 2018 -listalle.

Juhani Aaltonen & Sointi Jazz Orchestra: Saarnaaja (Nova Records, 2018)
Juhani Aaltonen, tenorisaksofoni, alttohuilu, Tommi Kolunen, Lauri Iljin, Lauri Kylätasku, trumpetti, flyygelitorvi, Jasmin Afaneh, trumpetti, flyygelitovi, huilu, Panu Luukkonen, Matti Vuolahti, pasuuna, Mikko Haanpää, bassopasuuna, pasuuna, Kenneth Ojutkangas, tuuba, bassopasuuna, Ilkka Hongisto, käyrätorvi, Petteri Hietamäki, altto- ja sopraanosaksofoni, huilu, Pekka Seppänen, alttosaksofoni, klarinetti, Sampo kasurinen, tenorisaksofoni, huilu, Janne Saarinen, tenorisaksofoni, oboe, Max Zenger, baritonisaksofoni, bassoklarinetti, Aleksis Liukko, piano, Oskari Siirtola, basso, Siiri Partanen, rummut, Rasmus Soini, kapellimestari

Share
Kategoria(t): Jazz Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.