Thelonious Monk: The Life and Times of an American Original

Thelonious Monk: The Life and Times of an American Original

Amerikkalaisen historioitsijan Robin D.G. Kelleyn Thelonious Monk-elämäkerta Thelonious Monk: The Life and Times of an American Original (Free Press, 2009) on eräs parhaista lukemistani jazzmuusikoiden elämäkerroista.

Kirja on rakenteeltaan varsin perinteinen elämäkerta. Tarina alkaa vuonna 1917 Monkin vanhempien sukujuurista, jotka ulottuvat tietenkin orjuuden aikoihin saakka . Näistä hyvin vaatimattomista lähtökohdista Monk kuitenkin pystyi nousemaan modernin musiikin huipulle, erääksi kaikkein arvostetuimmista jazzmuusikoista.

Historiantutkijan tarkkuudella ja huolellisuudella Kelley kuvaa hyvin värikkäästi Monkin kasvuympäristöä New Yorkissa, johon hänen äitinsä muutti Pohjois-Carolinasta 1920-luvun alussa. Kelley kertoo New Yorkin tulenaroista, jopa väkivaltaisiksi konflikteiksi kärjistyvistä etnisistä suhteista. Tätä taustaa vasten kirjoittaja kuvaa nuoren Monkin kouluvuosia, musiikinopiskelun aloittamista ja Monkin perheen ja suvun lämpimiä ihmissuhteita.

Robin D.G. Kelley Kuva: Lisa Gay Hamilton

Vastaavasti kaikki muutkin Monkin vaiheet liittyvät kirjassa vahvasti muuhun maailman menoon. Kirjassa käydään toki läpi kaikki Monkin levytyssessiot, jonkun mielestä ehkä musiikin yksityiskohdat jäävät teoreettisessa mielessä liian vähälle huomiolle. Tavallisen jazzin kuuntelijan kannalta on kuitenkin mielekkäämpää lukea Monkista osana maailmaa, niinhän hänen elämänsäkin oikeasti meni.

Monkin ura ei ollut helppo oikeastaan missään vaiheessa. Keikat olivat harvassa 1940-luvulla ja vaikka Monk pääsi levyttämään Blue Note-klassikkonsa vuosikymmenen lopulla, tilanne ei siitä mitenkään helpottunut. Poliisi otti Monkin ns. kabareekortin kuivumaan useammankin kerran mm. huumausainerikkomusten takia ja keikat New Yorkin klubeilla eivät keikat olleet mahdollisia ilman korttia. Toisaalta sitten kun mainetta ja suosiota alkoi 1960-luvulla tulla, keikkatahti oli aivan epäinhimillinen.

Mielenterveyden ongelmat olivat osaltaan Monkin vaikeuksien syynä. Aluksi originellina käytöksenä pidetyt omalaatuisuudet saivat lopulta diagnoosin kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka vaivasi Monkia enemmän tai vähemmän koko elämän ajan. Viimeiset kymmenen vuottaan Monk asui mesenaattinsa Pannonica de Koenigswarterin asunnossa. Vaikka vointi koheni parantuneen hoidon ansiosta, Monk ei soittanut julkisuudessa enää vuoden 1975 jälkeen ja hän kuoli vuonna 1982.

Kirja on sisältönsä puolesta erittäin rikas. Tässä luettelonomaisesti mainittuna muutama mielenkiintoinen aihepiiri: Monkin suhde kansalaisoikeusliikkeeseen, Monkin aseman bebopin vaiheissa, Monkin läheinen ystävyys Bud Powellin kanssa, jazzmuusikoiden huumausaineiden käyttö, islamin viehätys muusikoiden keskuudessa, Monkin lukuisat Euroopan kiertueet ja jazzklubien toimintakulttuuri, yritykset kaupallistaa Monk musiikkia yhteisprojektilla Blood, Sweat & Tears-yhtyeen kanssa jne.

Vaikka kirjassa käsitellään valtavan määrä asioita, Kelley onnistuu kirjoittamaan taitavasti yhtenäisen ja hyvin mielenkiintoisen, siis luettavan, tarinan. Ja mikä parasta, kirja houkuttelee myös lukijan Monkin musiikin pariin kuuntelemaan levyjä jälleen uudelleen.

Lisätietoja:

MonkBook; kirjan nettisivut
Robin D.G. Kelley on Thelonious Monk: The Man, the Myth, the Music; kirjailijan haastattelu All About Jazz-verkkolehti
Thelonious Monk Discography; Monkin levytysluettelo

Share
Kategoria(t): Jazz, Kirjat Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.