Vuoden valinnat

Vuosi lähestyy loppuaan ja on aika laittaa järjestykseen vuoden jazzelämyksiä. Valinnat ovat tälläkin kertaa täysin subjektiivisia poimintoja kaikesta, mitä jazzin alalla on vuoden aikana eteen sattunut.

Vuoden lämpimin kotimainen levy
Harmonikkataitelija Veli Kujalan debyyttilevy ”Pipoka” (Rockadillo Records) ammentaa eteläamerikkalaisesta perinteestä, mutta välttää kaikki helpot kliseet; tällä levyllä ei soi tico-tico tai muu ns. lattarimusiikki. Kujalan levyllä etelän aurinko ja pohjoisen melankolia yhdistyvät herkäksi ja omaleimaiseksi musiikiksi.

Vuoden kitaralevy
Kitaristi Raoul Björkenheim sekä basisti Ingebrigt Håker Flaten ja rumpali Paal Nilssen-Love muodostavat Scorch Trion, jonka musiikki levyllä ”Luggumt” (Rune Gramofon) kurkottaa jazzin rajojen ulkopuolelle kohti vapaata improvisaatiota, bluesia, rockia, elektroniikkaa. Levyn raju musiikki ei sovi kynttiläillallisten taustalle, mutta kestää kyllä kovaakin kuuntelemista.

Vuoden kotimainen jazzlöytö
Ylen arkistoista löytyi iskelmälaulajana tunnetuksi tulleen Carolan ja pianisti Heikki Sarmannon trion jo vuonna 1966 äänitetty jazzlaululevy, jolla kuullaan Carolan versioita ikivihreistä standardeista. ”Carola & Heikki Sarmanto Trio” (Jazzpuu) todistaa taiteen elinvoimasta, mutta on myös hieman surullinen esimerkki jazzin elintilan kapeudesta Suomessa, sillä levytykset olisivat ansainneet huomion jo levytysaikanaan. Toisaalta levytyksen kohtalo panee miettimään, mitä hienoa musiikkia jää nykyään idols/popstars-mössön jalkoihin.

Vuoden pohjanoteeraus
Pieksämäellä marraskuussa järjestetyt Valtakunnalliset jazzpäivät eivät tapahtumana lainkaan vastanneet perinteikästä nimeään, vaan kyse oli lähinnä vaisusta viihdejazzviikonlopusta, jonka aikana ei kuultu yhtään valtakunnallisen tason yhtyettä. Pekka Pohjolalle jaettu Yrjö-palkinto meni toki aivan oikeaan osoitteeseen.

Vuoden jazzyhtye Kalottjazz & Blues-festivaaleilla
Nykyjazzin huipulla kiitävä ruotsalais-norjalainen Atomic oli viime kesän festivaalin paras yhtye. Saksofonisti Fredrik Ljungqvist ja trumpetisti Magnus Broo yhdessä pianisti Håvard Wiik yhdessä edellä mainitun Scorch Trion komppiparin kanssa luovat riemastuttavan kekseliästä ja intensiivistä uutta jazzia. Tänä vuonna julkaistiin myös Atomicin amerikkalaisten muusikoiden kanssa levyttämä vankka tupla-cd ”Nuclear Assembly Hall” (Okka Disk).

Vuoden torniolainen konserttipaikka
Ammatti-instituutin musiikkitalon sali on osoittautunut ensimmäisen vuoden aikana erinomaiseksi paikaksi monenlaiselle musiikille. Salissa musiikki ja sen tekijät pääsevät esille arvoisellaan tavalla niin soittajien itsensä kuin yleisönkin kannalta.

Vuoden torniolainen jazzteko
Ammatti-instituutin musiikkilinja rikastuttaa kaupungin kulttuurielämää uuden konserttisalinsa lisäksi monella muullakin tavalla. Rumpali Hannu Weckman teki kumppaneineen torniolaista jazzhistoriaa järjestämällä kaupungin ensimmäiset jazzjamit, jotka soivat Kerhoravintolassa joka toinen keskiviikko. Jäämme odottamaan jatkoa ja sitä, että lavalle rohkenee nousta muitakin soittajia kuin musiikkilinjan opettajia ja opiskelijoita.

19.12. 2004

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *