Yrjöä vuoden parhaille

Viime viikonvaihteessa Valtakunnallisilla jazzpäivillä Pieksämäellä jaettiin Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto, jota on jaettu tunnustuksena vuoden jazzmuusikolle jo vuodesta 1967 lähtien. Muistitietojen mukaan palkinto sai opiskelijahuumorille haiskahtavan nimensä, kun alkuvuosina palkintona annetun keramiikkalaatan päälle taiteillut koristelut muistuttivat elävästi oksennusta. Nykyäänkin Yrjö-palkinto on aina taideteos, jonka on tehnyt Jazzpäivät järjestävällä paikkakunnalla asuva taiteilija.

Ensimmäinen palkittu oli saksofonisti Eero Koivistoinen, joka oli palkinnon saadessaan vielä nuori mies, vasta 21-vuotias. Palkinto on mennyt monesti myöhemminkin nuorille muusikoille, sillä Yrjö-palkinto ei ole varsinainen elämäntyöpalkinto, vaan siinä palkitaan vuoden mittaan merkittävää jazzia aikaan saanut tekijä. Vuosien kuluessa palkinnon luonne on muuttunut ja yhä useammin Yrjöllä palkitut ovat monella tavalla ansioituneita. Hyvä esimerkki on tämän vuoden Yrjö, säveltäjä ja basisti Pekka Pohjola, jonka ura ulottuu ajallisesti 1970-luvun alkupuolelle ja sisältää kaikkea mahdollista klassisesta jazziin ja rockiin. Ajankohtaisista saavutuksista huolimatta samalla palkittiin Pohjolan koko tähänastinen elämäntyö.

Koska palkinnosta päättäjät ovat aktiivisia asianharrastajia, on suurin osa Yrjöistä ollut modernin jazzin soittajia. Vanhojen tyylien taitajia ovat olleet vain saksofonisti Gusse Rössi (1977), klarinetisti Antti Sarpila (1997) ja basisti Pentti Mutikainen (1999). Tosin varsinaista avantgardea palkituista ovat edustaneet vain säveltäjä ja rumpali Edward Vesala sekä kitaristi Raoul Björkenheim (1984). Vesala on myös ainoa, joka kahdesti katsottu Yrjön arvoiseksi (1972 ja 1980). Sen sijaan liian varhain kuollut fonistilegenda Pekka Pöyry ei koskaan ehtinyt saada palkintoa, vaikka olisi sen hyvin kyllä ansainnut.

Vaikka on usein hankalaa erottaa, onko joku saanut palkinnon ansioistaan soittajana, säveltäjänä vai molempina, on selvää, että Yrjön saadakseen on kannattanut soittaa joko saksofonia tai pianoa. Palkinto on tähän mennessä jaettu kymmenelle saksofonistille ja yhdeksälle pianistille, kun trumpetisteja palkituista on vain kaksi, Markku Johansson (1993) ja Esko Heikkinen (1998). Vaskipuhallinten asema on Yrjöillä mitattuna muutenkin huono, sillä yhtään pasunistia ei ole koskaan valittu maan parhaaksi jazzmuusikoksi. Myös naiset ovat olleet syrjässä Yrjöjä jaettaessa, sillä ensimmäisen ja ainoan kerran nainen sai tunnustuksen vasta vuonna 2002, kun Anna-Mari Kähärä sai vihdoin Yrjönsä (Huom! Iro Haarla sai Yrjö-palkinnon v. 2007).

Yrjöllä palkittujen listalla on nyt 37 nimeä. Nuorten jazzlahjakkuuksien esiinmarssin takia kisa Yrjöstä vain kovenee ja varmasti moni ansioitunut tulee jäämään ilman. Enää ei voi käydä kuten vuonna 1971, jolloin ei löydetty ketään palkittavaa ja Yrjö jätettiin jakamatta. Turvallisin mielin voi ennustaa, että lähivuosina ainakin Mikko Innanen, Teppo Mäkynen, Manuel Dunkel, Teemu Viinikainen ja Jarmo Saari liittyvät mukaan Yrjö-klubiin.

21.11. 2004

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *