Kulttuuritukea yhdelle, kahdelle, kolmelle

Opetusministeriö on jälleen jakanut vuosittaiset avustuksensa kulttuuritapahtumille. Tornion ja Kemin alueelta tukea sai tänä vuonna kolme tapahtumaa, nimittäin Kalottjazz & Blues (7000 e) ja Euroopan naisteatterifestivaali Torniossa ja Haaparannalla (4000 e) sekä Kemin kansainväliset sarjakuvapäivät (14 000 e). Vaikka eri kulttuurinlajeja on mahdotonta panna arvojärjestykseen, voidaan opetusministeriön avustusta pitää eräänä yhteiskunnallisen arvostuksen mittarina. Esimerkiksi kaikkien jazztapahtumien avustukset ovat yhteensä 230 500 euroa ja Savonlinnan oopperajuhlien avustus yksinään muhkeat 655 000 euroa. Oopperajuhlien tukea voi toki perustella, sillä ooppera on kallis taidemuoto ja Savonlinnan juhlat Suomen kulttuurikesän lippulaiva. Mutta kun yhden tapahtuman osuus koko potista on yli 18 prosenttia, kyse on kulttuuripoliittisesta linjanvedosta; ooppera on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

Klassisella musiikin taso on Suomessa korkea ja harrastajiakin on paljon, joten se on tukensa ansainnut. Toisaalta klassisen musiikin arvostus perustuu usein julkilausumattomaan käsitykseen ns. vakavan taidemusiikin muka muita musiikin muotoja suuremmasta arvosta. Kulttuurisen tasa-arvon lisääminen ei välttämättä olisi kovin kallista, sillä oopperaan verrattuna jazz on edullista tuettavaa. Jazz ei tarvitse suuria ja näyttäviä tiloja, joten valtiontalous ei juuri rasittuisi, jos pitkään suunniteltu ”kansallinen jazznäyttämö”, vaikkapa JUMO-jazzklubi Helsingissä, saisi lopulta turvatun rahoituksen. Kunnolla tuetusta jazzista voisi tulla myös vientikelpoinen tuote, kuten jazzistaan paremmin huolehtineen Norjan esimerkki osoittaa. Norjalainen jazzhan on maailmalla nykyään suorastaan käsite.

On mielenkiintoista tutkia myös sitä, kuinka opetusministeriön tuki jakautuu jazzfestivaalien kesken. Suomen suurin jazzfestivaali, Pori Jazz, saa edellä mainitusta 230 500 eurosta lähes puolet eli 105 000 e. Porin osuus tuntuu kohtuuttomalta, sillä festivaalin ohjelmassa suurimman painon on pitkään saanut yleensä populaari rytmimusiikki. Tosin Porin kunniaksi on sanottava, että eräänlaisena festivaalina festivaalin sisällä tapahtuu myös laadukas Ultra Music-konserttisarja. Viime kesän Ultra Music esitteli ranskalaista nykyjazzia ja nyt vuorossa ovat Pohjoismaat, erityisesti tietenkin Norja, yhteisnimellä Norwegian Soundscapes eli norjalaisia äänimaisemia.

Teorian mukaan markkinatalous ja sen vapaa kilpailu lisäävät automaattisesti kuluttajan valinnan mahdollisuuksia. Teoria ei kuitenkaan tunnu pitävän paikkaansa kaikkien kulttuuri-ilmiöiden kohdalla. Hyviä esimerkkejä ovat mm. mainosradioista kadonnut journalismi ja kaupallisten tv-kanavien yhdenmukaistuminen amerikkalaisten sarjojen ja formaattiohjelmien kentäksi. Sivistysvaltio pitää tukipolitiikallaan huolen oopperasta, jazzista ja muista epäkaupallisista kulttuurinalueista, eikä jätä niitä markkinavoimien tallattavaksi. Näin kulttuurin ystävän on todellisen valinnanvapauden ja kulttuurisen monimuotoisuuden turvaamiseksi suorastaan pakko rakastaa veroja.

24.4.2005

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *