Jazz on turvallista

Huippuhiihdon äskettäin paljastunut väärinpelaaminen vapauttaa muuhun käyttöön miljoonia markkoja tuki- ja sponsorirahaa. Näille rahoille olisi varmasti runsaasti ottajia ja julkisuudessa on jo näkynyt ehdotuksia rahojen jakamiseksi uudelleen. Niinpä minäkin esitän tässä pari ideaa valistuneelle sponsorille, jonka kannattaisi suunnata rahansa nyt suomalaiseen kulttuuriin.

Eräs sen korkeatasoinen laji on uusi kotimainen jazz, joka ei juuri ole päässyt tähän mennessä mukaan sponsorirahojen jaolle, vaikka sen taso on viime vuosina noussut kohisten ilman kepulikonsteja. Tason nousun on taannut kova työ ja korkeatasoinen koulutus. Kotimaisen jazzin alalta valistunut sponsori löytäisi kiinnostavia yhteistyökohteita, jos vain ennakkoluulottomuutta riittää.

Pitkäaikaisen sponsorointisuhteen voi aloittaa tukemalla suomalaista jazzlevytuotantoa. Suomessa toki ilmestyy nykyään enemmän jazzlevyjä kuin koskaan. Suurin osa niistä on kuitenkin muusikoiden omaa tuotantoa tai pienten levy-yhtiöiden julkaisemia.

Valistunut sponsori voisi valita jonkin näistä pienistä levymerkeistä ja antaa rahaa määrätietoiseen levytuotantoon, jonka tavoitteena olisi tietenkin vain musiikin laatu. Kaupallisia myyntinäkökohtia ei kannattaisi miettiä ollenkaan, sen sijaan uutuuksien levitys asianharrastajille ympäri maailmaa olisi tärkeää. Taiteellisen päätösvallan valistunut sponsori antaisi yhdelle henkilölle, joka makunsa mukaan rakentaisi levymerkin linjan. Korkeatasoisen sisällön kruunaisi taiteellisesti korkeatasoinen levykotelo, joka mielellään olisi pahvia eikä ikävää muovia, kuten cd-kotelot yleensä ovat.

Tämä idea ei muuten ole aivan uusi ja omasta hatusta tempaistu. Sveitsiläinen hatHUT-levymerkki on nimittäin toiminut sveitsiläisen pankin tuella näillä periaatteilla. hatHUT on julkaissut uutta jazzia ja nykymusiikkia, jotka eivät varmasti ole kiivenneet levylistoille. hatHUTin levytykset kuuluvat kuitenkin parin viime vuosikymmenen hienoimpien joukkoon ja niitä myydään varmasti pitkälle tulevaisuuteen.

Joku toinen valistunut sponsori voisi ottaa kohteekseen jazzklubitoiminnan. Suomeen on jo vuosia puuhailtu kansallista jazznäyttämöä, yhteiskunnan tuella toimivaa jazzklubia, kuten Fasching Tukholmassa tai Jazzhouse Kööpenhaminassa. Klubia ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi varojen puutteen takia. Perinteisen korkeakulttuurin palatsien kuluihin verrattuna jazzklubi olisi aika edullinen laitos, sillä se ei vaadi uudisrakentamista eikä suurta henkilökuntaa. Lisäksi jazzyhtyeiden esiintymispalkkiot ovat aivan eri planeetalta kuin esimerkiksi rocktähtien tähtitieteelliset vaatimukset.

Valistunut sponsori pitäisi luonnollisesti tärkeänä sitä, että klubilla soi uusi kotimainen jazz, ulkomaisia vierailijoitakaan unohtamatta. Miljoona tai pari vuodessa puhtaana käteen oikealle ihmiselle tai yhteisölle ja uusi korkeatasoinen kulttuuri-instituutio on valmis!

Valistuneen sponsorin kannalta näissä ideoissa on tietenkin se huono puoli, että uusi kotimainen jazz ei koskaan tavoita samanlaisia yleisömääriä kuin huippu-urheilu. Toisaalta kulttuuri on sikäli turvallinen alue, että sen alalla ei varmasti onnistuta tuhlaamaan yhtä suuria rahoja yhtä surkealla menestyksellä kuin Hiihtoliiton tapauksessa. Lisäksi sponsoroinnin tulokset olisivat parhaimmillaan hyvin kestäviä, eihän hiihdon doping-porukaan ole horjuttanut suomalaisen kulttuurin asemaa; sibeliukset, saarikosket ja kaurismäet eivät ole olleet moksiskaan koko kohusta.

25.3. 2001

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *