Platypus Ensemble: Gestalt

Pianisti ja säveltäjä Sid Hillen luotsaama Platypus Ensemble äänitti toisen levynsä Antwerpenissa syksyllä 2002 vapaapäivänään keskellä Saksan kiertuetta. Jo levyn avauskappale Jade Jar osoittaa, että levytysstudioon on astellut keikoilla yhteen hitsautunut erinomainen bändi, ei vain levytystä varteen yhteen koottu muusikkojoukko.

Gestalt on nimenomaan Platypus Ensemblen levy, jolla Sid Hille esiintyy olennaisesti säveltäjän ja yhtyeen johtajan roolissa, ei niinkään pianosolistina. Sid Hillen sävellykset välttelevät kaavamaista teema-soolo-teema-ajattelua ja ovat paljon enemmän kuin se pakollinen sävelmän pätkä ennen sooloja ja soolojen jälkeen. Sävellykset kertovat tarinoita, joilla on alku, loppu ja välillä runsaasti jännittäviä ja dramaattisia juonenkäänteitä.

Yhtyeen levynjulkaisukeikalla (7.3.2003, Ateneum-sali, Helsinki) yhtye soitti yhtenä kokonaisuutena kolme osaa Hillen alun perin isolle orkesterille säveltämästä sarjasta Frutas Maduras. Nuo kolme sävellystä (Claredad, Canción De Consuelo ja Tango Morbido Y Cinico) ovat levyn painokkainta antia. Claredad päästää valloilleen saksofonisti Manuel Dunkelin, joka muutenkin on levyn vahvin solistinen ääni. Hänen tenorinsa tunteen palo kumpuaa suoraan jazzin parhaista perinteistä. Canción De Consuelo on kaunis ja surumielinen balladi, johon Hille muotoilee melodisen pianosoolon. Vakavasävyinen Tango Morbido Y Cinico antaa jälleen Dunkelille runsaasti soolotilaa. Myös Mäkysen rummut rikkaine sointiväreineen ovat vaikuttavasti läsnä, kuten monilla muillakin kappaleilla.

Muista kappaleista kannattaa mainita lempeä Lullaby For Iiris, jonka keskiössä ovat Dunkelin heleä sopraano, Anttilan tumma basso ja Hillen helmeilevä piano. Kaksi alle kaksiminuuttista ilmeisen vapaasti improvisoitua, mutta jäntevää miniatyyria (Kies ja Emergence) osoittavat yhtyeen muodontajua. Tyylikäs Gestalt on erittäin onnistunut levytys, jonka kaunis pahvikotelo tukee levyn sisältöä.

Platypus Ensemble: Gestalt (SatnaMusic)

Sid Hille; piano, Manuel Dunkel; tenori- ja sopraanosaksofoni, Ari-Pekka Anttila; basso, Teppo Mäkynen; rummut

26.3. 2003

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *