Uutta Instagramissa

Sivun yläosaan päivittyy Instagram-tilini viisi viimeisintä kuvaa. Suoraan Instagram-tililleni pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaketta:

Instagram

Share
Tallennettu kategorioihin Valokuvaus | Avainsanoina , | Jätä kommentti

3 x Malin Wättring & uutta ruotsalaista jazzia

Malin Wättring Kalottjazz & Blues -festivaalin jameissa kesällä 2019

Ruotsalainen saksofonisti Malin Wättring on minulle melko tuore tuttavuus. Hän on mukana hienossa Anna Högberg Attack -yhtyeessä, jonka vaikuttava debyyttialbumi (Anna Högberg Attack, Omlott, 2016) löytyy levyhyllystäni. Viime kesän Kalottjazz & Blues -festivaalilla kuulin Wättringia ensimmäisen kerran konsertissa, kun hän soitti rumpali Johan Björklundin Thymeshift-yhtyeessä. Festivaaleilla Wättring soitti vakituisen fonistin sijaisena ja hänen roolinaan oli olla osa yhtyeen sähköistä soundia, eikä Wättringin osuus jäänyt erityisemmin mieleeni.

Nyt olen kuitenkin kuunnellut kolmea tuoretta levyä, joilla kaikilla Wättring pääsee vakuuttavasti esille ja osoittautuu erittäin kiinnostavaksi uudeksi saksofonistiksi. Esittelyssä olevilla kolmella albumilla on paljon muutakin yhteistä kuin sama saksofonisti. Kaikilla levyillä esiintyy kvartetti ja kaikki levyt ovat tavallaan sukua toisilleen. Ne edustavat selvästi samaa nykyjazzin genreä eli musiikki perustuu pitkälti sävellyksiin ja niiden pohjalta luotuihin improvisaatioihin. Tunnelma on yleensä rauhallinen ja levyillä on runsaasti tilaa sooloille sekä kärsivälliselle, tarkasti muita muusikoita kuuntelevalle kommunikaatiolle. Vaikka levyillä on paljon yhteistä, toki erojakin kuulee, kun keskittyy ja kuuntelee.

Lighthouse: Triple Amen (Kopasetic Productions, 2019)
Staffan Svensson, trumpetti, Malin Wättring, saksofonit, klarinetti, Magnus Bergström, basso, Peter Danemo, rummut

Lighthouse on tuore kokoonpano, joka syntyi rumpali Peter Danemon ja trumpetisti Staffan Svenssonin yhteistyön pohjalta. Kvartetti perustettiin, kun Danemo kutsui mukaan Malin Wättringin ja Svensson basisti Magnus Bergströmin. Lighthousen ensimmäisellä levyllä on yksitoista kappaletta, joiden sävellyksistä Wättring ja Danemo vastaavat yhdessä ja erikseen. Yhteiset sävellykset syntyivät, kun säveltäjät lähettivät luonnoksia toisilleen ja tahoillaan jatkoivat ja täydensivät niitä valmiiksi sävellyksiksi.

Ensikuulemalta ”Triple Amenin” soundia leimaa puhaltajakaksikon lämmin soundi, joka syntyy, kun Svenssonin säästeliäs trumpetti kietoutuu kauniisti yhteen Wättringin rosoisen saksofonin kanssa. Danemon ilmava rumpusoundi ja Bergströmin juureva basso täydentävät levyn pelkistetyn ilmeen, joka sopii hyvin yhteen levyn kanteen valitun syksyisen maisemakuvan kanssa.

Malin Wättring 4: Live In Hamburg (Havtorn Records, 2019)
Malin Wättring, saksofonit, Naoko Sakata, piano, Donovan von Martens, basso, Anna Lund, rummut

Malin Wättringin Berliinissä äänitetyllä konserttialbumilla soittaa sama nelikko, joka on ollut mukana saksofonisti kahdella ensimmäiselläkin levyllä. Debyyttialbumilla ”Glöd” (Havtorn Records, 2015) kvartetti oli laajennettu oktetiksi ja toisella levyllä ”Harvest” (Havtorn Records, 2017) kvartetti soitti yhdessä Bohuslän Big Bandin kanssa. ”Live In Hamburg” on yhtyeen ensimmäinen levy, jolla se soittaa pelkästään kvartettina.

Levyllä on kuusi noin kymmenminuuttista kappaletta, jotka tarjoavat kvartetille runsaasti mahdollisuuksia esitellä ilmaisunsa laajaa skaalaa. Siinä missä Wättringin saksofoni ulottuu lähes kuiskauksista free jazzista tuttuun säröön ja särmään, kurkottaa myös koko kvartetti lyyrisistä ja herkän melodisista tuokioista voimalliseen jyryyn.

Skarin/Wättring/von Martens/Jormin: Fabrics (Havtorn Records, 2019)
Malin Wättring, saksofonit, Robin Skarin, piano, Donovan von Martens, basso, Christian Jormin, rummut

Pianisti Robin Skarin johtaa ”Fabrics”-levyllä kvartettia, jossa kolmen nuoren polven muusikon kanssa soittaa rumpali Christian Jormin, tunnettu myös pianistina, yhtyeenjohtajana ja tietenkin basisti Anders Jorminin veljenä. Muusikot kohtasivat tässä kokoonpanossa ensimmäistä kertaa vasta äänitysstudiossa. Levyn kaikista sävellyksistä vastaava Skarin ajatteli, että ilman liiallista harjoittelua muusikot olisivat paremmin läsnä ja tietoisia musiikin käänteistä.

Tällä reseptillä syntyi hallittua valoisaa, avaraa ja aika tyypillistä pohjoismaista jazzia, joka paikoin synnyttää vahvoja mielleyhtymiä Jan Garbarekin 1970-luvun musiikista. Melodinen ja sujuvasti kulkeva ”Fabrics” on esittelyssä olevista kolmesta levystä lähimpänä jazzin suurta valtavirtaa.

Kaikki kolme levyä ovat niin hyvää kuunneltavaa, että päätyvät Valon kuvia -blogin Kuuntelussa 2019 -listalle.

wattring1
wattring2
wattring3
wattring1 thumbnail
wattring2 thumbnail
wattring3 thumbnail

Malin Wättring 4 – Glöd
Vuonna 2016 tallennettu versio sävelmästä “Glöd“. Sävellys on mukana myös Berliinissä äänitetyllä levyllä.

Share
Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Mikko Innanen: Mikko Innasen maakuntauudistus. (Aviador Kustannus, 2019)

Mikko Innanen, Petri Keskitalo, Veli Kujala & Mika Kallio

Maakuntalauluilla tarkoitetaan 1850-luvulta lähtien sävellettyjä lauluja, joiden tehtävän oli esitellä ja suorastaan ylistää Suomen maakuntien luontoa ja ihmisiä. Vanhin maakuntalaulu on joulukuussa 1852 ensimmäisen kerran esitetty Karl Collanin säveltämä ”Savolaisen laulu”. Loput maakuntien tunnussävelistä syntyivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeneninä.

Olen sitä ikäluokkaa, jonka kansakoulumuistoihin maakuntalaulut kuuluvat. Muistot eivät ole mitenkään traumaattisia, ovathan useimmat maakuntalaulut parhaimmillaan aika komeaa musiikkia. Niiden hienot melodiat ovat saattaneet jopa muokata musiikkimakuani. Sen verran hyvin näiden kauan sitten opeteltujen laulujen melodiat palautuivat mieleen, kun kuuntelin Mikko Innasen versioita lauluista.

Vaikka maakuntalaulujen tekstit kuulostavat nykyajan kuulijan korvissa korkeassa ihanteellisuudessaan vierailta, innostui Innanen kuitenkin lauluista vuonna 2013. Sen jälkeen hän on kiertänyt maakuntia erilaisilla kokoonpanoilla ja soittanut uusia sovituksiaan maakunkuntalauluista. Innanen on kieli poskella rinnastanut projektinsa ikuisesti jatkuvan sote-uudistuksen maakuntasuunnitelmiin.

Koska maakuntalaulujen tekstit ovat olleet vähintään yhtä tärkeitä kuin sävelmät, on luonnollista, että myös Innanen halusi liittää uusiin tulkintoihinsa uusia tekstejä. Syntyi kirjan ja cd-levyn paketti, jolla on lähes kahdenkymmenen runoilijan tekstejä, useimmat niistä runoilijoiden itsensä lukemina. Mukana ovat esimerkiksi Jukka Koskelainen, Helena Sinervo ja Juha Seppälä. Suomi on muuttunut kansallisen heräämisen ajan ihanteita moni-ilmeisemmäksi ja niinpä suomenkielen lisäksi ruotsi ja saamenkielikin pääsevät esille. Samoin maahanmuuttajataustaiset runoilijat Taolin ja Mohamed Ahmed Haji Omar sanovat sanansa uudesta kotimaastaan.

Kun vanha maakuntalaulu julistaa ”Savolaisen laulun” sanoin: ”Sen kansa kaikki kärsinyt ja onnehensa tyytynyt, tää armas, kallis maa!”, tarjoavat nyt nykyrunoilijat realistisen ja ironisen näköalan nykypäivän maakuntien Suomeen. Riikka UlannonPohjanmaa” viittaa tuttuihin laulun sanoihin: ”Tämä maa minun miestäni lannistaa, se on kymmenen, kymmenen virran maan!” ja ”En työkkärin muijaa voi unhoittaa, oi kymmenen, kymmenen sairauslomaa.” Näin Innasen ronskisti ilottelevat sovitukset puhuvat samaa kieltä ja käyttävät samaa tyylilajia kuin runoilijat.

Innasen musiikillisia ideoita toteuttaa kvartetti, joka koostuu maakuntien miehistä. Innanen on alun perin kotoisin Itä-Uudeltamaalta, Veli Kujala Etelä-Pohjanmaalta, Petri Keskitalo Hämeestä ja Mika Kallio Savosta. Yhtyeen kaikki jäsenet ovat soittaneet yhdessä Gourmet-yhtyeessä, joten ei ole mikään ihme, että maakuntauudistuksen huumori on lähellä Gourmetin huumoria. Innasen värikkäissä sovituksissa free jazzin karheus ja vanhan jazzin poljento kohtaavat maakuntalaulujen melodioiden kanssa. Musiikin ja runon yhdistelmä on raikas ja ennakkoluuloton.

Mikko Innanen: Mikko Innasen maakuntauudistus. (Aviador Kustannus, 2019)
Mikko Innanen, saksofonit, Veli Kujala, harmonikka, Petri Keskitalo, tuuba, Mika Kallio, lyömäsoittimet + runoilijat ja runojen lukijat

Share
Tallennettu kategorioihin Jazz, Kirjat | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

The Hille-Könighofer Experience: All & Everything (SatnaMusic, 2019)

Sid Hille ja Herbert Könighofer Aineen taidemuseolla Torniossa 30.11.2017

Kuten hyvin tiedetään, improvisaatio on keskeinen, lähes välttämätön, osa jazzmusiikkia. Valtavirran jazzissa sävellyksen harmonia antaa improvisaatiolle sekä rakennuspuut että raja-aidat. Loppu jää sitten muusikoiden luovuuden ja kekseliäisyyden varaan. Kun Ornette Coleman ja kumppanit loivat free jazzin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, improvisointi vapautettiin harmonian rajoista ja svengikin määriteltiin uudelleen.

Erityisesti Euroopassa mentiin vielä pidemmälle, kun äärimmäisen vapaa improvisaatio hylkäsi kokonaan kaikki tunnistettavat melodiat ja rytmit. Näin syntyi musiikkia, jonka särmikkäät energianpurkaukset lähestyvät nykymusiikin abstrakteja soundeja. Nyt esittelyssä olevalla Sid Hillen ja itävaltalaisen saksofonistin Herbert Könighoferin improvisaatioon perustuvalla ”All & Everything” -levyllä melodiat ja eteenpäin kurkottuva groove ovat kuitenkin sallittuja ilmaisukeinoja.

Hillen ja Könighoferin yhteistyö improvisaation parissa alkoi syksyllä 2016, kun he tapasivat vain kolme tuntia ennen ensimmäistä yhteistä konserttiaan. Sittemmin Könighofer on soittanut rumpali Markus Ketolan ja basisti Jori Huhtalan kanssa Hillen f#-triossa, jonka vahvasti säveltäjänäkin profiloitunut Hille on ohjannut vapaan improvisaation tielle.

Marraskuussa 2018 Temppeliaukion kirkossa äänitettiin konsertti, jossa Hille, Könighofer ja Ketola luovat musiikkia täysin ilman etukäteen tehtyjä sopimuksia ja suunnitelmia. Konsertista tallennettiin noin tunnin mittainen keskeytyksettä jatkuva musiikillisten ideoiden virta. Se on jaettu levyllä neljään osaan (”Paradigma 1” – ”Paradigma 4”, kestoltaan noin 12-16 minuuttia). Tarkoituksena on varmaankin auttaa kuulijaa hahmottamaan pitkän improvisaation vaiheita ja käännekohtia.

Hillen, Könighoferin ja Ketolan maailmassa improvisaation kautta syntyy suhteellisen helposti lähestyttävää ja luonnollisesti kasvavaa musikkia. Tuntiin mahtuu niin vapaasti kelluvia soundimaisemia kuin svengaavia jaksoja, eivätkä kuulaat melodiatkaan ole triolle vieraita. Esimerkiksi ensimmäisen osan herkkä loppu solahtaa mukavasti pohjoismaisen jazzin piiriin. Samoissa tunnelmissa liikkuu levyn lopun Hillen ja Könighoferin herkkä duetto ”Lumen”, joka päättää levyn levolliseen mietelauseeseen.

Tutustu Valon kuvia -blogin Kuuntelussa 2019 -listaan, jolle lisäsin ”All & Everything” -levyn.

The Hille-Könighofer Experience: All & Everything (SatnaMusic, 2019)
Sid Hille, piano, sähköpiano, theremin, syntetisaattori, lyömäsoittimet, loopit, Herbert Könighofer, saksofonit, huilut, ääni, loopit, Markus Ketola, rummut

The Hille-Könighofer Experience – Temppeliaukion kirkko 14.11.2018
Videolle on vajaan kuuden minuutin näyte samasta The Hille-Könighofer Experiencen konsertista, josta levykin on tallennettu. Klipistä näkyy, kuinka Hille ottaa välillä yleisönkin mukaan improvisaation riemuun.

Share
Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Uusia levyjä 2019 – soittolista

Lina Nyberg Raahen Rantajazzeilla 2015. Valitsin Nybergin uutta musiikkia uudelle soittolistalleni.

Valitsin soittolistalle sellaisia amerikkalaisia ja pohjoismaisia uusia levyjä, joita en ole blogissa muuten (vielä) käsitellyt.

1. Goran Kajfeš Tropiques: “White Sand“, levyltä “Into The Wild” (Headspin Recordings, 2019). Ruotsalaisen trumpetistin yhtyeen hypnoottinen sävelvirta vangitsee.

2. Jamie Saft Quartet: “Positive Way“, Levyltä “Hidden Corners” (RareNoise Records, 2019). Kuulin Jamie Saftia ensimmäisen kerran trumpetisti Dave Douglasin levyillä kosketinsoittajana. Hän on monipuolinen muusikko ja soittaa kvartetissa akustista pianoa. Muut muusikot ovat saksofonisti Dave Liebman, basisti Brad Jones ja rumpali Hamid Drake.

3. Ralph Alessi: “Iram Issela“, levyltä “Imaginary Friends” (ECM, 2019). Levyn avaa trumpetisti Ralph Alessin tyttärelleen omistama herkän surumielinen avausraita.

4. Ethan Iverson Quartet: “The Man I Love“, levyltä “Common Practice” (ECM, 2019). Village Vanguard -klubilla äänitetyllä konserttilevyllä soittavat Ethan Iverson (piano), Tom Harrell (trumpetti), Ben Street (basso) ja Eric McPherson (rummut). Syyskuussa ilmestyvältä levyltä on julkaistu vain tämä yksi kappale. Levyn loputkin kappaleet ovat jazzstandardeja.

5. Lina Nyberg: ““, levyltä “The Bone Marrow Gardens” (Hoob Records, 2019). Ruotsalaisen laulajan uusi single jatkaa viimeisten albumien omaperäistä linjaa.

6. Gard Nilssen Acoustic Unity: “Bötteknott“, levyltä “To Whom Who Buys A Record” (Odin, 2019). Norjalaisen rumpalin Gard Nilssenin trio soittaa svengaavaa free jazzia. Bassoa soittaa Petter Eldh ja saksofoneja André Roligheten.

7. Chris Lightcap: “Through Birds, Through Fire“, levyltä “SuperBigmouth” (Pyroclastic Records, 2019). Basisti Chris Lightcapin johtamassa yhtyeessä soittaa kaksi saksofonistia, kaksi kitaristia, kaksi rumpalia ja yksi kosketinsoittaja. Lokakuussa 2019 ilmestyvän levyn singlejulkaisulla urkusoolon soittaa pianistina tunnettu Craig Taborn.

8. Jeremy Udden: “Bone“, levyltä “Three In Paris” (Sunnyside Records, 2019). Saksofonisti Jeremy Uddenin trio svengaa Steve Lacyn sävellyksessä.

9. Dave Douglas: “Devotion“, levyltä “Devotion” (Greenleaf Music, 2019). Trumpetistin soittokumppaneina ovat pianisti Uri Caine ja veteraanirumpali Andrew Cyrille.

10. La La Lars: “Det skymmer“, levyltä “La La Lars II” (Headspin Recordings, 2019). Listan päättää La La Lars, jota johtaa rumpali Lars Skoglund. Yhtyeessä ovat mukana mm. Goran Kajfeš ja Jonas Kullhammar. Yhtye liikkuu jännittävästi kevyen ja vakavan välimaastossa.

Tutustu myös Kuuntelussa 2019 -listaan, jolta löytyy lisää uusia ja mielenkiintoisia levyjä.

Share
Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Jazzia Torniossa ja Haaparannalla syksyllä 2019

Syksyn jazzeista voi lukea lisää Riverside Jazzin netistä: www.riversidejazz.fi tai Facebook.com/RiversideJazzTornio.

Share
Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä

Taitelija Lars-Gunnar Nordström (1924-2014) eli Nubben oli abstraktin kuvataiteen ja nimenomaan konkretismin keskeisiä nimiä Suomen taiteessa. Hän oli myös tunnettu jazzlevyjen keräilijä, jonka kokoelma on eräs Suomen laajimmista. Suomen Kansalliskirjaston huomaan tallennetulla kokoelmalla on mittaa lähes sata metriä. Se tarkoittaa noin 11 000 LP-levyä, kolmisensataa singleä ja EP-levyä, vajaat tuhat savikiekkoa, 3600 cd-levyä, satoja c-kasetteja, neljäsataa videota, kuvia, levyluetteloita, konserttiohjelmia, kirjoja ja lehtiä.

Kansalliskirjasto on julkaissut Nordströmin kokoelmaa esittelevän kirjan, jonka on kirjoittanut tutkija Janne Mäkelä. Kirjan kauniista ulkoasusta vastaa Maara Kinnermä. Mäkelän tekstin lisäksi kirjassa on Matti Laipion katsaus jazzlevymerkkeihin ja Pekka Gronowin artikkeli jazzlevyjen keräilyn merkityksestä.

Kirjassa Mäkelä käy läpi Nordströmin kokoelman syntyvaiheet 1940-luvun levyjen niukkuudesta LP-levyjen kulta-aikaan, cd-levyn tuloon ja viimein keräilyn hiipumiseen saakka. Mielenkiintoista on myös jazzin ja Nordströmin taiteen välisen suhteen pohdiskelu. Rytmi-lehden haastattelussa vuodelta 1983 Nordström hahmottelee musiikin ja taiteen suhdetta: ”Jollain tavoin kokisin maalaukseni musiikiksi silmille”. Olli ja Markku Valkosen toimittamassa teoksessa “Suomen taide 6. Nykyaika” (WSOY, 1982) Nordströmin taiteesta todetaan: ”Kun elementit hänen teoksissaan kohtaavat vastavoimansa, syntyy samanaikaisesti sekä tilan tuntu että dynaamisen liikkeen vaikutelma”. Luonnehdinnassa on varmasti jotain jazzin olemusta tavoittavaa.

Sujuvasti kirjoitetussa kirjassa on monia anekdoottimaisia juttuja levyjen keräilijän joskus pakkomielteisestäkin maailmasta. Kirjasta paljastuu, että ehkä hieman yllättäen Nordström ei koskaan kuunnellut musiikkia maalatessaan. Musiikin kuuntelu oli hänen mielestään näet aivan oma, keskittymistä vaativa, puuhansa. Selväksi tulee Nordström mieltymys amerikkalaiseen jazziin, erityisesti bebopia edeltäneeseen swingiin, vaikka hän arvosti esimerkiksi Ornette Colemanin free jazzia. Eurooppalaisesta jazzista Nordströmin suosiossa oli oikeastaan vain ruotsalainen jazz ja Django Reinhardtin kitaraswing.

Nubbenin levyt” on ulkoasultaan erittäin onnistunut ja sisällöltään erittäin kiinnostava teos varsinkin jazzlevyjen ystäville. Kaikille muille se tarjoaa kiinnostavan ja tuoreen näkökulman Suomen sodanjälkeisten vuosien kulttuurihistoriaan.

Kirjan pääsee lukemaan pdf-tiedostona Kansalliskirjaston julkaisuarkistosta Doriasta: Nubbenin levyt. Suosittelen kuitenkin fyysistä kirjaa, sen verran hienosta teoksesta on kysymys.

Janne Mäkelä: Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä. Kansalliskirjaston julkaisuja nro 85. (Kansalliskirjasto 2019)

Kuvia Nordströmin tauluista on käytetty TUM Recordsin levykansissa.

Share
Tallennettu kategorioihin Jazz, Kirjat | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Oddarrang: Hypermetros (Edition Records, 2019)

Osmo Ikosen sello ja Ilmari Pohjolan pasuuna ovat olennainen osa Oddarrangin soundia. Kuvassa Oddarrang Raahen Rantajatseilla kesällä 2017

Syyskuun lopussa ilmestyvä “Hypermetros” on yli viisitoista vuotta toimineen Oddarrang-yhtyeen viides albumi ja kolmas Edition Recordsilla julkaistu. Levyn kahdeksasta raidasta puolet on yhtyeen johtohahmon Olavi Louhivuoren käsialaa. Lisäksi levyllä on yksi Osmo Ikosen sävellys (“Ohlop) sekä Lasse Lindgrenin säveltämä kolmiosainen sarja “Trichordon“, joka on omistettu islantilaiselle säveltäjälle Jóhann Jóhannssonille (1969-2018).

Kymmenminuuttinen “Trichordon” maalaa ensin läpikuultavia äänipintoja, viittaa sitten urkusoundeineen jopa kirkkomusiikin suuntaan ja lopulta kolmannessa osassaan kohottautuu minimalistista liikkeistä korkeuksiin kuin muinaisen katedraalin holvikaaret. Näitä surumielisten melodioiden muovaamia upeita äänitiloja levyllä on muitakin, kuten avausraita “Amber”, edellä mainittu “Ohlop” ja kitaran rosoilla maustettu “15 Years“.

Oddarrangin musiikki on omaperäinen sekoitus rockin, progen, klassisen ja jazzinkin ainesosista. Yhtyeen melodisesti vahva ja visuaalisia mielikuvia herättävä musiikki hohtaa valonkajoa, jota erityisesti pasuunan ja sellon yhteenkietoutunut soundi lämmittää.

Trichordon” on albumina tiivis kokonaisuus ja se kuuluu tietenkin Valon kuvia -blogin Kuuntelussa 2019 -listalle.

Oddarrang: Hypermetros (Edition Records, 2019)
Olavi Louhivuori, rummut, syntetisaattorit, Osmo Ikonen, sello, syntetisaattorit, Ilmari Pohjola, pasuuna, syntetisaattorit, Lasse Sakara, kitara, Lasse Lindgren, basso, syntetisaattorit

Share
Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Aki Rissanen Trio: Art In Motion (Edition Records, 2019)

Aki Rissanen Trio. Kuva: Dave Stapleton

Aki Rissanen Trio on julkaissut suhteellisen lyhyessä ajassa kolme hienoa albumia, kaikki brittiläisellä Edition Records -levymerkillä. Ensimmäinen levy “Amarandom” ilmestyi vuonna 2016, “Another North” vuonna 2017 ja kolmas levy “Art In Motion” ilmestyy syyskuussa 2019.

Aki Rissasen mukaan sana “Art” uuden levyn otsikossa viittaa toisaalta yhtyeen nimeen, toisaalta ns. eurooppalaiseen taidemusiikkiin, jonka piiristä levylle on päätynyt kaksi sävellystä. Ensimmäinen niistä on madrigaaleistaan (ja vaimonsa ja tämän rakastetun murhaamisesta) tunnetun italialaisen Carlo Gesualdon (1566-1613) “Moro lasso al mio duolo”. Myöhemmin katse siirtyy myöhäisrenessanssin ajoista nykymusiikkiin ja lintujen muuttoon pohjoisen Suomen soille, kun trio soittaa “Melankolia”-osan Einojuhani RautavaaranCantus arcticus” -sarjasta.

Vaikka “Das Untemperierte Klavier” vihjaa sekin nimellään mutkan kautta klassisen musiikin maailmaan ja Bachiin, liittää sinnikäs groove ja hellittämätön liike (“Motion”!) sen trion toiseen tärkeään innoituksen lähteeseen eli elektroniseen tanssimusiikkiin. Rissasen kirjoittaa kansitekstissä: “We, as jazz musicians, are in constant motion because our form of art doesn´t ever stand still!”.

Klassisten vaikutteiden ja jatkuvan liikkeen jälkeen trio löytää levyn lopuksi vielä kaksi uutta näkökulmaa. Ensin soi dramaattisesti rakennettu pianosoolo “Love Song”, jonka jykevät bassokuviot ja kirkkaat juoksutukset synnyttävät mielleyhtymiä jopa Cecil Taylorin soitosta. Viimeinen raita “Alava Maa” päättää levyn hartaasti tummiin ja syviin sävyihin.

Kaikkiaan “Art In Motion” on kihelmöivän jännitteistä ja innostavaa musiikkia, joka on kaiken hyvä taiteen lailla monella tavalla maailmassa kiinni. Tähän mennessä Aki Rissanen trioineen on luonut upean kolmen levyn sarjan, jonka levyjä en halua asettaa mihinkään järjestykseen. Jatkoa kyllä toivon ja odotan. “Art In Motion” pääsee Kuuntelussa 2019 -listalle, tietenkin.

Aki Rissanen Trio: Art In Motion (Edition Records, 2019)
Aki Rissanen, piano, Antti Lötjönen, basso, Teppo Mäkynen, rummut

Sivuhuomautus

Googlaamalla löysin vielä saksalaisen pianistin, säveltäjän ja käsitetaiteilijan Bernd Wiesemannin. Hän on levyttänyt lasten leikkipianolle sävellettyä musiikkia albumilla “Das Untemperierte Klavier”, jolla luultavasti ei ole mitään tekemistä Rissasen sävellyksen kanssa. Wiesemannin musiikista en löytänyt näytteitä netistä, mutta levyä kyllä näyttää olevan myynnissä klassisen musiikin verkkokaupoissa.

Linkkejä:

Share
Tallennettu kategorioihin Jazz | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Siilejä pihalla

Tänä kesänä olemme ruokkineet siilejä takapihalla. Pakkohan niitä on myös kuvata!

Share
Tallennettu kategorioihin Valokuvaus | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Claes Andersson (1937 – 2019)

Runoilija, poliitikko, psykiatri ja jazzpianisti Claes Andersson kuoli 24.7.2019 82-vuotiaana. Videolla Anderssonin soittaa trio soittaa Thelonious Monkin sävellyksen ”Blue Monk”. Vuonna 2002 julkaistulla levyllä ”These Foolish Things – Jazz!” (Long Play Records) Anderssonin kanssa soittavat basisti Pentti Mutikainen ja rumpali Reiska Laine.

Lue Hesarin muistokirjoitus: Kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Claes Andersson on kuollut.

Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.

Share
Tallennettu kategorioihin Jazz, Kirjat | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti