Pianotrio on jazzin kentällä tavattoman suosittu kokoonpano ja pianotriojen levyjä tarjotaan usein kuunneltavaksi. Tämän loppukesän ja alkusyksyn ajankohtaisista pianotrioista esittelyyn valikoitui kolme yhtyettä, joilla on ilmeisten seikkojen (siis kokoonpano ja ilmestymisaika) lisäksi muitakin yhdistäviä ominaisuuksia.

Suomalais-ruotsalainen Mire III, israelilainen Shalosh ja islantilainen Benjamín Gísli Trio ovat kaikki niitä moderneja pianotrioja, joiden kollektiivinen kommunikaatio pyrkii häivyttämään solistin ja säestäjien välisen eron enemmän tai vähemmän kokonaan kokonaan. Lisäksi yhtyeet esittävät etupäässä yhtyeen jäsenten omia sävellyksiä ja ne ammentavat mieluummin klassisen musiikin, indie-rockin tai eri kansanmusiikkien puolelta kuin jazzstandardeista tai bluesista. Yhteisistä ominaisuuksista huolimatta yhtyeet ja levyt ovat kuitenkin erilaisia, kaikki tarjoavat oman näkökulmansa musiikkiin.

Pianisti Joona Toivanen on tullut suomalaiselle kuulijalle tutuksi etenkin oman trionsa johtajana jo 2000-luvun alusta lähtien. Joona Toivanen Trio on ehtinyt levyttää jo kahdeksan albumia. Niistä viimeisin, “Both Only” (We Jazz, 2022) pelkisti ilmaisuaan kohti hypnoottista minimalismia. Siihen verrattuna  Mire III -trio (yhdessä ruotsalaisten Thomas Markussonin ja Johan Björklundin kanssa) soittaa ensimmäisellä albumillaan musiikkia, joka asettuu lähemmäs pohjoismaisten pianotriojen valtavirtaa. 

Toivanen on säveltänyt suurimman osan levyn materiaalista, Markussonilta ja Björklundilta on levylle valittu yksi sävellys kummaltakin. Levyn kaikki sävellykset ovat syksyisen surumielisiä ja sävyltään varsin vakavia. Siitä huolimatta trion keskittynyt ja intensiivinen yhteissoitto luo levylle lopulta valoisan ja hartaan levollisen tunnelman.

Mire III: Island Song (CamJazz, 2023)
Joona Toivanen, piano, Thomas Markusson, basso, Johan Björklund, rummut

Shalosh (yhtyeen hepreankielinen nimi tarkoittaa “kolme”) on lähes kymmenen vuotta toiminut yhtye, jonka ensimmäinen levy ilmestyi vuonna 2014. Tiukasti yhteensoittava trio on ajatellut viidennen albuminsa “Tales of Utopia” Vanhan testamentin ja antiikin mytologioista inspiraatiota hakevaksi matkakertomukseksi, joka seuraa päähenkilönsä moninaisia vaiheita Odysseuksen harharetkien tapaan. 

Kuulijan ei tietenkään tarvitse tietää tai välittää ajatuksista yhtyeen sävellysten takana (kaikki levyn kappaleet on merkitty koko yhtyeen nimiin), vaan hän voi rauhassa antautua Shaloshin rehevän ja värikylläisen musiikin vietäväksi. Levotonta energiaa pursuava matka päättyy lopulta onnellisesti “Wedding Songin” hääjuhlan riehakkaaseen ilonpitoon. Shalosh soittaa helposti lähestyttävää, helposti sulavaa ja samalla viihdyttävää musiikkia, jonka virtuoosimainen liike valloittaa.

Shalosh: Tales of Utopia (ACT, 2023)
Gadi Stern, piano & kosketinsoittimet, David Michaeli, basso, Matan Assayag, rummut

Trondheimissa opiskeleva Islantilainen pianisti Benjamín Gísli on ollut aktiivinen niin kotimaansa kuin Norjan jazzkentällä ja levyttänytkin jo rivimiehenä sellaisissa uusissa yhtyeissä kuin Bliss Quintet ja Bento Box Trio. Elokuussa julkaistu ”Line of Thought” on jälleen askel eteen päin uralla, sillä pianotrio tulkitsee tiiviillä 36 minuutin mittaisella albumilla seitsemän Gíslin sävellystä. Kahdeksanneksi raidaksi Gísli on valinnut Carla Bleyn “Ida Lupino”, alunperin jo vuonna 1964 sävelletyn klassikon.

Benjamín Gísli Trio liittyy epäilyksettä pohjoismaisten pianotriojen perinteeseen ja vastaa ehkä liiankin hyvin ennakko-odotuksia. Sävellykset ovat viileän lyyrisiä ja yhtye maalaa hieovaraisilla tulkinnoillaan avaria maisemakuvia, joiden joukkoon nimensä mukaisesti gospel-henkinen “Gospel Song for Andy” tuo svengaavan lisämausteensa. 

Benjamín Gísli Trio: Line Of Thought (Fjordgata Records, 2023)
Benjamín Gísli Einarsson, piano, Andreas Solheim, basso, Veslemøy Narvesen, rummut

Lisäsin kaikki kolme levyä blogin tämän vuoden kuuntelusuositusten listalle: Vuoden valinnat 2023. Benjamín Gísli on siis mukana myös yhtyeissä Bliss Quintet ja Bento Box Trio. Pikaisen kuuntelun perusteella edellinen tuo mieleen Atomic-yhtyeen vahvan ilmaisun ja jälkimmäisen kamarijazz on pianon, viulun ja lyömäsoittimien herkkää yhteispeliä. Myös näitä levyjä on helppo suositella.