Levyhyllystä 6 – Henri Texier: Respect (Label Bleu, 1997)

Erinomaisen jazzin tuntomerkkien joukkoon kuuluu ilman muuta soundi, vaikka tämä muusikon omaan ääneen viittaava sana onkin käsitteenä epätarkka. Kuitenkin kaikille jazzia vähänkin pidempään kuunnelleille on selvää, että hyvän jazzmuusikon voi tunnistaa välittömästi vain soittimen äänen perusteella.

Ranskalaisen basistin Henri Texierin levyllä soittaa joukko oman soundinsa kehittäneitä amerikkalaisia muusikoita, joiden yhteisestä yrityksestä muodostuu omaperäinen kokonaisuus. Alttosaksofonisti Lee Konitzin ja venttiilipasunisti Bob Brookmeyerin soittimet kietoutuvat lempeän viileäksi yhteissoinniksi. Myös kahden basistin yhteistyö kuulostaa tuoreelta. Texier pitää huolen basson perinteisestä roolista ja Steve Swallow soitta sähköbassollaan kitaraa muistuttavia soundeja.

Rumpali Paul Motian kuuluu hänkin niiden jazzmuusikoiden joukkoon, jonka tapa soittaa on tunnistettava. Kaikki viisi muusikkoa ovat taitavia improvisoijia, jotka eivät solisteina koskaan tyydy toistelemaan kliseitä. Kun yhtyeen jäsenten sävellyksistä koostuva ohjelmistokin on mielenkiintoinen, nousee “Respect” korkealle 1990-luvun jazzlevyjen joukossa.

Henri Texier: Respect (Label Bleu, 1997)
Lee Konitz, alttosaksofoni, Bob Brookmeyer, venttiilipasuuna, Steve Swallow, bassokitara, Henri Texier, basso, Paul Motian, rummut

Henri Texier, Tampere Jazz Happening 2018

* * * * * * * * * * * *

Uuden musiikin jatkuva virta uhkaa haudata unohduksiin menneiden vuosien hienot levytykset. Siksi nostan “Levyhyllystä”-sarjassa esille vanhoja suosikkejani ja liitän mukaan noin sadan sanan mittaisen luonnehdinnan levystä. Valitsen poimintoihin cd-julkaisuja, sillä vinyylilevyjä esittelen “Vinyylin viehätys” -sarjassa.

Kategoria(t): Jazz Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.