Orkesterinjohtaja ja säveltäjä James Reese Europe (1881-1919) oli Amerikan mustan musiikin edelläkävijöitä, eräs mustan musiikin alkuräjähdyksistä, kuten Europen muistoa uudella levyllään kunnioittava pianisti ja säveltäjä Jason Moran luonnehtii. Europe toimi monessa asiassa ensimmäisenä mustana muusikkona. Vuonna 1910 hän organisoi ensimmäisen mustien muusikoiden yhteenliittymän Clef Clubin, ammattiliiton ja sosiaalisen seuran. Clef Club ylläpiti omaa orkesteria ja peräti 125 muusikon suuruinen Clef Club Orchestra esiintyi Europen johdolla ensimmäinenä mustien muusikoiden orkesterina kuuluisassa Carnegie Hallissa. Heti perään Europen oma orkesteri levytti ensimmäiset mustan orkesterin äänilevyt vuonna 1913.

Kun Yhdysvallat liittyivät mukaan ensimmäiseen maailmansotaan, johti James Reese Europe johti 369. jalkaväkirykmentin (Harlem Hellfighters) soittokuntaa. Orkesteri soitti ensimmäisenä mustana yhtyeenä ragtimen ja muiden jazzia edeltävien musiikinlajien synkopoitua musiikkia Pariisissa ja tuli näin osaksi myös eurooppalaisen jazzin alkuaskelia. 

Europen ura jäi kuitenkin pahasti kesken, sillä hän kuoli jo vuonna 1919. Europe oli yhtyeineen esiintymässä Bostonissa, kun hänelle tuli riitaa aivan pikkuasiasta orkesterinsa rumpalin kanssa, joka puukotti Europea kaulaan kohtalokkain seurauksin.

“From the Dancehall to the Battlefield” tiivistää muutamaan sanaan Europen uran merkittävimmät vaiheet, matkan ison tanssiorkesterin kapellimestarista maailmansodan melskeisiin. Moran kokosi levylle tentetin, jonka ytimessä svengaa Moranin Bandwagon-trio (Jason Moran, basisti Tarus Mateen ja rumpali Nasheet Waits). Koska Europen musiikin kaltainen “proto-jazz” vaatii mukaan myös puhallinsoittimia, soi levyllä kolmen puupuhaltimen ja neljän vaskisoittimen muhkeaääninen puhallinsektio.

Moran on valinnut levylle jännittävän valikoiman kappaleita 1900-luvun alusta, ajalta ennen varsinaisen jazzin syntymää. Europen sävellysten lisäksi joukossa on sellaisia ragtime-sävelmiä ja W.C. Handyn kappaleita, joita Europe ehti levyttää. Jazzin esiasteiden ja modernin jazzin yhdistelmästä syntyy jännittävän värikästä musiikkia. Vanhojen kappaleiden melodiat soivat tunnistettavina, mutta nykyjazzin keinoja monipuolisesti hallitsevat muusikot johdattavat musiikin välillä täysin arvaamattomiin suuntiin.

Suorastaan nerokas on Moranin idea liittää yhteen vanha tanssikappale “Ballin´ the Jack” ja pianisti Geri Allenin sävellys “Feed the Fire”. Eri aikakausia edustavista kappaleista syntyy yhdessä svengaava ja intensiivistä tunnelmaa pursuavaa musiikkia. Myös vanhan virsisävelmän “Flee as a Bird” ja Arbert Aylerin “Ghosts”-kappaleen yhdistelmä koskettaa. Harlem Hellfightersilla oli tapana kunnioittaa taistelussa kaatuneita asetovereitaan juuri “Flee as a Birdiä” soittamalla. Saksofonisti Brian Settlesin soolossa yhdistyy Aylerin raaka free jazz ja vanhan virren hartaus.

“From the Dancehall to the Battlefield” on poikkeuksellisen onnistunut levy, joka kuuluu varmasti tämän vuoden parhaimpien jazzlevyn joukkoon (ja sitä ennen Valon kuvia -blogin Vuoden valinnat-listalle).

Jason Moran: From the Dancehall to the Battlefield (Yes Records, 2023)
Jason Moran, piano, Tarus Mateen, basso, Nasheet Waits, rummut, Logan Richardson, alttosaksofoni, Brian Settles, tenorisaksofoni, Darryl Harper, klarinetti, David Adewumi, trumpetti, Reginald Cyntje, pasuuna, Chris Bates, pasuuna, Jose Davila, tuuba

Jason Moran: From the Dancehall to the Battlefield

Jason Moran kertoo levyn taustoista videoversiolla levyn nimikappaleesta.