Tornionlaakson maakuntamuseossa esillä oleva Anne Frank-näyttely palauttaa mieliin natsi-Saksan rikokset ihmisyyttä vastaan. Natsien vainoissa kärsivät juutalaisten lisäksi myös romanit, kommunistit, homoseksuaalit, mielisairaat, vammaiset, toisinajattelijat, kaikki ne, jotka uhkasivat arjalaisen yhtenäiskulttuurin ihannetta.
Osansa vainoista saivat tiedemiehet ja eri alojen taiteilijat. Kirjaroviot roihusivat ja kuvataiteen mestariteoksia koottiin ”rappiotaiteen”, Entartete Kunst, näyttelyyn. Myös musiikin sensuroinnissa otettiin käyttöön rappiomusiikin käsite. Rappiomusiikkia oli kaikki juutalaisten säveltäjien uusi musiikki ja tietenkin jazz.
Jazzissa oli natsien kannalta paljon epäilyttävää. Sen svengaava rytmiikka oli luonnotonta ja täysin epäsopivaa marssittavaksi, mitä ihmisäänen kaltaisesti käytetty saksofoni vain korosti. Jazzissa katsottiin myös olevan kansakunnan moraalista selkärankaa rappeuttavaa eroottista latausta. Jazzia pidettiin juutalaisten ja Amerikan mustien salaliittona, jonka tarkoituksena oli vietellä ja saastuttaa puhtaita saksalaisia tyttöjä ja naisia. Kaikki elementit yhdistyvät vuonna 1938 painetussa jazzia vastustavassa julisteessa, jossa turpeahuulinen musta mies puhaltaa vääristynyttä saksofonia Daavidin tähti rinnassaan.
Jazz kuitenkin kelpasi natseille propagandatarkoituksiin. Absurdi esimerkki tästä oli big band nimeltä Ghetto Swingers, joka koottiin Theresienstadtin getossa saksalaisista ja tšekkiläisistä jazzmuusikoista. Theresienstadtia aiottiin esitellä ulkomailla malligettona, jonka piti todistaa, että juutalaisia kohdeltiin Saksassa hyvin ja väitökset vainoista olivat perättömiä. Tarkoitusta varten getossa tehtiin propagandaelokuva, jossa myös Ghetto Swingers esiintyi.
Yhtyeessä soitti useita sotaa edeltävän ajan eurooppalaisia huippumuusikoita, kuten tšekkiläinen Fritz Weiss, jota pidettiin lähes Benny Goodmanin veroisena. Joukkoon kuului myös saksalainen nuori kitaristilupaus Coco Schumann. Hän välttyi suoralta passitukselta Auschwitziin, koska hänen isänsä oli arjalainen. Yhtyeen kapellimestariksi määrättiin Berliinissä jo 1920-luvulla itsensä Sidney Bechet´n kanssa soittanut pianisti Martin Roman.
Theresienstadtin keskustaan pystytellä esiintymislavalla yhtye soitti valkoisissa paidoissaan ja tyylikäissä solmioissaan kuin millä tahansa kesäfestivaalilla. Vain paidan rinnukseen ommeltu keltainen tähti kertoi, mistä oikeasti oli kysymys. Ghetto Swingers esitti mm .vanhan jazzkappaleen ”Bugle Call Rag” ja väitetään, ettei Fritz Weiss koskaan soittanut paremmin. Yhtyeen jäsenet alkoivat uskoa musiikkinsa voimaan ja he suunnittelivat jopa sodan jälkeistä tulevaisuutta. Kuitenkin koko joukko kuljetettiin Auschwitziin pian filmiryhmän poistuttua getosta.
Fritz Weiss lähetettiin suoralta kädeltä kaasukammioon, mutta esim. Schumann ja Roman joutuivat organisoimaan vielä uuden yhtyeen Auschwitzissa. Yhtye ei kuitenkaan liene soittanut paljoakaan swingiä, vaan saksalaisia iskelmiä, operettisävelmiä ja marsseja. Coco Schumann, Martin Roman ja trumpetisti Eric Vogel olivat ainoat hengissä selvinneet Ghetto Swingersin jäsenet. He olivat myöhemmin kaikki sitä mieltä, että juuri natsien vainoama ja vääristämä jazz oli heidät pelastanut.
24.2. 2002
Vastaa