Maakuntalauluilla tarkoitetaan 1850-luvulta lähtien sävellettyjä lauluja, joiden tehtävän oli esitellä ja suorastaan ylistää Suomen maakuntien luontoa ja ihmisiä. Vanhin maakuntalaulu on joulukuussa 1852 ensimmäisen kerran esitetty Karl Collanin säveltämä ”Savolaisen laulu”. Loput maakuntien tunnussävelistä syntyivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeneninä.

Olen sitä ikäluokkaa, jonka kansakoulumuistoihin maakuntalaulut kuuluvat. Muistot eivät ole mitenkään traumaattisia, ovathan useimmat maakuntalaulut parhaimmillaan aika komeaa musiikkia. Niiden hienot melodiat ovat saattaneet jopa muokata musiikkimakuani. Näiden kauan sitten opeteltujen laulujen melodiat palautuivat mieleen, kun kuuntelin Mikko Innasen versioita lauluista.

Vaikka maakuntalaulujen tekstit kuulostavat nykyajan kuulijan korvissa korkeassa ihanteellisuudessaan vierailta, innostui Innanen kuitenkin lauluista vuonna 2013. Sen jälkeen hän on kiertänyt maakuntia erilaisilla kokoonpanoilla ja soittanut uusia sovituksiaan maakunkuntalauluista. Innanen on kieli poskella rinnastanut projektinsa ikuisesti jatkuvan sote-uudistuksen maakuntasuunnitelmiin.

Koska maakuntalaulujen tekstit ovat olleet vähintään yhtä tärkeitä kuin sävelmät, on luonnollista, että myös Innanen halusi liittää uusiin tulkintoihinsa uusia tekstejä. Syntyi kirjan ja cd-levyn paketti, jolla on lähes kahdenkymmenen runoilijan tekstejä, useimmat niistä runoilijoiden itsensä lukemina. Mukana ovat esimerkiksi Jukka Koskelainen, Helena Sinervo ja Juha Seppälä. Suomi on muuttunut kansallisen heräämisen ajan ihanteita moni-ilmeisemmäksi ja niinpä suomenkielen lisäksi ruotsi ja saamenkielikin pääsevät esille. Samoin maahanmuuttajataustaiset runoilijat Taolin ja Mohamed Ahmed Haji Omar sanovat sanansa uudesta kotimaastaan.

Kun vanha maakuntalaulu julistaa ”Savolaisen laulun” sanoin: ”Sen kansa kaikki kärsinyt ja onnehensa tyytynyt, tää armas, kallis maa!”, tarjoavat nyt nykyrunoilijat realistisen ja ironisen näköalan nykypäivän maakuntien Suomeen. Riikka Ulannon ”Pohjanmaa” viittaa tuttuihin laulun sanoihin: ”Tämä maa minun miestäni lannistaa, se on kymmenen, kymmenen virran maan!” ja ”En työkkärin muijaa voi unhoittaa, oi kymmenen, kymmenen sairauslomaa.” Näin Innasen ronskisti ilottelevat sovitukset puhuvat samaa kieltä ja käyttävät samaa tyylilajia kuin runoilijat.

Innasen musiikillisia ideoita toteuttaa kvartetti, joka koostuu maakuntien miehistä. Innanen on alun perin kotoisin Itä-Uudeltamaalta, Veli Kujala Etelä-Pohjanmaalta, Petri Keskitalo Hämeestä ja Mika Kallio Savosta. Yhtyeen kaikki jäsenet ovat soittaneet yhdessä Gourmet-yhtyeessä, joten ei ole mikään ihme, että maakuntauudistuksen huumori on lähellä Gourmetin huumoria. Innasen värikkäissä sovituksissa free jazzin karheus ja vanhan jazzin poljento kohtaavat maakuntalaulujen melodioiden kanssa. Musiikin ja runon yhdistelmä on raikas ja ennakkoluuloton.

Mikko Innanen: Mikko Innasen maakuntauudistus. (Aviador Kustannus, 2019)
Mikko Innanen, saksofonit, Veli Kujala, harmonikka, Petri Keskitalo, tuuba, Mika Kallio, lyömäsoittimet + runoilijat ja runojen lukijat