Suomalainen jazz p\u00e4\u00e4see harvoin esille iltalehtien ja television talk show-ohjelmien julkisuuteen. Kun sellainen ihme sitten tapahtuu, syyn\u00e4 t\u00e4ytyy olla jotain erikoista. Viimeksi n\u00e4ihin medioihin p\u00e4\u00e4si vain 15-vuotias espoolainen pianistilupaus Joonas Kasurinen, joka oli n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esill\u00e4 Ilta-Sanomissa 21.4. Samana viikonloppuna h\u00e4n soitti trioineen Ruben Stillerin show\u2019ssa ja tv:n ennakkotiedoissa h\u00e4nt\u00e4 tituleerattiin jopa jazzneroksi.<\/p>\n
Kasurista kohdanneen julkisuuden pontimena on ollut ilmiselv\u00e4sti pianistin poikkeuksellisen nuori ik\u00e4. Harvapa sit\u00e4 julkaisee jo 15-vuotiaana omia s\u00e4vellyksi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n jazzlevyn, kuten Kasurisen uunituore \u201cBeendays\u201d-levy. Kasurinen on siis tyypillinen lapsit\u00e4hti, joita tunnetaan musiikissa pitk\u00e4 jono Mozartista Heimo Haittoon.<\/p>\n
Suomalaisen jazzin puolella tunnetuimpia ovat 1980-luvun nuoret Severi Pyysalo ja Jukka Perko. Vibrafonisti Pyysalo p\u00e4\u00e4si 16-vuotiaana Sarah Vaughanin kanssa Porin Kirjurinluodon lavalle kes\u00e4ll\u00e4 1984 ja saksofonisti Perko her\u00e4tti huomiota pari vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n
Nuorten lapsit\u00e4htien ylist\u00e4minen neroksi on tietenkin selv\u00e4sti liioittelua. Amerikkalaisen jazzhistorioitsijan James Lincoln Collierin mukaan jazzin historiassa on ollut vain kaksi todellista neroa, nimitt\u00e4in Louis Armstrong ja Charlie Parker. Vuonna 1901 syntynyt Armstrong oli 14-vuotias, kun sai tilaisuuden aloittaa kornetin soittamisen. Aloitusik\u00e4 oli siis melko my\u00f6h\u00e4inen, mutta jo viitt\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin h\u00e4n soitti ajan parhaissa yhtyeiss\u00e4 New Orleansissa.<\/p>\n
Jazzin kehityst\u00e4 voimakkaasti improvisoivan solistin taiteeksi muovanneet Hot Five- ja Hot Seven- levytykset Armstrong levytti vuosina 1925-28. Armstrong oli tuolloin siis alle kolmekymppinen, ei todellakaan en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n lapsit\u00e4hti. Armstrong jatkoi soittamista kuolemaansa asti 1971, mutta varsin yleisesti juuri n\u00e4it\u00e4 nuoruusvuosien t\u00f6it\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n h\u00e4nen t\u00e4rkeimpin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Toinen nero, modernin jazzin p\u00e4\u00e4arkkitehteihin kuulunut alttosaksofonisti Charlie Parker syntyi vuonna 1920. My\u00f6s Parker aloitti soittamisen aika my\u00f6h\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 h\u00e4n oli jo 13-vuotias, kun h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 sai s\u00e4\u00e4stetty\u00e4 pojalleen ensimm\u00e4isen k\u00e4ytetyn saksofoniromun. Parker levytti parhaan tuotantonsa vuosina 1945-48, h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei ollut viel\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4nyt kolmeakymment\u00e4. Kaoottisen el\u00e4m\u00e4ntapansa takia h\u00e4n ei paljon vanhemmaksi el\u00e4nytk\u00e4\u00e4n. Parker kuoli jo 36-vuotiaana ja n\u00e4ytti kuollessaan jo yli viisikymppiselt\u00e4 keh\u00e4raakilta.<\/p>\n
Armstrongin ja Parkerin vertaaminen Joonas Kasuriseen tai muihin suomalaislahjakkuuksiin on monella tapaa kohtuutonta. Sek\u00e4 Armstrong ett\u00e4 Parker olivat molemmat l\u00e4ht\u00f6isin Amerikan mustien alemmista sosiaaliluokista, joissa musiikki tarjosi urheilun ohella nuorille mahdollisuuden sosiaalisen nousuun. Kasurinen on sen sijaan voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen suomalaisen hyvinvointivaltion tarjoamia koulutusmahdollisuuksia.<\/p>\n
Nuoruus ja sen mukana tullut ehk\u00e4 ennenaikainen julkisuus ei ole t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Kasurisen itsens\u00e4 vika. Julkisuuden oudolla tavalla aiheitaan valikoivasta luonteesta kertoo paljon se, ett\u00e4 varmasti aika harva on kuullut nimist\u00e4 Riitta Paakki, Samuli Mikkonen tai Joona Toivanen. Kaikki he ovat parin viime vuoden aikana esikoislevyns\u00e4 tehneit\u00e4 nuoria jazzpianisteja, jotka eiv\u00e4t ole ik\u00e4ns\u00e4 puolesta ihmelapsia, tuskin nerojakaan. Sen sijaan he kaikki ovat taitavia, omaper\u00e4isi\u00e4 ja mielenkiintoisia taiteilijoita, joiden t\u00f6it\u00e4 kannattaa kuunnella.<\/p>\n
20.5. 2001<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomalainen jazz p\u00e4\u00e4see harvoin esille iltalehtien ja television talk show-ohjelmien julkisuuteen. Kun sellainen ihme sitten tapahtuu, syyn\u00e4 t\u00e4ytyy olla jotain erikoista. Viimeksi n\u00e4ihin medioihin p\u00e4\u00e4si vain 15-vuotias espoolainen pianistilupaus Joonas Kasurinen, joka oli n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esill\u00e4 Ilta-Sanomissa 21.4. Samana viikonloppuna h\u00e4n soitti trioineen Ruben Stillerin show\u2019ssa ja tv:n ennakkotiedoissa h\u00e4nt\u00e4 tituleerattiin jopa jazzneroksi. Kasurista kohdanneen julkisuuden […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":128,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-171","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/171","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=171"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":177,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/171\/revisions\/177"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/128"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}