Suomessa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n joka kes\u00e4 niin paljon kulttuuritapahtumia ja eukonkantokisoja, ett\u00e4 kuuluu jo suorastaan tapoihin h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4 niiden runsasta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Suvi on siis my\u00f6s moninaisten jazztapahtumien parasta aikaa. Jazzrytmit-lehden kes\u00e4kalenterista l\u00f6ytyy yli kaksikymment\u00e4 jazztapahtumaa, lis\u00e4ksi tulevat viel\u00e4 blues- ja kansanmusiikkitapahtumat, joista monet esittelev\u00e4t ohjelmistossaan my\u00f6s jazzia.<\/p>\n
Jazzfestivaalit ovat jazzin historiassa varsin my\u00f6h\u00e4inen ilmestys. Ne syntyiv\u00e4t siihen rajakohtaan, jossa tanssimusiikkijazzista alkoi pikkuhiljaa kehitty\u00e4 kuuntelumusiikkia. Alunperinh\u00e4n jazz musiikkina oli toissijaista kaikelle muulle jazzpaikan sosiaaliselle el\u00e4m\u00e4lle, siis tanssille, seurustelulle, sy\u00f6miselle ja juomiselle. Vuosittain toistuvat jazzfestivaalit sen sijaan raivasivat tilaa uudelle tavalle ottaa vastaa jazzia, siis istumapaikalta k\u00e4sin kuuntelemiselle.<\/p>\n
Jazzfestivaalien esi-isin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 kuusip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 International Jazz Congress-tapahtumaa, joka j\u00e4rjestettiin vuonna 1926 Chicagossa ja New Yorkin Randall Islandin big band-musiikkiin keskittynytt\u00e4 ulkoilmakonserttien sarjaa vuonna 1938. Ensimm\u00e4isen\u00e4 t\u00e4ysimittaisena jazzfestivaalina pidet\u00e4\u00e4n tapahtumaa nimelt\u00e4 Australian Jazz Convention vuonna 1946. Australian festivaalilla ei kuitenkaan ollut \u201cdown under\u201d- sijaintinsa vuoksi laajempaa kansainv\u00e4list\u00e4 merkityst\u00e4.<\/p>\n
Sen sijaan hieman my\u00f6hemmin Ranskassa j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4iset kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4v\u00e4t jazztapahtumat; Nizzan jazzfestivaali vuonna 1948 ja Pariisin Festival International de Jazz. Nizzan juhlien p\u00e4\u00e4esiintyj\u00e4 oli muuten Louis Armstrongin All Stars-yhtye ja Pariisin juhlilla soittivat tuolloin ajankohtaiset nuoret radikaalit Charlie Parker ja Miles Davis.<\/p>\n
Jazzfestivaalien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 1950-luvulla, jolloin syntyi mm. Newportin festivaali (vuonna 1954). Newportin festivaali on ehk\u00e4 kaikkein kuuluisin lukuisten klassisten konsertti\u00e4\u00e4nitysten vuoksi, joista tunnetuin on Duke Ellingtonin riehakas come back-konsertti vuodelta 1956. Suomeen jazzfestivaaliaate rantautui kuusikymmenluvulla, kun Porin jazzit aloitettiin kes\u00e4ll\u00e4 1966. Vaatimattomasta ja hyvin aatteellisesta alusta Porista on vuosien varrella kasvanut, suorastaan paisunut, ammattimaisesti hoidettu yleismusiikkitapahtuma, jossa musiikin kuuntelun rinnalle ovat kohonneet takaisin sosiaaliset tarkoitukset; yhdess\u00e4 olemisen ja jopa naistenlehdiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja n\u00e4kymisen tarpeet.<\/p>\n
Porin suuria v\u00e4kijoukkoja houkuttelevan tapahtuman rinnalle Suomeen on syntynyt my\u00f6s vire\u00e4 pienehk\u00f6jen jazztapahtumien joukko. Siin\u00e4 miss\u00e4 Porin k\u00e4vij\u00e4 hukkuu tuhansien vieraiden joukkoon ja p\u00e4\u00e4see ehk\u00e4 seuraamaan suosikkimuusikoitaan hyvin kaukaa, pienten tapahtumien vahvuutena on soittajien ja kuulijoiden jopa intiimi l\u00e4heisyys. Monesti musiikin kuuntelemisessa konserttilanteessa parasta on juuri n\u00e4k\u00f6havainto. Muusikoiden ilmeet, keskin\u00e4inen kommunikointi ja jazzrumpalin h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4 tekniikka paljastuvat parhaiten l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n festivaaleista ovat jo takana p\u00e4in viime viikonlopun Jyv\u00e4skyl\u00e4n Summer Jazz ja Kerava Jazz. Koska olen aika tavalla j\u00e4\u00e4vi kehumaan paikkakunnan omaa Kalottjazz & Blues-festivaalia, nostan muista kes\u00e4n festivaaleista esille Raahen Rantajatsit (27.-28.7.). Festivaali onnistuu kes\u00e4 kes\u00e4n j\u00e4lkeen kokoamaan taiteellisesti korkeatasoisen ohjelmiston, jonka helmist\u00e4 kannattaa mainita hollantilaisen pianistin Misha Mengelbergin trio sek\u00e4 laulaja Sheila Jordanin ja pianisti Mal Waldronin duo; todellisia kulttuuritapauksia molemmat.<\/p>\n
kes\u00e4kuu 2001<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomessa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n joka kes\u00e4 niin paljon kulttuuritapahtumia ja eukonkantokisoja, ett\u00e4 kuuluu jo suorastaan tapoihin h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4 niiden runsasta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Suvi on siis my\u00f6s moninaisten jazztapahtumien parasta aikaa. Jazzrytmit-lehden kes\u00e4kalenterista l\u00f6ytyy yli kaksikymment\u00e4 jazztapahtumaa, lis\u00e4ksi tulevat viel\u00e4 blues- ja kansanmusiikkitapahtumat, joista monet esittelev\u00e4t ohjelmistossaan my\u00f6s jazzia. Jazzfestivaalit ovat jazzin historiassa varsin my\u00f6h\u00e4inen ilmestys. Ne syntyiv\u00e4t siihen rajakohtaan, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":128,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-173","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=173"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":186,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/173\/revisions\/186"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/128"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}