Louis \u201cSatchmo\u201d Armstrongin syntym\u00e4n satavuotismuistoa vietettiin jokin aika sitten. H\u00e4nen kuolemastaankin on vier\u00e4ht\u00e4nyt aikaa jo kolmekymment\u00e4 vuotta, sill\u00e4 Armstrong kuoli 6.7. 1971 l\u00e4hes seitsem\u00e4nkymment\u00e4vuotiaana. Armstrong voikin olla monelle h\u00e4m\u00e4r\u00e4 menneisyyden hahmo, hassusti silmi\u00e4\u00e4n py\u00f6ritellyt, v\u00e4lill\u00e4 hike\u00e4 suureen valkoiseen liinaan pyyhkinyt pelle. On siis paikallaan muistuttaa, ett\u00e4 loppujen lopuksi t\u00e4m\u00e4 huvittava viihdytt\u00e4j\u00e4 oli er\u00e4s viime vuosisadan musiikin suurimpia vaikuttajia sek\u00e4 trumpetistina ett\u00e4 laulajana.<\/p>\n
Yleisesti Armstrongin t\u00e4rkeimpin\u00e4 levytyksin\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vuosina 1925-29 \u00e4\u00e4nitettyj\u00e4 ns. Hot Five ja Hot Seven-levytyksi\u00e4, joilla Armstrong tekee jazzista solistin taidetta, kun varhaisempi jazz oli perustunut koko yhtyeen yhteiseen improvisointiin. Nykykuulijan korvaan nuo kaukaiset \u00e4\u00e4nitykset saattavat kuulostaa alkukantaisilta, varsinkin kun ensimm\u00e4iset niist\u00e4 \u00e4\u00e4nitettiin viel\u00e4 akustisesti, siis ilman mikrofonia. Soittajat asettuivat soittamaan suuren suppilon \u00e4\u00e4relle ja tallennettava \u00e4\u00e4ni kaiverrettiin v\u00e4r\u00e4htelev\u00e4n neulan avulla suoraan vahalevylle, jota sitten k\u00e4ytettiin levyjen muottina.<\/p>\n
Armstrongin trumpetin soundi kohoaa kirkkaasti esille n\u00e4ilt\u00e4kin levyilt\u00e4. Oma suosikkini on \u201cStruttin\u00b4 With Some Barbecue\u201d vuodelta 1927, jolloin mikrofoni oli kyll\u00e4 jo otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Armstrongin kevyesti svengaava soolo on mainio esimerkki siit\u00e4, kuinka h\u00e4n voitti vanhan jazzin hakkaavan marssirytmin ja vapautti jazzin svengiin. Svengi on se vastustamaton rytminen voima, joka pist\u00e4\u00e4 kuulijan jalan naputtamaan tahdissa ja nostaa parhaassa tapauksessa aivan toiseen maailmaan. Armstrongin trumpetti vaihtoi koko jazzin suunnan ja vaikutti my\u00f6s muuhun musiikkiin. On v\u00e4itetty, ett\u00e4 jopa sinfoniaorkestereiden soundi muuttui, kun trumpetistit saivat vaikutteita Armstrongin vahvasta vibratosta.<\/p>\n
Armstrong kertoi, ett\u00e4 h\u00e4n keksi sanattoman \u00e4\u00e4ni-improvisaation eli scat-laulun kappaletta \u201cHeebies Jeebies\u201d (1926) \u00e4\u00e4nitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, kun laulun sanat tippuivat nuottitelineelt\u00e4 ja loput laulusta t\u00e4ytyi improvisoida. Todellisuudessa scat-laulu on vanhempaa New Orleansin perinnett\u00e4. Armstrong oli kuitenkin ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 jazzlaulaja ja h\u00e4nen k\u00e4he\u00e4 \u00e4\u00e4nens\u00e4 on er\u00e4s maailman tunnetuimmista laulu\u00e4\u00e4nist\u00e4.<\/p>\n
Se on klassisen lauluihanteen mukaan v\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta silti upea jazzlaulun v\u00e4line. Hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4 on 1950-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 yhdess\u00e4 Ella Fitzgeraldin kanssa levytetty \u201cElla ja Louis\u201d- levy, joka on todellinen jazzlaulun oppitunti. Fitzgeraldin t\u00e4ydellisen puhdas \u00e4\u00e4ni on oivallinen vastakohta Armstrongin n\u00e4enn\u00e4iselle karkeudelle. Viisikymmenluvun jo pitk\u00e4lle kehittynyt \u00e4\u00e4nitystekniikka paljastaa kauniisti, kuinka vivahteikas ja ennen kaikkea svengaava laulaja Armstrong oli.<\/p>\n
Kaksikymmenluvun lopun Hot Five ja Hot Seven-levytykset, yhteens\u00e4 noin 90 kappaletta, ovat olleet myynniss\u00e4 l\u00e4hes keskeytyksett\u00e4 ilmestymisest\u00e4\u00e4n l\u00e4htien. Nykyajan ostaja voi hankkia ne nelj\u00e4n levyn cd-kokoelmana, jonka soundi on nykyajan digitaalitekniikan ansiosta suorastaan \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4. My\u00f6s my\u00f6h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 Armstrongia on saatavilla kokonaisen levykokoelman verran, joten jokainen kiinnostunut voi helposti omin korvin todeta, kuinka ajatonta musiikkia Satchmo sai aikaan.<\/p>\n
elokuu 2001<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Louis \u201cSatchmo\u201d Armstrongin syntym\u00e4n satavuotismuistoa vietettiin jokin aika sitten. H\u00e4nen kuolemastaankin on vier\u00e4ht\u00e4nyt aikaa jo kolmekymment\u00e4 vuotta, sill\u00e4 Armstrong kuoli 6.7. 1971 l\u00e4hes seitsem\u00e4nkymment\u00e4vuotiaana. Armstrong voikin olla monelle h\u00e4m\u00e4r\u00e4 menneisyyden hahmo, hassusti silmi\u00e4\u00e4n py\u00f6ritellyt, v\u00e4lill\u00e4 hike\u00e4 suureen valkoiseen liinaan pyyhkinyt pelle. On siis paikallaan muistuttaa, ett\u00e4 loppujen lopuksi t\u00e4m\u00e4 huvittava viihdytt\u00e4j\u00e4 oli er\u00e4s viime vuosisadan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":128,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-182","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/182","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=182"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":187,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/182\/revisions\/187"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/128"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}