”Rumpali k\u00e4vi s\u00e4veltapailutunneilla ja sai visaisen p\u00e4hkin\u00e4n purtavakseen, kun opettaja soitti pianolla tavallisen c-duuri-kolmisoinnun ja kysyi:
\n– Mik\u00e4s t\u00e4m\u00e4 on ?
\n– Se on aika paha, soitapa uudelleen, vastasi rumpali.
\nOpettaja soitti soinnun uudestaan. Rumpali mietti kasvot punoittaen ja pyysi opettajaa soittamaan viel\u00e4 kerran. Opettaja teki ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4 ja kotvan mietitty\u00e4\u00e4n rumpali lopulta huudahti innoissaan:
\n– Hei, nyt min\u00e4 tunnistin ! Seh\u00e4n on piano !”<\/p>\n
Rumpaleista liikkuu paljon vitsej\u00e4, joissa kaikissa rumpali on oikean muusikon paras ja aina tyhm\u00e4 yst\u00e4v\u00e4. Vitsien syyn\u00e4 saattaa olla harhakuvitelma rumpujen soittamisen helppoudesta, jokainen kun saa rummuista harjoittelematta irti jonkinlaisen \u00e4\u00e4nen toisin kuin vaikkapa trumpetista. Olen aivan musiikkiharrastukseni alusta pit\u00e4nyt kovasti rummuista. Muistan hyvin ensimm\u00e4isen jazzkonserttini, joka oli Tapiolan yhteiskoulun big bandin esiintyminen Ilomantsin lukiossa joskus 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Konsertti oli kaikin puolin suuri el\u00e4mys, mutta vaikutuin varsinkin siit\u00e4, kuinka voimakkaita ja ilmaisevia \u00e4\u00e4ni\u00e4 voi saada irti tavallisista rummuista. <\/p>\n
Vuosien varrella olen onnistunut kuulemaan el\u00e4v\u00e4n\u00e4 my\u00f6s useita jazzin huippurumpaleita, joista monet ovat j\u00e4\u00e4neet l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti mieleeni. Kalottjazz & Blues-festivaaleilla vierailleista rumpaleista selke\u00e4n ja hyvin erilaisen muiston ovat j\u00e4tt\u00e4neet esimerkiksi amerikkalainen Adam Nussbaum ja norjalainen Jon Christensen. Nussbaum soitti ruotsalaisen trumpetistin Anders Bergcrantzin yhtyeess\u00e4, joka soitti er\u00e4\u00e4n festivaalin historian parhaista keikoista. Nussbaumin soitto suorastaan uhkui voimaa. H\u00e4n oli kuin reaktori, jonka voimalla koko yhtye liikkui intensiivisesti. <\/p>\n
Muistikuva Jon Christensenist\u00e4 on aivan toisenlainen. Seurasin lavan takana, kun yhtye ennen esiintymist\u00e4 teki viimeisi\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6j\u00e4 \u00e4\u00e4nentoistoa varten. Muu yhtye soitteli jotakin ja Christensen kiristeli viel\u00e4 ruuveja rummuistaan. Sitten h\u00e4n otti rumpukapulan k\u00e4teens\u00e4 ja l\u00f6i muutaman kerran symbaaliin. Nuo puolihuolimattomalta vaikuttaneet ly\u00f6nnit muuttivat koko b\u00e4ndin soinnin, kohottivat yhtyeen jollekin korkeammalle tasolle ja harjoittelusta tuli musiikkia.<\/p>\n
Jon Christensen on niit\u00e4 rumpaleita, joille t\u00e4rkeint\u00e4 ei ole soittaa mahdollisimman paljon ja lujaa, vaan niukasti ja oikeaan aikaan. H\u00e4nen rumpujensa sointi ja v\u00e4h\u00e4eleinen soittotapansa ovat tunnistettavissa levyilt\u00e4kin.<\/p>\n
Vitsien antama kuva tyhm\u00e4st\u00e4 rumpalista ja yhtyeen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 pahasta on siis aivan v\u00e4\u00e4r\u00e4, sill\u00e4 ainakin jazzb\u00e4ndeiss\u00e4 rumpali on olennainen osa yhtyeen kokonaisuutta, yhtyeen svengin takaava r\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4n energian tai rikkaiden sointiv\u00e4rien l\u00e4hde, monesti my\u00f6s vaikuttava solisti. <\/p>\n
Mutta rumpalivitsej\u00e4 ei sen takia tarvitse suinkaan unohtaa, joten t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 lopuksi yksi!
\n”Rumpali kyll\u00e4styi lopulta rumpalivitseihin ja p\u00e4\u00e4tti vaihtaa instrumenttia. H\u00e4n marssi p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti musiikkiliikkeeseen ja aikansa katseltuaan h\u00e4n sanoi myyj\u00e4lle:
\n– Ostan tuon punaisen trumpetin ja tuon valkoisen haitarin.
\nMyyj\u00e4 vastasi hieman ihmeiss\u00e4\u00e4n:
\n– Vaahtosammuttimen voisin myyd\u00e4kin, mutta l\u00e4mp\u00f6patteri on liian lujasti kiinni sein\u00e4ss\u00e4!”<\/p>\n
20.1. 2002<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" ”Rumpali k\u00e4vi s\u00e4veltapailutunneilla ja sai visaisen p\u00e4hkin\u00e4n purtavakseen, kun opettaja soitti pianolla tavallisen c-duuri-kolmisoinnun ja kysyi: – Mik\u00e4s t\u00e4m\u00e4 on ? – Se on aika paha, soitapa uudelleen, vastasi rumpali. Opettaja soitti soinnun uudestaan. Rumpali mietti kasvot punoittaen ja pyysi opettajaa soittamaan viel\u00e4 kerran. Opettaja teki ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4 ja kotvan mietitty\u00e4\u00e4n rumpali lopulta huudahti innoissaan: […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":151,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-206","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/206","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=206"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/206\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":207,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/206\/revisions\/207"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=206"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}