{"id":210,"date":"2011-07-13T10:13:36","date_gmt":"2011-07-13T07:13:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?page_id=210"},"modified":"2011-07-13T10:13:36","modified_gmt":"2011-07-13T07:13:36","slug":"rukous-ja-meditaatio","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jazzjutut\/2002-2\/rukous-ja-meditaatio\/","title":{"rendered":"Rukous ja meditaatio"},"content":{"rendered":"<p>Amerikkalainen runoilija Ted Joans on kirjoittanut runon nimelt\u00e4 &#8221;Jazz is my religion&#8221; (suomeksi siis &#8221;Jazz on uskontoni&#8221;), jossa jazzklubit ovat temppeleit\u00e4, jazzmuusikot kuten Dizzy Gillespie, Miles Davis, Sonny Rollins ja Charlie Parker pastoreita ja saarnamiehi\u00e4 sek\u00e4 lopulta paavi John Coltrane kirkon p\u00e4\u00e4mies.<br \/>\nJoansin runo ei kuitenkaan ole varsinaisesti uskonnollista runoutta. Sen pateettinen julistus vain mytologisoi jazzia ja vahvistaa puhetapaa, jossa jazzin harrastajista puhutaan friikkein\u00e4, kummajaisina, joilla on uskonnollista palvontaa muistuttava kohde musiikkiin.<\/p>\n<p>Jazzilla ja uskonnolla on toki syv\u00e4llisempi\u00e4kin yhteyksi\u00e4. Monet jazzmuusikot ovat olleet el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n syv\u00e4sti uskonnollisia ihmisi\u00e4 ja ovat tuoneet vakaumustaan esille musiikissa. Voimakkaimpia uskonnollisia julistajia oli Joansin runossa paavin asemaan ylennetty amerikkalainen saksofonisti John Coltrane. <\/p>\n<p>H\u00e4n kuului siihen 1950-luvun muusikkopolveen, joka oli pahasti koukussa heroiiniin. Coltrane p\u00e4\u00e4si irti huumeriippuvuudestaan vuonna 1957 uskonnollisen her\u00e4\u00e4misen avulla. Coltrane on kertonut, kuinka h\u00e4n vieroitusoireissaan lupasi omistaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja musiikkinsa Jumalalle, jos vain selviytyy tuskistaan. Coltrane selviytyi lopulta kuiville ja h\u00e4nen levyilleen alkoi ilmaantua uskontoon viittaavia s\u00e4vellysten nimi\u00e4, kuten &#8221;Amen&#8221;, &#8221;Prayer and Meditation&#8221; ja &#8221;Psalm&#8221;.<\/p>\n<p>Coltranen uskonnollista levyist\u00e4 tunnetuin on maineikas &#8221;Love Supreme&#8221; vuodelta 1964. Levy oli myynti- ja arvostelumenestys, josta on v\u00e4hitellen kasvanut modernin jazzin klassikko. Coltrane jatkoi intensiivisen freejazzin ja uskonnollisten teemojen k\u00e4sittelemist\u00e4 kuolemaansa saakka vuonna 1967.<\/p>\n<p>Uskonnollinen kilvoittelu ja musiikillisten raja-aitojen kaataminen alkoivat merkit\u00e4 Coltranelle yht\u00e4 ja samaa asiaa. Syntyi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen raakaa ja raadollista, maailmoja syleilev\u00e4\u00e4 ja aivan vapaata musiikkia, jossa ei ole j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n pikkusievyydest\u00e4, joka monesti vaivaa uskonnollista taidetta. Coltranen musiikki on samalla tavalla universaalia, uskonnollisista tunnustuksista riippumatonta kuin esimerkiksi Bachin musiikki. Kumpaakin voi hyvin kuunnella olipa oma uskonnollinen asenne mik\u00e4 tahansa.<\/p>\n<p>John Coltrane oli kaikkien todistajanlausuntojen mukaan hyvin vaatimaton ja n\u00f6yr\u00e4 ihminen. On ironista, ett\u00e4 Coltranen kuoleman j\u00e4lkeen h\u00e4nen persoonansa joutui suorastaan uskonnollisen palvonnan kohteeksi. Kummallisin esimerkki siit\u00e4 on San Franciscossa toimiva Saint John Coltrane African Orthodox Church, siis kirkko, joka on pyhitetty pyh\u00e4ksi julistetulle John Coltranelle. Kirkossa on bysanttilaiseen tyyliin maalattuja Coltrane-aiheisia ikoneja ja kirkon jumalanpalveluksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tietenkin Coltranen musiikkia. On vaikea uskoa, ett\u00e4 Coltrane olisi sallinut t\u00e4llaisen itseens\u00e4 kohdistuvan palvonnan.<\/p>\n<p>Joka tapauksessa Coltranen musiikilla on ollut valtava merkitys kaikkeen h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 soitettuun jazziin, ei vain saksofonisteihin. Jokaisen jazzmuusikon instrumentista riippumatta on jollain tavalla otettava kantaa h\u00e4nen musiikkiinsa. Nykyp\u00e4iv\u00e4n suomalaisessa jazzissa Coltranen henki el\u00e4\u00e4 vahvasti esimerkiksi saksofonisti Sakari Kukon viime vuonna ilmestyneell\u00e4 &#8221;Virret&#8221; -levyll\u00e4 ja sen vaikuttavissa versioissa vanhoista suomalaisista virsist\u00e4. <\/p>\n<p><em>24.3. 2002<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Amerikkalainen runoilija Ted Joans on kirjoittanut runon nimelt\u00e4 &#8221;Jazz is my religion&#8221; (suomeksi siis &#8221;Jazz on uskontoni&#8221;), jossa jazzklubit ovat temppeleit\u00e4, jazzmuusikot kuten Dizzy Gillespie, Miles Davis, Sonny Rollins ja Charlie Parker pastoreita ja saarnamiehi\u00e4 sek\u00e4 lopulta paavi John Coltrane kirkon p\u00e4\u00e4mies. Joansin runo ei kuitenkaan ole varsinaisesti uskonnollista runoutta. Sen pateettinen julistus vain mytologisoi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":151,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-210","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/210","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=210"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/210\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":211,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/210\/revisions\/211"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=210"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}