Rakkaalla lapsella on monta nime\u00e4, sanotaan. Jazzista puhuttaessa v\u00e4ite voi hyvinkin pit\u00e4\u00e4 paikkansa, sill\u00e4 jazzin eri tyylej\u00e4 ja soittotapoja kuvaavista sanoista kertyy helposti pitk\u00e4 lista. Kun jazz syntyi reilut sata vuotta sitten, k\u00e4ytettiin uudesta musiikista aluksi sanaa ”jass” ja vasta my\u00f6hemmin alettiin puhua ”New Orleans-jazzista” tai ”dixielandista”. Sitten Louis Armstrong ja kumppanit muuttivat jazzin kotikaupungista pohjoiseen ja 1920-luvulla kehittyi merkitt\u00e4v\u00e4 ”Chicago-jazz”. Pikkuhiljaa painopiste siirtyi ”New York-jazziin”, jonka alalajeja olivat Duke Ellingtonin ”jungle music” ja Paul Whitemanin ”symphonic jazz”.<\/p>\n
Seuraava vuosikymmen oli ”swingin” ja ”big band-jazzin” kulta-aikaa, mutta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen isojen orkesterien musiikki antoi tiet\u00e4 ”pikkuyhtyejazzille”. Charlie Parkerin ja Dizzy Gillespien k\u00e4siss\u00e4 syntyi vallankumouksellinen ”bebop” ja samalla alettiin puhua ”modernista jazzista”. Gillespie kiinnostui kuubalaisesta musiikista ja niin klubeilla soi my\u00f6s ”latin jazz”. <\/p>\n
Kiihke\u00e4n bebopin rinnalle Miles Davis loi viile\u00e4mm\u00e4n ”cool jazzin”, joka oli erityisen suosittua USA:n l\u00e4nsirannikolla. Kuitenkin ”West Coast jazzin” viileyteen kyll\u00e4styneet muusikot hakivat vaikutteita mustan musiikin juurilta ja loivat maanl\u00e4heisemm\u00e4n ”hard bopin” ja ”soul jazzin”. Blue Note-levy-yhti\u00f6 osallistui niin ansiokkaasti t\u00e4m\u00e4n musiikin luomiseen ja dokumentointiin, ett\u00e4 voidaan puhua ”Blue Note-jazzista”.<\/p>\n
Taiteelliset hurjap\u00e4\u00e4t John Coltranen ja Ornette Colemanin johdolla alkoivat 1960-luvun hengess\u00e4 kapinoida musiikin valtavirtaa eli ”mainstream jazzia” vastaan. Uusi ”free jazz” tai ”avantgarde jazz” her\u00e4tti vilkasta keskustelua ja konservatiiviset ep\u00e4ilij\u00e4t haukkuivat ”kokeellista jazzia” jopa ”antijazziksi”. <\/p>\n
Akateemisessa maailmassa koetettiin yhdist\u00e4\u00e4 jazz ja klassinen, yritettiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kolmas tie eli ”third stream jazz”. Beatlesin ja Rolling Stonesin suosion my\u00f6t\u00e4 rock vei 1960-luvun lopulla jazzilta kuulijat ja levymarkkinat ja monet muusikot kiinnostuivat suositusta nuorisomusiikista. Miles Davis oli j\u00e4lleen eturiviss\u00e4, kun luotiin \u00e4\u00e4nek\u00e4s ja s\u00e4hk\u00f6isesti vahvistettu ”rockjazz”, ”jazzrock” tai ”fuusiojazz”. <\/p>\n
Nykyisin jazz on hyvin kansainv\u00e4list\u00e4 taidetta, kuten voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 nimist\u00e4 ”eurooppalainen jazz”, ”etnojazz”, ”world jazz”, ”Nordic jazz”, ”klezmer jazz”, ”Brazil jazz” tai ”Suomi-jazz”. ”Nykyjazzin” monimuotoisuutta kuvaavat ihan vain esimerkkein\u00e4 sanat ””freebop”, ”teknojazz”, ”postbop”, ”crossover jazz”, ”pianojazz”, ”smooth jazz”, ”retrojazz”, ”punk jazz”, ”tradjazz”, ”noise jazz” , ”acid jazz”, ”neobop”, ”ECM-jazz”, ”groove jazz”, ”laulujazz”, ”popjazz”, ”hip-hop jazz” ja ”kitarajazz”.<\/p>\n
Jazzin sein\u00e4t ovat niin laajat ja katto korkealla, ett\u00e4 aivan tavallisesta ”standardijazzista” k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joskus jopa nime\u00e4 ”jazzjazz”. Tarjolla on siis hyvin monenlaista musiikkia monenlaisille ihmisille, esimerkiksi ”viihdejazzia” niille, joiden jalka mieluusti vipattaa ”pappajatsin” tahdissa, tanssihaluisille trendiklubien ”nu-jazzia” ja vakavaa ”kamarijazzia” niille, jotka mielell\u00e4\u00e4n otsa rypyss\u00e4 keskittyv\u00e4t ”taidejazzin” salaisuuksiin konserttisalissa.<\/p>\n
11.8. 2002<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rakkaalla lapsella on monta nime\u00e4, sanotaan. Jazzista puhuttaessa v\u00e4ite voi hyvinkin pit\u00e4\u00e4 paikkansa, sill\u00e4 jazzin eri tyylej\u00e4 ja soittotapoja kuvaavista sanoista kertyy helposti pitk\u00e4 lista. Kun jazz syntyi reilut sata vuotta sitten, k\u00e4ytettiin uudesta musiikista aluksi sanaa ”jass” ja vasta my\u00f6hemmin alettiin puhua ”New Orleans-jazzista” tai ”dixielandista”. Sitten Louis Armstrong ja kumppanit muuttivat jazzin kotikaupungista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":151,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-218","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=218"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":219,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/218\/revisions\/219"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}