Englantilainen psykologian tohtori Geoffrey Wills julkaisi \u00e4skett\u00e4in tutkimuksensa, jota varten h\u00e4n oli lukenut tarkasti amerikkalaisten 1940-60-luvuilla vaikuttaneiden keskeisten jazzmuusikoiden el\u00e4m\u00e4nkertoja. Willsin kiinnostuksen kohteena oli erityisesti muusikoiden mielenterveysongelmat sek\u00e4 huumeiden ja alkoholin v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6. <\/p>\n
Willsin selvityksen mukaan modernin jazzin l\u00e4pimurron toteuttaneet muusikot k\u00e4rsiv\u00e4t mielenterveyden ongelmista selv\u00e4sti tavallista kadunmiest\u00e4 enemm\u00e4n. Usein heid\u00e4n ongelmansa olivat my\u00f6s eritt\u00e4in vakavia ja monesti niiden taustalla oli jo pitk\u00e4t sukurasitteet. Esimerkiksi trumpetisti Dizzy Gillespie ja basisti Charles Mingus ovat kertoneet muistelmissaan joutuneensa v\u00e4kivaltaisen is\u00e4ns\u00e4 pahoinpitelemiksi.<\/p>\n
Bebop-tyylin kenties t\u00e4rkein pianisti Bud Powell joutui el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana useita kertoja mielisairaalaan, jossa h\u00e4nt\u00e4 hoidettiin esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6shokeilla. Powell oli suorastaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n lahjakas taiteilija, kun h\u00e4n sairaudestaan huolimatta pystyi tuottamaan sellaista hienoa jazzia, mit\u00e4 h\u00e4nen levytyksens\u00e4 parhaimmillaan ovat. Trumpetisti Miles Davisia vaivasivat vainoharhaisuus ja hallusinaatiot. Kuitenkin Davis loi musiikkia useiden vuosikymmenien ajan ja tuloksena oli valtavan laaja ja arvostettu levytuotanto, johon kuuluu er\u00e4s kauneimmista jazzlevyist\u00e4 ”Kind of Blue” vuodelta 1959.<\/p>\n
My\u00f6s riippuvuus sek\u00e4 alkoholista ett\u00e4 huumeista oli jazzmuusikoiden keskuudessa selke\u00e4sti yleisemp\u00e4\u00e4 kuin muulla v\u00e4est\u00f6ll\u00e4. Nuoret 1940-ja 50-luvuilla aloittaneet jazzmuusikot k\u00e4yttiv\u00e4t usein heroiinia, jonka kauppaa mafia tuohon aikaan keskitti nimenomaan mustien asuinalueille. Monille nuorille muusikoille huumeiden k\u00e4ytt\u00f6 oli er\u00e4s tapa olla vallankumouksellinen. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n uusi jazz osoitti samalla tavalla valtayhteiskunnan vastaisuutta kuin huumeiden k\u00e4ytt\u00f6kin. <\/p>\n
Oma merkityksens\u00e4 oli my\u00f6s er\u00e4iden menestyneiden muusikoiden antamalla esimerkill\u00e4. Saksofonisti Charlie Parker pystyi narkomaaninakin jonkin aikaa luomaan musiikin historiaa mullistanutta huippujazzia ja er\u00e4\u00e4t luulivat nimenomaan huumeiden auttaneen t\u00e4ss\u00e4. Hieman ennen kuolemaansa Parker kuitenkin osoitti huumeruiskun arpia k\u00e4sivarressaan ja varoitti: ”T\u00e4m\u00e4 on minun kotini. T\u00e4m\u00e4 on minun osakesalkkuni. T\u00e4m\u00e4 on minun Cadillacini.” <\/p>\n
Brittipsykologin tutkimustulokset eiv\u00e4t tarjoa aikakauden jazzhistoriaa v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n tuntevalle mit\u00e4\u00e4n suuria yll\u00e4tyksi\u00e4. P\u00e4invastoin esimerkkej\u00e4 olisi helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 aina jazzin varhaisvuosilta l\u00e4htien. Jo ensimm\u00e4inen nimelt\u00e4 tunnettu jazzmuusikko kornetisti Buddy Bolden joutui vuosikymmeniksi mielisairaalahoitoon eik\u00e4 koskaan p\u00e4\u00e4ssyt levytt\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikkiaan. <\/p>\n
Geoffrey Wills toteaa, ett\u00e4 h\u00e4n ei v\u00e4it\u00e4 kaikkien jazzmuusikoiden olevan hulluja, vaan jazzmuusikoiden mielenterveysongelmat ovat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n samantapaisia kuin muilla luovan ty\u00f6n tekij\u00f6ill\u00e4, kuten kirjailijoilla ja taidemaalareilla. Jostain syyst\u00e4 muille ihmisille lohtua, el\u00e4m\u00e4nsis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja kauneusel\u00e4myksi\u00e4 antavan taiteen taustalla on usein \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ankarat ja vaikeat el\u00e4m\u00e4nolosuhteet. Siis jazzin harrastajan sankarit eiv\u00e4t hulluja, alkoholisteja ja narkomaaneja, vaan sankareita hulluudestaan ja riippuvuuksistaan huolimatta.<\/p>\n
28.9. 2003<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Englantilainen psykologian tohtori Geoffrey Wills julkaisi \u00e4skett\u00e4in tutkimuksensa, jota varten h\u00e4n oli lukenut tarkasti amerikkalaisten 1940-60-luvuilla vaikuttaneiden keskeisten jazzmuusikoiden el\u00e4m\u00e4nkertoja. Willsin kiinnostuksen kohteena oli erityisesti muusikoiden mielenterveysongelmat sek\u00e4 huumeiden ja alkoholin v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6. Willsin selvityksen mukaan modernin jazzin l\u00e4pimurron toteuttaneet muusikot k\u00e4rsiv\u00e4t mielenterveyden ongelmista selv\u00e4sti tavallista kadunmiest\u00e4 enemm\u00e4n. Usein heid\u00e4n ongelmansa olivat my\u00f6s eritt\u00e4in vakavia ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":232,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-248","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/248","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=248"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/248\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":249,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/248\/revisions\/249"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=248"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}