Jokin aika sitten selvittelin sanojen ”svengi” ja ”soolo” merkityksi\u00e4 ja lupasin jatkossakin tutkia silloin t\u00e4ll\u00f6in tarkemmin keskeisi\u00e4 jazzk\u00e4sitteit\u00e4. Nyt vuoron saavat sanat ”jammaaminen” ja ”jamit”, jotka ovat l\u00e4ht\u00f6isin englannin sanoista ”jam” ja ”jam session”. Jam session tarkoittaa musiikkitilaisuutta, johon muusikot kokoontuvat soittamaan omaksi ilokseen ennalta harjoittelematta ja ilman, ett\u00e4 kukaan maksaa palkkaa. Jameissa soittaminen perustuu kaikkien soittajien tuntemaan musiikkimateriaaliin, varsinkin bluesiin ja ns. standardeihin, ikivihreisiin amerikkalaisiin elokuva- ja musikaalis\u00e4velmiin.<\/p>\n
Jazzin historia tiet\u00e4\u00e4 kertoa ajanjaksoista, jolloin jameilla on ollut suuri merkitys, esimerkiksi Kansas Cityn jamit 1920- ja 30-luvuilla. Kaupunkia hallinnoi kieltolain aikaan korruptoitunut hallinto, jonka huomassa laittomat klubit, y\u00f6kerhot ja peliluolat kukoistivat. N\u00e4iss\u00e4 paikoissa oli tilaa my\u00f6s vapaamuotoiselle jazzin soittamiselle. Kiertueille olevat big band-muusikot jatkoivat omien keikkojensa j\u00e4lkeen y\u00f6t\u00e4 jameissa, jotka saattoivat monien muistelmien mukaan kest\u00e4\u00e4 aamuun saakka. Kansas Cityn jamit olivat usein kilpailuhenkisi\u00e4 tilaisuuksia, joihin keltanokan ei ollut helppo p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan. Uuden tulokkaan oli haastettava vanhat konkarit, n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 taitonsa ja soitettava paremmin ja kekseli\u00e4\u00e4mmin.<\/p>\n
Clint Eastwood kuvaa elokuvassaan ”Bird”, kuinka nuori Charlie Parker ep\u00e4onnistuu pahasti jameissa ja h\u00e4net h\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n lavalta. Rumpali Papa Jo Jonesin Parkerin jalkoihin heitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 symbaalista tulee koko elokuvan ajan toistuva symboli. <\/p>\n
Jazzin suuriin tarinoihin on kuulunut kertomus siit\u00e4, kuinka nuoret kokeilevat muusikot kokoontuivat \u00f6isin 1930- ja 40-lukujen vaihteessa swing- ja tanssikeikkojensa j\u00e4lkeen pieneen newyorkilaiseen klubiin nimelt\u00e4 Minton\u00b4s Playhouse soittamaan omaksi ilokseen ja testaamaan uusia soittomahdollisuuksia. On v\u00e4itetty, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 laboratoriossa syntyi 1940-luvun moderni jazz eli bebop. <\/p>\n
Englantilainen jazzhistorioitsija Alyn Shipton pit\u00e4\u00e4 uudessa jazzin historiassaan (A New History of Jazz, 2001) k\u00e4sityst\u00e4 vahvasti romantisoituna. H\u00e4nen mukaansa bebop ei voinut synty\u00e4 satunnaisten muusikkotapaamisten pohjalta, vaan vakituisten yhtyeiden, erityisesti Dizzy Gillespien eri kokoonpanojen, tietoisen ty\u00f6n tuloksena. Sek\u00e4 Kansas Cityn ett\u00e4 Minton\u00b4s Playhousen jamien legendaarista hohdetta on varmasti lis\u00e4nnyt se tosiasia, ett\u00e4 klubeilla jammailtiin aamuy\u00f6n tunteina usein alkoholijuomien avustuksella. <\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n jamit ovat ainakin Suomessa harvinaista herkkua. Nykyajan muusikot soittavat usein omia s\u00e4vellyksi\u00e4\u00e4n, jotka eiv\u00e4t sovellu jamien yhteiseksi materiaaliksi. Ammattimuusikot ovat kiinnostuneempia omien projektiensa toteuttamisesta kuin vanhojen s\u00e4velmien toistamisesta. Ajatus ilmaiseksi soittamisesta el\u00e4\u00e4 meill\u00e4 parhaiten vanhemman polven amat\u00f6\u00f6rimuusikoiden keskuudessa sellaisissa vanhoissa jazzkaupungeissa kuten Vaasa ja Kotka. Kun vanha jazzkulttuuri ei valitettavasti ole Tornion ja Kemin tienoille juurtunut, ei jamiperinnek\u00e4\u00e4n ole t\u00e4\u00e4ll\u00e4 voimissaan. <\/p>\n
19.10. 2003<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jokin aika sitten selvittelin sanojen ”svengi” ja ”soolo” merkityksi\u00e4 ja lupasin jatkossakin tutkia silloin t\u00e4ll\u00f6in tarkemmin keskeisi\u00e4 jazzk\u00e4sitteit\u00e4. Nyt vuoron saavat sanat ”jammaaminen” ja ”jamit”, jotka ovat l\u00e4ht\u00f6isin englannin sanoista ”jam” ja ”jam session”. Jam session tarkoittaa musiikkitilaisuutta, johon muusikot kokoontuvat soittamaan omaksi ilokseen ennalta harjoittelematta ja ilman, ett\u00e4 kukaan maksaa palkkaa. Jameissa soittaminen perustuu […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":232,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-250","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/250","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=250"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/250\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":251,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/250\/revisions\/251"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=250"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}