{"id":259,"date":"2011-07-13T13:08:59","date_gmt":"2011-07-13T10:08:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?page_id=259"},"modified":"2011-07-13T13:08:59","modified_gmt":"2011-07-13T10:08:59","slug":"svengi-ja-soolo","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jazzjutut\/2003-2\/svengi-ja-soolo\/","title":{"rendered":"Svengi ja soolo"},"content":{"rendered":"<p>Jazzilla kuten kaikilla muillakin el\u00e4m\u00e4nalueilla on koko joukko omia k\u00e4sitteit\u00e4, joiden ymm\u00e4rt\u00e4minen voi olla hankalaa asiaan perehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle. Tarkoitus on t\u00e4ss\u00e4 aloittaa silloin t\u00e4ll\u00f6in jatkuva sarja (<em>Huom! Oli liikoja luvattu!), <\/em>jossa selvitell\u00e4\u00e4n jazzin keskeist\u00e4 sanastoa selityksineen. T\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa on johdatusta &#8221;svengin&#8221; ja &#8221;soolon&#8221; taustoihin. Molemmat ovat olleet alusta pit\u00e4en niin keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, ett\u00e4 niiden merkityksest\u00e4 on v\u00e4\u00e4nnetty k\u00e4tt\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 tosissaan. <\/p>\n<p>&#8221;Svengi&#8221; on se mukaansa tempaava voima, joka panee kuulijan jalan vastustamattomasti naputtamaan musiikin tahdissa ja p\u00e4\u00e4n ny\u00f6kk\u00e4ilem\u00e4\u00e4n hieman typer\u00e4n n\u00e4k\u00f6isesti. Svengin tunne syntyy, kun improvisoivan solistin melodian rytmi poikkeaa hiuksenhienosti s\u00e4est\u00e4v\u00e4n komppiryhm\u00e4n rytmeist\u00e4. Solisti ik\u00e4\u00e4n kuin leijailee vapaasti allaan risteilevien rytmien varassa. Svengi on ilmi\u00f6, jonka voi tuntea, mutta joka on vaikea tallentaa nuottikirjoituksella. <\/p>\n<p>Erilaiset k\u00e4sitykset jazzin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ainesosana pidetyst\u00e4 svengist\u00e4 ovat nousseet ly\u00f6m\u00e4aseeksi musiikin historian murrosvaiheissa. Charlie Parker ja Dizzy Gillespie kehittiv\u00e4t jazzia tanssimusiikista konserttimusiikiksi 1940-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Swingin yst\u00e4vist\u00e4 uusi bebop oli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 &#8221;kiinalaista musiikkia&#8221;. <\/p>\n<p>Svengin k\u00e4site oli tapetilla uudelleen 1960-luvun kulttuuritaistelussa. Kiistan osapuolia olivat &#8221;the new thing&#8221; tai free jazz ja perinteisen valtavirtajazzin puolustajat. Usein siteeratusta Duke Ellingtonin s\u00e4vellyksen nimest\u00e4 &#8221;It Don\u00b4t Mean A Thing If It Ain\u00b4t Got That Swing&#8221; (eli musiikilla ei ole merkityst\u00e4, jos se ei svengaa) tehtiin oikean jazzin mittatikku, jonka avulla free jazz tyrm\u00e4ttiin ja leimattiin ep\u00e4jazziksi. Koulukuntaero nykyjazzin viitteellisen, abstraktin svengin ja perinteisen jazzin suoraviivaisen svengin v\u00e4lill\u00e4 kukoistaa edelleen. <\/p>\n<p>&#8221;Soolo&#8221; on yksitt\u00e4inen muusikon yleens\u00e4 improvisoitu osuus. Jazzin konserttik\u00e4yt\u00f6kseen on kuulunut soolosuorituksen j\u00e4lkeen tulevat taputukset, mihin muusikko vastaa kiitollisena kumarrellen. Soolot ovat harvoin kokonaan improvisoituja, vaikka jazzin myyttien mukaan jazzin suurmiehet pystyiv\u00e4t joka ilta improvisoimaan uusia ja tuoreita sooloja. Ne ovat pikemminkin muunnelmia teemasta, joiden muotoutumiseen vaikuttavat s\u00e4vellyksen rakenne ja soinnut, muusikon aikaisemmat soolot ja soittokokemukset sek\u00e4 tietenkin tyylin vakiintuneet perinteet. Siis saman s\u00e4vellyksen pohjalta syntyi 1930-luvulla aivan erilaisia improvisaatioita kuin 1960-luvulla tai nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Jazzin historian p\u00e4\u00e4juoni musiikin alusta 1960-luvulle liittyy juuri improvisaatiossa sallitun keinovalikoiman laajenemiseen. Louis Armstrong hylk\u00e4si vanhan New Orleans-jazzin teeman koristelun ja improvisoi s\u00e4velmien pohjalta aivan uusia melodioita. Edell\u00e4 mainittu bebop laajensi sallittujen \u00e4\u00e4nien ja sointujen valikoimaa, kunnes 1960-luvulla kokeiltiin t\u00e4ysin vapaata improvisaatiota. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin kaikki mahdolliset soittimista irti saatavat \u00e4\u00e4net, jopa h\u00e4ly\u00e4\u00e4net ja ep\u00e4sovinnaiset soittotekniikat. <\/p>\n<p>Kun lopulta raja-aidat oli kaadettu ja kaikki keinot olivat luvallisia, alkoi my\u00f6s jazzissa tyylien sekoittamisen ja vanhojen tyylien kertaamisen postmoderni aika. Jazzin ja rockin yhdist\u00e4minen oli voimissaan 1970-luvulla, my\u00f6hemmin syntyi etnojazz ja nykyisin on muodikasta yhdist\u00e4\u00e4 jazzia ja tanssiklubien konerytmej\u00e4. Samalla kaikki vanhat jazzin tyylit ovat kuitenkin hengiss\u00e4 ja niille l\u00f6ytyy sek\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ett\u00e4 yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p><em>26.1. 2003<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jazzilla kuten kaikilla muillakin el\u00e4m\u00e4nalueilla on koko joukko omia k\u00e4sitteit\u00e4, joiden ymm\u00e4rt\u00e4minen voi olla hankalaa asiaan perehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle. Tarkoitus on t\u00e4ss\u00e4 aloittaa silloin t\u00e4ll\u00f6in jatkuva sarja (Huom! Oli liikoja luvattu!), jossa selvitell\u00e4\u00e4n jazzin keskeist\u00e4 sanastoa selityksineen. T\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa on johdatusta &#8221;svengin&#8221; ja &#8221;soolon&#8221; taustoihin. Molemmat ovat olleet alusta pit\u00e4en niin keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, ett\u00e4 niiden merkityksest\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":232,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-259","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=259"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":260,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/259\/revisions\/260"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}