Toissap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuli t\u00e4yteen tasan sata vuotta Thomas ”Fats” Wallerin<\/b> syntym\u00e4st\u00e4. Pianistina, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja viihdytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 vaikuttanut Waller syntyi New Yorkin Harlemissa 21.5. 1904. Wallerin is\u00e4 oli saarnamies, joka usein julisti sanaa ulkona kadunkulmissa, eik\u00e4 ”Fats<\/i>” (eli ”L\u00e4ski”) ollut t\u00e4ytt\u00e4nyt kymment\u00e4k\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n oli jo mukana s\u00e4est\u00e4m\u00e4ss\u00e4 harmonilla. Muiden nuorten tavoin Fats kiinnostui oman aikansa populaarimusiikista, joka tuolloin oli pianolla soitettu ragtime. Vaikka is\u00e4n mielest\u00e4 ragtime tuli suoraan paholaisen verstaalta, poika jatkoi valitsemallaan uralla ja soitti jo 15-vuotiaana ammatikseen urkuja mykk\u00e4elokuvien taustalla.<\/p>\n
Nuorukainen onnistui saamaan opettajakseen ajan ykk\u00f6spianistin James P. Johnsonin<\/b>, jonka suojeluksessa Wallerista kehittyi pian merkitt\u00e4v\u00e4 stride-pianisti. Ragtimest\u00e4 kehittyneess\u00e4 stride-tyyliss\u00e4 pianistin vasen k\u00e4si luo hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eteenp\u00e4in loikkivan perusrytmin, jonka p\u00e4\u00e4lle oikea k\u00e4si punoo omat mutkikkaat koristeensa. Johnson ja Waller olivat muusikkoina itseoppineita, mutta muodollisen koulutuksen puuttumisesta huolimatta todellisia virtuooseja, joiden esiintymiset olivat t\u00e4ynn\u00e4 tyyli\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 eleit\u00e4 ja Wallerin tapauksessa my\u00f6s klovnimaista komiikkaa.<\/p>\n
Fats Waller p\u00e4\u00e4si levytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isten jazzmuusikkojen joukossa jo 1920-luvun alussa, ensin automaattipianoille tarkoitettuja pianorullia ja vuodesta 1922 l\u00e4htien oikeita \u00e4\u00e4nilevyj\u00e4. Levytyksi\u00e4 syntyikin satoja, pianosooloja, koomisia lauluja pianon s\u00e4estyksell\u00e4, my\u00f6hemmin my\u00f6s big band-jazzia. Eniten levytyksi\u00e4 teki kuitenkin h\u00e4nen oman yhtyeens\u00e4, ”Fats Waller an His Rhythm<\/i>”.<\/p>\n
Laulujen julkaiseminen oli tuohon aikaan viel\u00e4 levytt\u00e4mist\u00e4 tuottoisampaa bisnest\u00e4. Waller oli melodian kirjoittajana aivan Gershwinin ja Porterin luokkaa ja h\u00e4n l\u00f6ysi sanoittajakumppanikseen Andy Razafin<\/b>. Razaf oli oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Andrea Razafinkeriefo, Madagaskarin kuningattaren veljenpoika, joka ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4 lyhensi nimens\u00e4 napakammaksi. Kumppanusten kyn\u00e4st\u00e4 syntyi monta viel\u00e4kin el\u00e4v\u00e4\u00e4 hitti\u00e4, kuten ”Honeysuckle Rose<\/i>” ja ”Ain\u00b4t Misbehavin\u00b4<\/i>”. Waller ja Razaf p\u00e4\u00e4siv\u00e4t mukaan my\u00f6s Broadwayn musiikkiteattereihin ja lopulta my\u00f6s amerikkalaisen unelman huipulle Hollywoodin elokuvateollisuuteen.<\/p>\n
Wallerin oli matkalla todella suureen maineeseen Bing Crosbyn <\/b>ja Louis Armstrongin<\/b> rinnalle. Tiell\u00e4 oli vain yksi este, h\u00e4nen oma persoonallisuutensa. Fats nimitt\u00e4in ryypp\u00e4si ankarasti jo hyvin nuorena. Ginipullo seisoi aina pianon kulmalla niin levytyssessioissa kuin esiintymisiss\u00e4kin. My\u00f6s Wallerin ruokahalusta liikkui hurjia tarinoita, joiden mukaan h\u00e4n saattoi pistell\u00e4 illallisella yksin\u00e4\u00e4n kolme kananpoikaa ja kolme pihvi\u00e4 lisukkeineen tai tilata kuusi hampurilaista ja kaksitoista olutta. Ei siis ihme, ett\u00e4 Wallerin terveys tuhoutui nopeasti ja kuoli joulukuussa 1943 vain 39-vuotiaana palatessaan Los Angelesista junalla joulunviettoon kotiinsa New Yorkiin. <\/p>\n
24.5. 2004<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Toissap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuli t\u00e4yteen tasan sata vuotta Thomas ”Fats” Wallerin syntym\u00e4st\u00e4. Pianistina, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja viihdytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 vaikuttanut Waller syntyi New Yorkin Harlemissa 21.5. 1904. Wallerin is\u00e4 oli saarnamies, joka usein julisti sanaa ulkona kadunkulmissa, eik\u00e4 ”Fats” (eli ”L\u00e4ski”) ollut t\u00e4ytt\u00e4nyt kymment\u00e4k\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n oli jo mukana s\u00e4est\u00e4m\u00e4ss\u00e4 harmonilla. Muiden nuorten tavoin Fats kiinnostui oman aikansa populaarimusiikista, joka […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":265,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-280","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/280","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=280"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/280\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":281,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/280\/revisions\/281"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=280"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}