{"id":3302,"date":"2012-07-26T20:53:57","date_gmt":"2012-07-26T18:53:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?page_id=3302"},"modified":"2026-03-01T23:25:19","modified_gmt":"2026-03-01T21:25:19","slug":"jazzkirjahylly","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/kirjahylly\/jazzkirjahylly\/","title":{"rendered":"Jazzkirjahylly"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image alignwide size-large is-style-default\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"852\" height=\"479\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/jazzkirjahylly.jpg?resize=852%2C479&#038;ssl=1\" alt=\"\" class=\"wp-image-21955\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/jazzkirjahylly.jpg?resize=852%2C479&amp;ssl=1 852w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/jazzkirjahylly.jpg?resize=426%2C240&amp;ssl=1 426w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/jazzkirjahylly.jpg?resize=768%2C432&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/jazzkirjahylly.jpg?w=1500&amp;ssl=1 1500w\" sizes=\"auto, (max-width: 852px) 100vw, 852px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Jazzia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta ilmestyy Suomessa harvakseltaan. Sen sijaan ulkomailla, l\u00e4hinn\u00e4 tietenkin englanniksi, jazzkirjallisuutta julkaistaan huomattavasti enemm\u00e4n. Vuosien varrella olen tullut hankkineeksi jonkin verran jazzkirjallisuutta omaan kirjahyllyyni. Etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 olen ollut kiinnostunut jazzin historiasta, muusikoiden ja jazzvaikuttajien el\u00e4m\u00e4nkerroista, jazzleyist\u00e4 sek\u00e4 jazzista kulttuurihistorian ilmi\u00f6n\u00e4. Musiikin teorian olen suosiolla j\u00e4tt\u00e4nyt muiden luettavaksi. Joukkoon on mahtunut muutama rockia k\u00e4sittelev\u00e4 kirja.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Armstrong, Louis: El\u00e4m\u00e4ni New Orleansissa. Otava 1961<\/h4>\n\n\n\n<p>Louis Armstrongin alun perin vuonna 1954 ilmestynyt omael\u00e4m\u00e4nkerta on divaril\u00f6yt\u00f6. Armstrongin kirja on vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 muistelmateos. Se antaa toisaalta realistisen, mutta toisaalta suorastaan naivin ihanteellisen kuvan trumpetistin lapsuudesta ja nuoruudesta prostituoitujen, parittajien, pikkurikollisten, muusikoiden ja ty\u00f6l\u00e4isten asuttamassa New Orleansissa. On suorastaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka niin karusta kasvuymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 huolimatta Armstrongista kehittyi er\u00e4s musiikin historian suurista.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Belhomme, Guillaume: Eric Dolphy. Biographical sketches. Wolke Verlag 2023<\/h4>\n\n\n\n<p>Ranskalainen tietokirjailja ja muusikko&nbsp;Guillaume Belhomme&nbsp;julkaisi Dolphy-kirjansa Ranskassa vuonna 2018. Kirja k\u00e4\u00e4nnettiin englanniksi ja saksalainen Wolke Verlag julkaisi k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen vuonna 2023. Belhommen kirja on asiallinen ja suppea (liitteineen 112 sivua) kooste Doplhyn el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja urasta,.Vaikka en kykene vertaamaan k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 alkuper\u00e4isteokseen, tuntuu kirjan englanti paikoin k\u00f6mpel\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/nelja-kirjaa-eric-dolphysta\/\" data-type=\"post\" data-id=\"26523\">Nelj\u00e4 kirjaa Eric Dolphysta + yksi elokuva<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Bengtsson, Bo C: Iskra &#8211; gr\u00e4nsl\u00f6s musik. Bo Ejeby F\u00f6rlag 2017<\/h4>\n\n\n\n<p>Ruotsalainen Iskra-yhtye soitti pitk\u00e4lti improvisoitua ja vapaata musiikkia. Iskraa pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4helt\u00e4 seurannut kulttuuritoimittaja Bo C. Bengtsson kirjoitti muutama vuosi sitten pienen kirjan yhtyeen vaiheista. Kirjan suurin vahvuus on kiinnostava ja runsas kuvitus, johon keikkakuvien lis\u00e4ksi on k\u00e4ytetty runsaasti lehtileikkeit\u00e4, keikkajulisteita ja piirroksia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/iskra-rajatonta-improvisaatiota-ruotsista\/\" data-type=\"post\" data-id=\"19846\">Iskra &#8211; gr\u00e4nsl\u00f6s musik<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Bergreen, Laurence: Louis Armstrong. Art House 2001<\/h4>\n\n\n\n<p>Suomeksi ilmestyy aika harvoin jazzia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. Louis Armstrong-el\u00e4m\u00e4nkerta on kuitenkin suomennettu ilmeisesti Satchmon satavuotismuiston ansiosta. Kirja keskittyy l\u00e4hinn\u00e4 Armstrongin varhaisvuosiin, jotka ovatkin tietysti kaikkein v\u00e4rikk\u00e4imm\u00e4t vaiheet trumpetistin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Bergreen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4htein\u00e4\u00e4n paljon Armstrongin omia muistiinpanoja, kyseess\u00e4 ei siis ole mik\u00e4\u00e4n kriittinen el\u00e4m\u00e4nkerta.<\/p>\n\n\n\n<p>Armstrongin musiikkia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n varsin ylimalkaisesti, joten musiikista kiinnostuneen t\u00e4ytyy hankkia lukemisekseen my\u00f6s muita el\u00e4m\u00e4nkertoja, esim. Gary Giddinsin Satchmo on tiivis kokonaisuus. Bergreenin kirjan suomennos ei ole t\u00e4ysin onnistunut, sill\u00e4 k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4 lauserakenteita l\u00f6ytyy etsim\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Blackburn, Julia: Billie Holiday. Like Kustannus 2007<\/h4>\n\n\n\n<p>Englantilainen kirjalija Julia Blackburn kokosi Linda Kuehlin 1970-luvulla ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 materiaalista kirjan, jossa Billie Holidayn aikanaan tuntemien henkil\u00f6iden kertomusten kautta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Holidayn el\u00e4m\u00e4nvaiheita. Blackburnin kirja luo vaikuttavan ja surullisen kuvan siit\u00e4 prostituution, huumeiden ja pikkurikollisuuden maailmasta, jossa Holiday eli. Sen sijaan se ei yrit\u00e4k\u00e4\u00e4n selitt\u00e4\u00e4, kuinka Holiday t\u00e4st\u00e4 maailmasta k\u00e4sin nousi 1900-luvun musiikin suurten klassikkojen joukkoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a title=\"Ristiriitainen Billie\" href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?page_id=395\">Ristiriitainen Billie<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Bru\u00e9r, Jan: Lars Gullin. Saxofonist och komposit\u00f6r. Bo Ejeby F\u00f6rlag 2021<\/h4>\n\n\n\n<p> \u201dLars Gullin. Saxofonist och komposit\u00f6r\u201d on onnistunut kuvaus saksofonistin el\u00e4m\u00e4nvaiheista. Samalla lukija saa hyv\u00e4n katsauksen ruotsalaisen jazzin vaiheisiin 1940-luvun lopulta 1970-luvulle saakka. Kirjoittaja on pyrkinyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n perinteist\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja teokset -kerrontaa ja kirjan ulkoasuun on n\u00e4hty paljon vaivaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jan-bruer-lars-gullin-saxofonist-och-kompositor-bo-ejeby-forlag-2021\/\">Jan Bru\u00e9r: Lars Gullin. Saxofonist och komposit\u00f6r<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Bru\u00e9r, Jan : Jazz i Sverige. De f\u00f6rsta hundra \u00e5ret. Ejeby F\u00f6rlag, 2024<\/h4>\n\n\n\n<p>Jan Bru\u00e9r hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 jatkunutta ty\u00f6t\u00e4\u00e4n jazztutkimuksen alalla kirjassaan, joka nimens\u00e4 mukaisesti kartoittaa ruotsalaisen jazzin historiaa aivan alusta nykyp\u00e4iviin saakka. Kyse ei ole varsinaisesta jazzhistoriasta, vaan tietokirjasta, jossa historiallinen tutkimustieto, muusikoiden haastattelut, ajankuvat ja lehtileikkeist\u00e4 poimitut tiedonmuruset yhdistyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jan-bruer-jazz-i-sverige\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jan-bruer-jazz-i-sverige\/\">Jazz i Sverige. De f\u00f6rsta hundra \u00e5ret.<\/a><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Carlsson, Rune: Precis i tiden. En jazzmusiker minns. Bo Ejeby F\u00f6rlag 2009<\/h4>\n\n\n\n<p>\u201dPrecis i tiden\u201d on kiinnostava ajankuva ruotsalaisesta jazzista, jazzmuusikoista ja kulttuurista.&nbsp;Carlsson kertoo runsaasti anekdootteja jazzmuusikoiden el\u00e4m\u00e4st\u00e4, mik\u00e4 tekee kirjasta sujuvasti luettavan, vakavista aiheista huolimatta hauskankin. Carlsson ei tyydy pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hupaisten sattumusten kirjaamiseen, vaan kirjoittaa paljon tavoitteistaan rumpalina; roolistaan uuden entist\u00e4 vapaamman ja melodisemman soittotyylin kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/rune-carlsson-precis-i-tiden\/\" data-type=\"post\" data-id=\"37\">Precis i tiden. En jazzmusiker minns<\/a>. <\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Carr, Ian: Miles Davis. Muusikon el\u00e4m\u00e4. Like 2002<\/h4>\n\n\n\n<p>Ian Carrin Miles Davis-el\u00e4m\u00e4nkerta ilmestyi ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1982 ja k\u00e4\u00e4nnettiin my\u00f6s suomeksi vuonna 1986. Davisin kuoleman j\u00e4lkeen Carr t\u00e4ydensi kirjaansa ja kirjoitti trumpetistin kymment\u00e4 viimeist\u00e4 vuotta k\u00e4sittelev\u00e4t osat. Uusi laitos ilmestyi englanniksi nimell\u00e4 Miles Davis &#8211; The Definitive Biography vuonna 1998. Nyt Like Kustannus on tehnyt kulttuuriteon ja julkaissut kirjan suomeksi. Kirjassa on my\u00f6s laaja diskografia Davisin valtavasta tuotannosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaiseen laitokseen on viel\u00e4 lis\u00e4tty Mikko Peltolan kirjoittama luku Miles Davisin Suomen vierailuista. My\u00f6s kuvaliitteen kuvat ovat Davisin Suomen keikoilta. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n perusteos ja vankka annos jazzin keskeist\u00e4 historiaa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Cawthra, Benjamin: Blue Notes in Black and White. Photography and jazz. The University of Chicago Press 2011<\/h4>\n\n\n\n<p>Historian professori Benjamin Cawthra (California State University, Fullerton) k\u00e4sittelee kirjassaan jazzvalokuvauksen historiaa 1930-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 1960-luvun lopulle. Valokuvauksen ja rotukysymysten rinnalla kirja aihepiireihin kuuluvat my\u00f6s levykansitaiteen kehittyminen, levy-yhti\u00f6iden toiminta, valokuvat Dizzy Gillespien, Miles Davisin ja Sonny Rollinsin uran luojina sek\u00e4 jazzlehtien (Down Beat ja Metronome) suhde valokuviin.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jazzvalokuvauksen-historiaa-benjamin-cawthra-blue-notes-in-black-and-white\/\">Jazzvalokuvauksen historiaa \u2013 Benjamin Cawthra: Blue Notes in Black and White<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group alignfull is-content-justification-center is-nowrap is-layout-flex wp-container-core-group-is-layout-23441af8 wp-block-group-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-columns alignwide are-vertically-aligned-center is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-d7d455e7 wp-block-columns-is-layout-flex\" style=\"border-style:none;border-width:0px;border-radius:0px;padding-top:0;padding-right:0;padding-bottom:0;padding-left:0\">\n<div class=\"wp-block-column is-vertically-aligned-center is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"padding-top:1em;padding-right:1em;padding-bottom:1em;padding-left:1em\">\n<div class=\"wp-block-group has-global-padding is-content-justification-center is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<div class=\"wp-block-columns are-vertically-aligned-bottom is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-7466b548 wp-block-columns-is-layout-flex\" style=\"border-style:none;border-width:0px;padding-top:var(--wp--preset--spacing--30);padding-right:var(--wp--preset--spacing--30);padding-bottom:var(--wp--preset--spacing--30);padding-left:var(--wp--preset--spacing--30)\">\n<div class=\"wp-block-column is-vertically-aligned-bottom is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:500px\">\n<h4 class=\"wp-block-heading has-text-align-left\">Chinen, Nate: Playing Changes. Jazz for the New Century. Pantheon Books 2018<\/h4>\n\n\n\n<p style=\"margin-top:0;margin-right:0;margin-bottom:0;margin-left:0;padding-top:0;padding-right:0;padding-bottom:0;padding-left:0\">Nate Chinen on amerikkalainen jazzkriitikko, joka on kirjoittanut New York Timesiin ja Jazz Times -lehteen sek\u00e4 toimittanut jazzohjelmia radioasemille. H\u00e4nen kirjansa nimi &#8221;Playing Changes\u201d viittaa sek\u00e4 improvisoivan solistin matkaan s\u00e4vellyksen sointukulun ohjaamaa reitti\u00e4 pitkin ett\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n jazzin vaiheisiin muutosten keskell\u00e4. Kirja kertoo amerikkalaisen jazzin tarinaa trumpetisti Wynton Marsaliksesta saksofonisti Kamasi Washingtoniin.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/nate-chinen-playing-changes\/\">Nate Chinen: Playing Changes. Jazz for the New Century<\/a>.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-vertically-aligned-center is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:35%\">\n<div class=\"wp-block-cover is-light\" style=\"min-height:600px;aspect-ratio:unset;\"><span aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-cover__background has-background-dim-100 has-background-dim\" style=\"background-color:#f6f6f6\"><\/span><div class=\"wp-block-cover__inner-container is-layout-flow wp-block-cover-is-layout-flow\">\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-large is-resized\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"594\" height=\"852\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/playingchanges.jpg?resize=594%2C852&#038;ssl=1\" alt=\"\" class=\"wp-image-12988\" style=\"aspect-ratio:0.6971830985915493;object-fit:cover;width:300px\"\/><\/figure>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Claxton, William: Jazz Seen. Taschen 1999<\/h4>\n\n\n\n<p>William Claxton on klassinen jazzvalokuvaaja. Jazz Seen on komea kokoelma Claxtonin kuvia 1950-luvun alusta aina 1990-luvun loppupuolelle. Erityisen ansiokkaasti Claxton kuvasi 1950-luvun cool jazzin kentt\u00e4\u00e4 USA:n l\u00e4nsirannikolla, mutta kirjassa paljon kuvia my\u00f6s muista paikoista, mm. New Orleansin puhallinorkestereista vuodelta 1960. Claxton hallitsee suorastaan h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4sti jazzklubien v\u00e4h\u00e4isen valon ja selviytyy aina ilman salamalaitetta. H\u00e4n on my\u00f6s komposition mestari. Jazz Seen on visuaalisesti upea ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostava kirja, josta l\u00f6ytyy kuvia monista jazzin klassikoista.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Cook, Richard: Blue Note Records: the Biography. Secker &amp; Warburg 2001<\/h4>\n\n\n\n<p>Richard Cook kertoo kirjassa Blue Note-levy-yhti\u00f6n tarinan 1930-luvun lopulta nykyp\u00e4iviin. Alunperin saksalaiset Alfred Lion ja Francis Wolff loivat Blue Notesta jazzin historian maineikkaimman levy-yhti\u00f6n. Kirjan painopiste on luonnollisesti yhti\u00f6n kultakaudessa, joka kesti noin kymmenen vuotta 1950-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 seuraavan vuosikymmenen puoliv\u00e4liin. Kirja houkuttelee kuuntelemaan uudelleen Blue Noten julkaisemia klassisia levytyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Cook, Richard: It\u00b4s About That Time. Miles Davis on and off record Atlantic Books 2005<\/h4>\n\n\n\n<p>Vuonna 2007 kuollut englantilainen jazzkirjoittja Richard Cook l\u00e4hestyy Miles Davisin uraa nelj\u00e4ntoista avainlevytyksen kautta. Avainlevyt k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kirjassa perusteellisesti l\u00e4pi. My\u00f6s muita Davisin levytyksi\u00e4 ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nvaiheita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n. Onnistunut l\u00e4pileikkaus Davisin urasta ja kiinnostava opas trumpetistin laajaan levytuotantoon.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Cook, Richard &amp; Morton, Brian: The Penguin Guide to Jazz on CD. Fifth Edition. Penguin Books 2000<\/h4>\n\n\n\n<p>Cookin ja Mortonin mainiosta ja massiivisesta levyoppaasta on ilmestynyt jo viides laitos. Kirja esittelee noin 1700 sivullaan tuhansittain jazzlevyj\u00e4 klassikoista uutuuksiin. Koska Cook &amp; Morton ovat brittej\u00e4, mukaan on otettu runsaasti my\u00f6s eurooppalaisia levyj\u00e4. Ruotsi ja Norja ovat hyvin edustettuja, Suomesta mukaan on p\u00e4\u00e4ssyt ainakin Koivistoinen, Savolainen, Linkola, Krakatau, Kantonen, Rinneradio ja Vesala. Vesalan &#8221;Lumi&#8221; saa harvoille ja valituille erityisen merkitt\u00e4ville levyille varatun &#8221;kruunun&#8221;. Jazzlevyist\u00e4 kiinnostuneelle suorastaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kirja!<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Cook, Richard &amp; Morton, Brian: The Penguin Guide to Jazz on CD. Seventh Edition. Penguin Books 2004<\/h4>\n\n\n\n<p>Cookin ja Mortonin levyoppaasta on ilmestynyt nyt jo seitsem\u00e4s painos. Kirja esittelee edelleen tuhansittain jazzlevyj\u00e4 klassikoista uutuuksiin. Uutuutena kirjassa on my\u00f6s parin sadan levyn &#8221;perusvalikoima&#8221; eli \u201cCore Collection\u201d . Uusikin painos on jazzlevyist\u00e4 kiinnostuneelle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n teos! Eik\u00e4 haittaa, vaikka hyllyss\u00e4 olisi jo joku vanhempi painos, sill\u00e4 uusia levyj\u00e4 ja uusintajulkaisuja ilmestyy koko ajan.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Crease, Stephanie Stein: Gil Evans: Out of the Cool: His Life and Music His Life and Music. A Cappella Books 2001<\/h4>\n\n\n\n<p>Sovittaja, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja orkesterinjohtaja Gil Evans on tietenkin tuttu l\u00e4hinn\u00e4 l\u00e4heisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4\u00e4n trumpetisti Miles Davisin kanssa. Yhteisty\u00f6h\u00e4n tuotti klassiset Davis-levyt Miles Ahead, Porgy and Bess ja Scethces of Spain. Stephanie Stein Creasen el\u00e4m\u00e4nkerta tekee luonnollisesti tarkoin selkoa Evansin ja Davisin yhteisty\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4 kuinka vaikeaa yhteisty\u00f6n jatkaminen oli n\u00e4iden klassikoiden j\u00e4lkeen. Evans oli syrj\u00e4\u00e4nvet\u00e4ytyv\u00e4 persoona, jonka el\u00e4m\u00e4nvaiheista kirja tuo esille paljon tietoa; mm. Evansin ura big bandin johtajana 1930-luvulla, vaiheet New Yorkissa 1940-luvulla sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 arvostuksesta huolimatta monesti taloudellisesti ahtaat viimeiset vuosikymmenet. My\u00f6s Evansin levytykset k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi sopivan laajasti takertumatta musiikinteoreettisiin pohdintoihin. Mielenkiintoinen kirja.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Daoudi, Youssef: Monk! Thelonious, Pannonica, and the Friendship Behind a Musical Revolution. First Second 2018<\/h4>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns alignfull is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-28f84493 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:50%\">\n<div class=\"wp-block-cover is-light\" style=\"min-height:600px;aspect-ratio:unset;\"><span aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-cover__background has-background-dim-100 has-background-dim\" style=\"background-color:#f6f6f6\"><\/span><div class=\"wp-block-cover__inner-container is-layout-flow wp-block-cover-is-layout-flow\">\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full is-style-default\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"356\" height=\"499\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/monk.jpg?resize=356%2C499&#038;ssl=1\" alt=\"\" class=\"wp-image-13420\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/monk.jpg?w=356&amp;ssl=1 356w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/monk.jpg?resize=304%2C426&amp;ssl=1 304w\" sizes=\"auto, (max-width: 356px) 100vw, 356px\" \/><\/figure>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-vertically-aligned-center is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"padding-top:1em;padding-right:1em;padding-bottom:1em;padding-left:1em\">\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-28f84493 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:320px\">\n<p>Ranskalaisen sarjakuvapiirt\u00e4j\u00e4n ja kirjailijan Youssef Daoudin sarjakuvaromaani \u201dMonk!\u201d kertoo pianisti Thelonious Monkin ja mesenaatti Pannonica de Koenigswarterin suhteesta, kuten kirjan alaotsikkokin t\u00e4sment\u00e4\u00e4: \u201dThelonious, Pannonica, and the Friendship Behind a Musical Revolution\u201d. Samalla kirja k\u00e4y laajemminkin l\u00e4pi sek\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isten yst\u00e4vysten el\u00e4m\u00e4nvaiheita ett\u00e4 bebopin historiaa. Upea kirja tulvii visuaalisesti komeita ruutuja, virtuoosimaista viivan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, siis piirrettyn\u00e4 henkiin her\u00e4tetty\u00e4 jazzia ja aikakauden New Yorkin epookkia.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Freeman, Philip: Running the Voodoo Down. The Electric Music of Miles Davis. Backbeat Books 2005<\/h4>\n\n\n\n<p>Philip Freeman keskittyy kirjassaan Miles Davisin s\u00e4hk\u00f6isen kauden musiikkiin; Davisin kenties kiistanalaisimpaan perint\u00f6\u00f6n. Kirja aloittaa siit\u00e4, mink\u00e4 monet Davisia k\u00e4sittelev\u00e4t kirjat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Freeman analysoi Davisin musiikkia 1960- ja 70-lukujen vaihteesta Davisin kuolemaan saakka. T\u00e4m\u00e4 kausi on monelle akustisen jazzin yst\u00e4v\u00e4lle vaikea osuus Davisin tuotannossa, mutta Freeman ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 musiikkia ja tekee selv\u00e4ksi sen ansioita ja merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Freeman, Philip: Ugly Beauty. Jazz in the 21st Century. Zero Books, 2021<\/h4>\n\n\n\n<p>Amerikkalainen journalisti, kirjailija ja Burning Ambulance -sivuston perustajaj\u00e4sen Philip Freemanin kirja k\u00e4sittelee nykyp\u00e4iv\u00e4n jazzin suuntauksia, joiden moniulotteinen ja usein karhea pinta k\u00e4tkee alleen rujoa ja ep\u00e4sovinnaista kauneutta. Freeman jakaa kirjansa viiteen jaksoon, joiden avulla h\u00e4n pyrkii hahmottamaan nykyjazzin kentt\u00e4\u00e4 amerikkalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/philip-freeman-ugly-beauty\/\">Ugly Beauty. Jazz in the 21st Century<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Freeman, Philip: In the Brewing Luminous: The Life &amp; Music of Cecil Taylor. Wolke Verlag, 2024<\/h4>\n\n\n\n<p>Freeman on n\u00e4hnyt valtavasti vaivaa kaivaessaan Taylorin esiintymisi\u00e4 vuosikymmenten ajalta, mutta viel\u00e4 vaikuttavampaa on kirjoittajan paneutuminen Taylorin laajaan levytystuotantoon. Freeman on taitava kirjoittaja ja h\u00e4n onnistuu kuvaamaan Taylorin musiikkia yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hienosti ja monipuolisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/philip-freeman-in-the-brewing-luminous\/\" data-type=\"post\" data-id=\"25941\">In the Brewing Luminous<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Gabbard, Krin: Better Git It in Your Soul. An Interpretive Biography of Charles Mingus. University of California Press, 2016<\/h4>\n\n\n\n<p>Krin Gabbard on hakenut omalla teoksellaan uusia n\u00e4k\u00f6kulmia Minguksen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mihin kirjan alaotsikkokin viittaa. Gabbard liitt\u00e4\u00e4 Minguksen musiikin ja uran osaksi laajempia kulttuurin virtauksia 1940\u20131960-lukujen Yhdysvalloissa. Kirja houkutteli minut palaamaan j\u00e4lleen kerran Minguksen musiikin pariin ja kaivelemaan levyhyllya, mit\u00e4 voinee pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 onnistuneen musiikkikirjan tuntomerkkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/better-git-it-in-your-soul\/\">Better Git It in Your Soul<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Giddins, Gary: Satchmo. New York. Da Capo Press 2001<\/h4>\n\n\n\n<p>Gary Giddinsin tiivis teos Louis Armstrongin tiest\u00e4 taiteilija\/viihdytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 viihdytt\u00e4ja\/taitelijaksi. Perusl\u00e4m\u00e4nkerran ohella kirja koettaa selvitt\u00e4\u00e4, miten eritt\u00e4in vaatimattomista oloista l\u00e4hteneest\u00e4 Armstrongista tuli jazzia syv\u00e4llisesti muuttanut taiteilija ja toisaalta maailmankuulu popt\u00e4hti. Kirjast\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 mm. Satchmon oikea syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4, joka on siis syntym\u00e4todistuksen varmentamana 4.8.1901. Giddins my\u00f6s vastustaa ankarasti n\u00e4kemyksi\u00e4, jotka v\u00e4heksyv\u00e4t Armstrongin 1920-luvun lopun Hot Five- ja Hot Seven-levytysten j\u00e4lkeen tekem\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue jazzkolumni <a title=\"Satchmo, kahdesti syntynyt\" href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?page_id=179\">Satchmo &#8211; kahdesti syntynyt<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Giddins, Gary: Visions of Jazz. The First Century. New York. Oxford University Press 1999<\/h4>\n\n\n\n<p>Tunnettu jazzkirjoittaja Giddins on koonnut joukon kirjoituksiaan laajaksi koko jazzin historiaa kuvaavaksi kokoelmaksi. Esseiden aiheina on luonnollisesti joukko jazzin suuruuksia, kuten Gillespie, Parker, Monk ja Coltrane. Kuitenkin my\u00f6s harvemmin k\u00e4siteltyj\u00e4 tai jazzin historiassa yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 nimi\u00e4 on mukana, kuten Budd Johnson, Hannibal Peterson tai Spike Jones.<br>Nykyjazzin puolella osansa saavat niin Cecil Taylor kuin Henry Threadgill tai uudemmista nimist\u00e4 James Carter ja Don Byron. Euroopalle Giddinsin jazzmaailmassa ei n\u00e4yt\u00e4 olevan ollenkaan sijaa, nykyjazzin kiinnostavat eurooppalaiset nimet j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. Visions of Jazz on kuitenkin hieno jazzkirja, joka tarjoaa paitsi runsaasti tietoa, my\u00f6s paljon n\u00e4kemyksi\u00e4, joiden kanssa lukija voi yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4itell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Gioia, Ted: The History of Jazz. New York. Oxford University Press 1998<\/h4>\n\n\n\n<p>Gioian teos kattaa koko jazzin historian afrikkalaisista juurista Buddy Boldeniin ja lopulta John Zorniin. Asiantuntevan kirjoittajan hyvin kirjoitettu ja eritt\u00e4in suositeltava yleisesitys koko jazzin historiasta. Gioia tuo jonkin verran esille my\u00f6s eurooppalaista jazzia, mik\u00e4 usein amerikkalaisilta kirjoittajilta unohtuu.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Gioia, Ted: How to Listen to Jazz. Basic Books 2017<\/h4>\n\n\n\n<p>V\u00e4h\u00e4n yli kaksisataa sivuinen kirja tarjoaa tiivistetyn katsauksen jazzin historiaan ja aivan keskeisimpiin muusikoihin Louis Armstrongista Ornette Colemaniin. Kirjan parasta antia ovat muutamat vanhojen jazzkappaleiden rakenneanalyysit (siis min\u00e4kin niist\u00e4 jotain ymm\u00e4rr\u00e4n) ja erityisesti vanhan jazzin kuuntelusuositukset<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Gordon, Maxine: Sophisticated Giant. The Life and Legacy of Dexter Gordon. University of California Press 2018<\/h4>\n\n\n\n<p>Sophisticated Giant k\u00e4y kronologisesti l\u00e4pi Dexter Gordonin el\u00e4m\u00e4nvaiheet: lapsuusvuodet 1920-luvun alun Los Angelesissa, big band -kausi Lionel Hamptonin, Louis Armstrongin ja <strong>Billy Eckstein<\/strong> yhtyeiss\u00e4, bebop ja omat yhtyeet, 1950-luvun aallonpohja, vuodet Euroopassa ja erityisesti Tanskassa, paluu Yhdysvaltoihin ja lopulta menestys n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 Bernard Tavernier elokuvassa &#8221;Round Midnight&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/maxine-gordon-sophisticated-giant\/\">Maxine Gordon: Sophisticated Giant. The Life and Legacy of Dexter Gordon<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Grasse, Jonathon: Jazz Revolutionary. The life and music of Eric Dolphy (Jawbone Press, 2024)<\/h4>\n\n\n\n<p>Amerikkalaisen Jonathon Grassen el\u00e4m\u00e4kerta on tuorein, yli kolmella sadalla sivullaan laajin ja perusteellisin. Grasse esittelee Dolphyn levytyksi\u00e4, sek\u00e4 omia ett\u00e4 rivimiehen\u00e4 tehtyj\u00e4, niin perusteellisesti,ett\u00e4 kirjaa voi pit\u00e4\u00e4 oppaana matkalla Dolphyn musiikkiin. <\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/nelja-kirjaa-eric-dolphysta\/\" data-type=\"post\" data-id=\"26523\">Nelj\u00e4 kirjaa Eric Dolphysta + yksi elokuva<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Grzeba\u0142kowska, Magdalena: Komeda. A Private Life in Jazz. Equinox Publishing 2020<\/h4>\n\n\n\n<p>Teos on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 kurkistus sosialistiseen Puolaan toisen maailmansodan j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4. Krysztof Komedan matka lapsuudesta ensin l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi, sitten puolalaisen jazzin keskeiseksi hahmoksi ja lopulta elokuvas\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi kerrotaan suorastaan pikkutarkasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue Lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/grzebalkowska-komeda\/\">Magdalena Grzeba\u0142kowska: Komeda. A Private Life in Jazz<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Hajdu, David: Lush Life. A Biography of Billy Strayhorn. New York. Farrar, Straus and Giroux 1996<\/h4>\n\n\n\n<p>Lush Life on hieno el\u00e4m\u00e4nkerta l\u00e4hinn\u00e4 Duke Ellingtonin oikeana k\u00e4ten\u00e4 tunnetusta Billy Strayhornista. Strayhorn j\u00e4i tai j\u00e4tt\u00e4ytyi el\u00e4ess\u00e4\u00e4n monesti maestron varjoon. Kirja valottaa musiikin ohella my\u00f6s Strayhornin yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4, mm. h\u00e4nen avointa homoseksuaalisuuttaan ja vakavaa alkoholismiaan. Eritt\u00e4in hyv\u00e4 kirja.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Hart, Billy &amp; Iverson, Ethan : Oceans of Time: The Musical Autobiography of Billy Hart, Cymbal Press, 2025<\/h4>\n\n\n\n<p>Rumpali Billy Hart<strong> <\/strong>on ty\u00f6st\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4kertakirjansa yhdess\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaninsa, pianisti ja jazzkirjoittaja Ethan Iversonin kanssa. Svengi, rumpujen soittamisen ykstyiskohdat ja amerikkalaisen klassisen musiikin (kuten Hart jazzia kutsuu) keskeiset elementit her\u00e4\u00e4v\u00e4t eloon kirjassa, jonka Iverson on haastattelujen pohjalta kirjoittanut, kuitenkin Hartin oman \u00e4\u00e4nen koko ajan s\u00e4ilytt\u00e4en. &#8221;<em>Oceans of Time<\/em>&#8221; kiinnostava ja levyjen kuunteluun innostava katsaus jazzin vaiheisiin aina 1950-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/oceans-of-time\/\" data-type=\"post\" data-id=\"27259\">Oceans of Time: The Musical Autobiography of Billy Hart<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Haydon, Geoffrey: Quintet of the Year. Aurum Press 2002<\/h4>\n\n\n\n<p>Toronto New Jazz Society j\u00e4rjesti toukokuussa 1953 jazzkonsertin, jota on my\u00f6hemmin kutsuttu jopa kaikkien aikojen konsertiksi. Illan vieraiksi oli saatu todelliset bebop-t\u00e4hdet: Dizzy Gillespie, Charlie Parker, Bud Powell, Charles Mingus ja Max Roach. Geoffrey Haydonin kirjan keskipisteen\u00e4 on tuo konsertti ja siihen liittyv\u00e4t tapahtumat viidenkymmenen vuoden takaa. P\u00e4\u00e4osan kirjasta viev\u00e4t kuitenkin viiden konsertin esiintyj\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntarinat ennen Toronton konserttia ja my\u00f6s sen j\u00e4lkeen. N\u00e4k\u00f6kulma on siis kiinnostava, mutta jos p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4ntarinat ovat muuten tutut, kirja ei kerro kovinkaan paljon uutta tietoa. Tiivis tietopaketti bebopista joka tapauksessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue jazzkolumni <a title=\"Kaikkien aikojen jazzkonsertti\" href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?page_id=244\">Kaikkien aikojen jazzkonsertti<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Horricks, Raymond: Eric Dolphy. The Importance of Being Eric Dolphy. Costello 1988<\/h4>\n\n\n\n<p>Suppea kirja k\u00e4y l\u00e4pi Eric Dolphyn el\u00e4m\u00e4nvaiheet, esittelee muutamia Dolphyn soolojen transkripitiota ja lopuksi kokoaa Dolphyn levytyksi\u00e4 valikoituun diskografiaan. Dolphyn uran p\u00e4\u00e4kohdat k\u00e4yv\u00e4t kyll\u00e4 esille reilussa viidess\u00e4kymmeness\u00e4 sivussa, mutta aiheesta on tarjolla parempiakin teoksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/nelja-kirjaa-eric-dolphysta\/\" data-type=\"post\" data-id=\"26523\">Nelj\u00e4 kirjaa Eric Dolphysta + yksi elokuva<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Hoskyns, Barney(toim.): Major Dudes. Steely Dan Companion. The Overlook Press 2018<\/h4>\n\n\n\n<p>Brittil\u00e4inen rock-kriitikko Barney Hoskyns on toimittanut kirjan, johon on koottu yli kolmekymment\u00e4 Steely Dan -aiheista lehtiartikkelia. Haastatteluista, levyarvioista sek\u00e4 esseist\u00e4 rakentuu selke\u00e4 kuva Steely Danin vaiheista 1970-luvun alun rockbandist\u00e4 ik\u00e4\u00e4nkuin Beckerin ja Fagenin nimimerkiksi, jonka kautta he saivat julki omaa jazzvaikutteista musiikkiaan ja ajoittain vaikeaselkoisia, ironisia tekstej\u00e4\u00e4n. Steely Danin levyjen lis\u00e4ksi my\u00f6s Beckerin ja Fagenin soololevyt saavat kirjassa sijansa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/major_dudes\/\">Major Dudes &#8211; Steely Dan Companion<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Innanen, Mikko: Mikko Innasen maakuntauudistus. Aviador Kustannus 2019<\/h4>\n\n\n\n<p>Vaikka maakuntalaulujen tekstit kuulostavat nykyajan kuulijan korvissa korkeassa ihanteellisuudessaan vierailta, innostui saksofonisti Mikko Innanen lauluista vuonna 2013. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n on kiert\u00e4nyt maakuntia erilaisilla kokoonpanoilla ja soittanut uusia sovituksiaan lauluista. Koska maakuntalaulujen tekstit ovat olleet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 kuin s\u00e4velm\u00e4t, on luonnollista, ett\u00e4 my\u00f6s Innanen halusi liitt\u00e4\u00e4 uusiin tulkintoihinsa uusia tekstej\u00e4. Syntyi kirjan ja cd-levyn paketti, jolla on l\u00e4hes kahdenkymmenen runoilijan tekstej\u00e4, useimmat niist\u00e4 runoilijoiden itsens\u00e4 lukemina.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/mikko-innasen-maakuntauudistus\/\">Mikko Innanen: Mikko Innasen maakuntauudistus<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Jones, Peter: This Is Hip. The Life of Mark Murphy. Equinox Publishing 2018<\/h4>\n\n\n\n<p>Amerikkalainen laulaja Mark Murphy (1932 \u2013 2015) on hyv\u00e4 esimerkki asianharrastajien tuntemiksi j\u00e4\u00e4neist\u00e4 jazzmuusikoista. Brittil\u00e4inen Peter Jones, joka on itsekin my\u00f6s jazzlaulaja, on kirjoittanut kattavan el\u00e4m\u00e4kerran, joka laulajan el\u00e4m\u00e4nvaiheiden kautta valottaa jazzmuusikon usein tukalaa asemaa kaupallisen viihdekulttuurin katvealueilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/this-is-hip\/\">This Is Hip &#8211; Mark Murphyn el\u00e4m\u00e4kerta<\/a><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Jonsson, G\u00f6ran: Frihetens bl\u00e5 toner. En ber\u00e4ttelse on jazzen i Sverige. Carlsson Bokf\u00f6rlag 2018<\/h4>\n\n\n\n<p>Ruotsalaisen toimittajan G\u00f6ran Jonssonin kirja kertoo nimens\u00e4 mukaisesti kertomuksia ruotsalaisen jazzin vaiheista. Teos ei siis pyrik\u00e4\u00e4n olemaan \u201cvirallinen\u201d jazzhistoria. Sen sijaan \u201c<em>Frihetens bl\u00e5 toner<\/em>\u201d on vapaamuotoinen ruotsalaisen jazzin tarina 1920-luvun puoliv\u00e4lin varhaisvaiheista kirjan julkaisuhetken tilanteeseen. Kirja on helppolukuinen kuvaus ruotsalaisesta jazzista, jonka kronologiasta lukija saa hyv\u00e4n k\u00e4sityksen.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jonsson-frihetens-bla-toner\/\">Frihetens bl\u00e5 toner<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kahn, Ashley: Kind of Blue. The Making of Miles Davis Masterpiece. Da Capo Press 2000<\/h4>\n\n\n\n<p>Ashley Kahnin teos keskittyy Miles Davisin klassiseen Kind of Blue-levyyn. Kirja alkaa tiiviill\u00e4 selonteolle Davisin urasta ennen vuoden 1959 levytyst\u00e4. Levyn tuottaneet kaksi sessiota k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kappale kappeleelta. Lopuksi paneudutaan levyn saamaan vastaanottoon ja sen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n merkitykseen jazzin historiassa. Kirjassa runsaasti kuvia levytyssessioista ja sen kaunis ulkoasu on kaikinpuolin onnistunut. Er\u00e4s viime aikojen parhaista jazzkirjoista!<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kahn, Ashley: Kind of Blue. Modernin jazzin avain. Johnny Kniga Kustannus 2009<\/h4>\n\n\n\n<p>Ashley Kahnin kirja Miles Davisin klassikosta on mielenkiintoista kulttuurihistoriaa, joka yhden levyn kautta avaa jazzin vaiheita 1940-luvun lopulta nykyp\u00e4iviin saakka. Suomenkielinen versio yll\u00e4mainitusta kirjasta on siis tervetullut julkaisu. Kirjan on suomentanut Petri Silas.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/kind-of-blue\/\">Ashley Kahn: Kind of Blue. Modernin jazzin avain<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kahn, Ashley: A Love Supreme. The Creation of John Coltrane Classic Album. Granta Books 2002<\/h4>\n\n\n\n<p>Ashley Kahn on kirjoittanut nyt jo toisen kirjan, joka paneutuu klassisen jazzlevyn syntyvaiheisiin. John Coltranen &#8221;Love Supreme&#8221; on tietysti jazzklassikko jos mik\u00e4. Kirjan idea on siis samanlainen kuin yll\u00e4 esitellyn Miles Davisin Kind of Blue-levyn syntyvaiheita kertaavan teoksen. Kirja k\u00e4y samalla Coltranen uran yhteenvetona. Mielenkiintoista on tutustua levyn vastaanottoon ja siihen kuinka se kohosi suorastaan myyttiseen maineeseen. Jotenkin kirja ei kuitenkaan ollut lukukokemuksena samalla tavalla vet\u00e4v\u00e4 kuin edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4. Kaunis kirja t\u00e4m\u00e4kin toki on.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kalha, Harri: Unohtumattomat \u00e4\u00e4net. Jazzin suuret naislaulajat. Like Kustannus 2018.<\/h4>\n\n\n\n<p>Innostunut klassisen jazzlaulun esittely nostaa kuulijan korviin niin jazzlaulun kaikkien tuntemat klassikot kuin joukon tuntemattomaksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4. Kirja k\u00e4sittelee amerikkalaisia laulajia ja p\u00e4\u00e4paino on 1950- ja -60 -lukujen LP-levyiss\u00e4 ja niiden kohokohdissa. Yli kuudenkymmenen laulajan esittely on parhaimmillaan teos, josta voi hakea ideoita musiikin kuunteluunsa. Kannesta kanteen luettavaa jazzlaulun tarinaa se ei niink\u00e4\u00e4n kerro.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/unohtumattomat\/\">Kalha, Harri: Unohtumattomat \u00e4\u00e4net<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Keepnews, Orrin &#8211; Grauer, Bill: A Pictorial History of Jazz: Revised Edition. Bonanza Books 1981<\/h4>\n\n\n\n<p>Jazzia k\u00e4sittelev\u00e4 valokuvakirja A Pictorial History of Jazz on alansa klassikko, jonka ensimm\u00e4isen painoksen tuottaja<strong> <\/strong>Orrin Keepnews ja Riverside Recordsin perustaja Bill Grauer jr. kokosivat jo vuonna 1955. Keepnews toimitti kirjasta kymmenen vuotta my\u00f6hemmin uudistetun version, joka p\u00e4ivitti jazzin tarinan 1960-luvun free jazziin saakka. Blogissa on esittelyss\u00e4 1980-luvulla alussa julkaistu uusi painos 1960-luvun versiosta:<a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/divariloyto-a-pictorial-history-of-jazz-revised-edition-bonanza-books-1981\/\" data-type=\"post\" data-id=\"21047\"> A Pictorial History of Jazz: Revised Edition<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kelley, Robin D.G.: Thelonious Monk: The Life and Times of an American Original. Free Press 2009<\/h4>\n\n\n\n<p>Kirja on rakenteeltaan varsin perinteinen el\u00e4m\u00e4nkerta. Tarina alkaa vuonna 1917 Monkin vanhempien sukujuurista, jotka ulottuvat tietenkin orjuuden aikoihin saakka . N\u00e4ist\u00e4 hyvin vaatimattomista l\u00e4ht\u00f6kohdista Monk kuitenkin pystyi nousemaan modernin musiikin huipulle, er\u00e4\u00e4ksi kaikkein arvostetuimmista jazzmuusikoista.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/thelonious-monk-the-life-and-times-of-an-american-original\/\">Thelonious Monk: The Life and Times of an American Original<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Koivistoinen, Eero: Lennosta kii! Teos, 2022<\/h4>\n\n\n\n<p>Eero Koivistoinen osoittautuu muistelmissaan taitavaksi ja selke\u00e4sanaiseksi kirjoittajaksi, joka turhia selittelem\u00e4tt\u00e4 kertoo, kuinka asiat tapahtuivat. Teksti kulkee sujuvasti, hauskat sattumukset ja anekdootit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t joukkoon mukavasti huumoria. Koivistoinen muistelee koko ajan preesensiss\u00e4, mik\u00e4 toimii aivan hyvin menneisyydest\u00e4 kirjoittaessakin. Lukija on ik\u00e4\u00e4n kuin paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 juuri siell\u00e4, miss\u00e4 tapahtuu. <\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/eero-koivistoinen-lennosta-kii\/\" data-type=\"post\" data-id=\"21158\">Koivistoinen, Eero: Lennosta kii!<\/a> <\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Koljonen, Martti (toim.) : Takapotkun taikaa. Kakkosnelonen jazzin rakennuspalikkana. Suomen Perinnejazz ry 2021.<\/h4>\n\n\n\n<p>Perinnejazz-yhdistys julkaisi livelevyn \u201dThe Best of Finnish Classic Jazz\u201d kaveriksi kirjan, jonka tarkoituksena on esitell\u00e4 levyll\u00e4 soitettua musiikkia ja puolustaa perinnejazzin asemaa Suomessa. Antti Sarpila, Wade Mikkola, Seppo Hovi ja Perinnejazz-yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Laitasalo kokoontuivat keskustelemaan levyn kappaleista ja niiden her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ajatuksista. Martti Koljonen tallensi keskustelut ja muokkasi ne kirjaa varten. Keskustelun muoto ei kuitenkaan ole t\u00e4ysin onnistunut tapa esitell\u00e4 levyn musiikkia. Kun keskustelu r\u00f6nsyilee ja hyppelee asiasta toiseen, j\u00e4\u00e4 kirjan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 informaatio hajanaiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/the-best-of-finnish-classic-jazz-takapotkun-taikaa-perinnejazzin-puolustusta\/\">The Best of Finnish Classic Jazz &amp; Takapotkun taikaa \u2013 perinnejazzin puolustusta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Levy, Aidan: Saxophone Colossus. The Life and Music of Sonny Rollins. Hachette Books 2022<\/h4>\n\n\n\n<p>\u201d<em>Saxophone Colossus<\/em>\u201d on sek\u00e4 perusteellinen el\u00e4m\u00e4kerta (yli 700 sivua) ett\u00e4 katsaus jazzin kehitykseen bebopista free jazziin ja jazz rockiin keskeisen toimijan n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna. Kirjassa tuntuu olevan siis aivan kaikki; sukujuuret uran alkuvaiheet, huumausaineet ja niist\u00e4 vapautuminen, jooga, terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat, avioliitot, koirat, lukuisat yhteisty\u00f6kumppanit, jatkuvasti vaihtuvat kokoonpanot, trumpetisti Clifford Brownin kuolema, kuuluisat vet\u00e4ytymiset esiintymislavoilta, harjoittelu Williamsburgin sillalla, kiinnostus free jazziin, pakkomielteenomainen harjoittelu, tiivis esiintymistahti, amerikkalainen rasismi, aktivismi ja n\u00e4in ulkoap\u00e4in katsottuna j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n ankaralta kuulostava itsekritiikki.  <\/p>\n\n\n\n<p>Lue koko arviointi: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/aidan-levy-saxophone-colossus\/\" data-type=\"post\" data-id=\"21084\">Levy, Aidan: Saxophone Colossus<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Luntiala, Hannu: Jazzia Jumalan armosta. Juhani Aaltosen tarina. Aviador Kustannus 2017<\/h4>\n\n\n\n<p>Juhani Aaltonen on suomalaisen jazzin peruskivi\u00e4, joka on varmasti ansainnut el\u00e4m\u00e4kertakirjansa. \u201d<em>Jazzia Jumalan armosta<\/em>\u201d t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 odotukset vain osittain. Laajat haastattelut ovat arvokasta dokumentointia, mutta kokonaisuutena kirjasta j\u00e4\u00e4 hajanainen ja viimeistelem\u00e4t\u00f6n j\u00e4lkimaku.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue koko arviointi: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/hannu-luntiala-jazzia-jumalan-armosta-juhani-aaltosen-tarina\/\">Hannu Luntiala: Jazzia Jumalan armosta. Juhani Aaltosen tarina<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Margolick, David: Strange Fruit. The Biography of a Song. The Ecco Press 2001<\/h4>\n\n\n\n<p>Margolickin kirja on mielenkiintoinen esitys laulusta nimelt\u00e4 Strange Fruit, jonka sanat kertovat lynkkaamisesta. Kirja kertoo Abel Meeropolin kirjoittaman ja Billie Holidayn tunnetuksi tekem\u00e4n laulun taustoista ja sen aikoinaan saamasta vastaanotosta. Tiivis kirja on USA:n 1930- ja 40-lukujen kiinnostavaa kulttuurihistoriaa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Markkanen, Lassi: Reiska Laine \u2013 jazzin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen. Jormainos 2018<\/h4>\n\n\n\n<p>Lassi Markkasen kirjaa Reiska Laineen el\u00e4m\u00e4nvaiheet sujuvasti etenev\u00e4ksi tarinaksi. Kirja k\u00e4y aluksi l\u00e4pi vaatimattomissa oloissa kasvaneen Laineen lapsuus- ja nuoruusvuodet sek\u00e4 muusikonuran alkutaipaleen. Kirjassa perehdyt\u00e4\u00e4n tarkemmin Laineen monipuoliseen ty\u00f6uraan Pori Jazzissa, teatterimuusikkona, kansanedustajana ja kulttuuripoliitikkona.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/reiska-laine-jazzin-kasityolainen\/\">Markkanen, Lassi: Reiska Laine \u2013 jazzin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Mathieson, Kenny: Cookin\u00b4. Hard Bop and the Soul Jazz 1954-65. Edinburgh. Canongate Books 2002<\/h4>\n\n\n\n<p>Kenny Mathiesonin kirjasarjan toinen osa on ilmestynyt. Hard bopia esittelev\u00e4t muusikkomuotokuvat alkavat tietenkin Art Blakeyn esittelyll\u00e4 ja seuraavana vuorossa on Horace Silveriin. &#8221;Suurten&#8221; nimien lis\u00e4ksi esille p\u00e4\u00e4sev\u00e4t my\u00f6s &#8221;pienemm\u00e4t&#8221; hard bopin taitajat, kuten mm. Wardell Gray, Blue Mitchell, Serge Chaloff ja Tina Brooks. Kirjassa on viel\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset levytysluettelot jokaisesta muusikosta ja laaja kirjallisuusluettelo.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Mathieson, Kenny: Giant Steps. Bebop and the Creators of Modern Jazz 1945-65. Edinburgh. Canongate Books 1999<\/h4>\n\n\n\n<p>Kenny Mathiesonin kirjassa on 11 modernin jazzin syntyyn keskeisesti vaikuttaneen muusikon el\u00e4m\u00e4nkertaesseet\u00e4 Charlie Parkerista John Coltraneen. Esseist\u00e4 saa hyv\u00e4n k\u00e4sityksen kunkin muusikon uran vaiheista ja t\u00e4rkeimmist\u00e4 levytyksist\u00e4. Mukana on esseet my\u00f6s pianisti Herbie Nicholsista, josta ei kovin paljon ole kirjoitettu sek\u00e4 rumpali Max Roachista, joka rumpalina valitettavan usein j\u00e4\u00e4 syrjemm\u00e4lle kirjallisuudessa. Giants Steps on ensimm\u00e4inen osa sarjasta, johon luvassa mm. hard bopia, cool jazzia ja free jazzia k\u00e4sittelev\u00e4t osat. (<em>Huomautus 7\/2012: Kirjasarja ei jatkunut n\u00e4it\u00e4 kahta kirjaa laajemmaksi<\/em>.)<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Mattlar, Mikko: Olli Ahvenlahti, piano. Docendo, 2023<\/h4>\n\n\n\n<p>&nbsp;\u201c<em>Olli Ahvenlahti, piano<\/em>\u201d on sujuvasti kirjoitettua kertomus pianisti, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja kapellimestari Olli Ahvenlahden el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Samalla syntyy ajankuva suomalaisen jazzin, viihdemusiikin ja tv-viihteen maailmasta 1960-luvulta nykyp\u00e4iviin saakka. Ansiokas el\u00e4m\u00e4kerta liittyy muiden viime vuosina ilmestyneiden suomalaisen jazzin keskeisten hahmojen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertovien kirjojen joukkoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/mikko-mattlar-olli-ahvenlahti-piano\/\" data-type=\"post\" data-id=\"24621\">Olli Ahvenlahti, piano<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Myers, Marc: Why Jazz Happened. University of California Press 2012.<\/h4>\n\n\n\n<p>Kirja kertoo jazzin tarinaa Original Dixieland Jazz Bandin ensimm\u00e4isit\u00e4 jazzlevytyksist\u00e4 nykyp\u00e4iviin saakka. Painopiste on kuitenkin 1940-luvun alun ja 1970-luvun lopun v\u00e4lisess\u00e4 ajassa. Kirja ei kuitenkaan ole tavanomainen jazzin historia. Sen p\u00e4\u00e4osissa eiv\u00e4t olekaan jazzmuusikot, vaan erilaiset olosuhteet, ilmi\u00f6t ja jazzin ymp\u00e4rill\u00e4 toimineet henkil\u00f6t, jotka tekiv\u00e4t mahdolliseksi sen, ett\u00e4 jazz saattoi el\u00e4\u00e4 ja levit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/why-jazz-happened\/\">Why Jazz Happened<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">M\u00e4kel\u00e4, Janne: Nubbenin levyt \u2013 Taiteilija Lars-Gunnar Nordstr\u00f6m jazzker\u00e4ilij\u00e4n\u00e4. Kansalliskirjaston julkaisuja nro 85. Kansalliskirjasto 2019<\/h4>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-28f84493 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:33.33%\">\n<p>\u201d<em>Nubbenin levyt<\/em>\u201d on ulkoasultaan eritt\u00e4in onnistunut ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in kiinnostava teos varsinkin jazzlevyjen yst\u00e4ville. Kaikille muille se tarjoaa kiinnostavan ja tuoreen n\u00e4k\u00f6kulman Suomen sodanj\u00e4lkeisten vuosien kulttuurihistoriaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/nubbenin-levyt-taiteilija-lars-gunnar-nordstrom-jazzkerailijana\/\">Nubbenin levyt<\/a>.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:66.66%\">\n<figure class=\"wp-block-image size-full is-resized is-style-default\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"467\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/nubben-e1565769466763.jpg?resize=640%2C467&#038;ssl=1\" alt=\"\" class=\"wp-image-14265\" style=\"aspect-ratio:1.3704496788008564;width:518px;height:auto\"\/><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Nevalainen, Petri: Bassokenraali. Pekka Pohjola. Kustannus Oy Jalava 2003<\/h4>\n\n\n\n<p>Typer\u00e4n tuntuisesta nimest\u00e4\u00e4n huolimtta basisti Pekka Pohjolan uraa esittelev\u00e4 kirja on varsin mielenkiintoinen katsaus suomalaisen musiikin l\u00e4hihistoriaan. Kirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Pohjolan ura alkaen klassisista musiikinopinnoista Wigwamin kautta nykyp\u00e4iv\u00e4n s\u00e4velt\u00e4ksi. Samalla esitell\u00e4\u00e4n basistin soololevytuotanto, my\u00f6s uraa ajoittain pahastikin haitannut alkoholismi tuodaan reilusti esille.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Nicholson, Stuart: Jazz-Rock. Canongate Books 1998<\/h4>\n\n\n\n<p>Brittil\u00e4isen Stuart Nicholsonin Jazz-Rock kertoo nimens\u00e4 mukaisesti jazzrockin ja fuusiojazzin historiaa aina 1960-luvulta nykyp\u00e4iviin saakka. Nicholson muistaa eurooppalaisena my\u00f6s eurooppalaista musiikkia: kirja alkaa Alex Kornerin blues-rock-kokeiluista, Creamista ja Soft Machinesta. Toki Miles Davis, Weather Report ja muut alan amerikkalaiset saavat ansaitsemansa huomion. Kirja ulottuu aina nykyp\u00e4iviin saakka; mm. John Zornin Naked City, Charlie Hunter ja Martin-Medeski-Wood esitell\u00e4\u00e4n. (<em>Huomautus 7\/2012: Nykyp\u00e4iv\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tarkoitti siis 2000-luvun alkua.<\/em>)<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Numminen, M.A.: Jazzin meining. Aviador Kustannus 2016<\/h4>\n\n\n\n<p>Numminen keskittyy kirjassa vain jazziin, joka on ollut h\u00e4nen elinik\u00e4inen harrastuksensa 1950-luvulta saakka. Kirjan kiinnostavinta antia ovat Nummisen mustavalkoiset valokuvat, jotka h\u00e4n kuvasi 1960-luvun alkupuolella Helsingiss\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 Kulttuuritalolla.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue tarkempi esittely: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jazzin-meining\/\">M.A. Numminen: Jazzin meining<\/a><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Ratliff, Ben: Coltrane. The Story of a Sound. Farras, Straux &amp; Giroux 2007.<\/h4>\n\n\n\n<p>Ben Ratliffin Coltrane-kirja jakaantuu kahteen osaan. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa Ratliff k\u00e4y l\u00e4pi koko Coltranen uran ensimm\u00e4isist\u00e4 ep\u00e4virallisista levytyksist\u00e4 liian varhaiseen loppuun saakka. Ratliff osaa kuunnella levyj\u00e4 tarkasti ja osaa niist\u00e4 my\u00f6s kirjoitta oivaltavasti. Kirjan toinen osa esseemuotoinen katsaus Coltranen vastaanottoon ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n taiteelliseen perint\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4kin osa on taitavasti kirjoitettu. Like Kustannus julkaisi kirjan vuonna 2011 Arto H\u00e4il\u00e4n suomentamana nimell\u00e4 Coltrane &#8211; Er\u00e4\u00e4n soundin tarina.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Riccardi, Ricky: What a Wonderful World. The Magic of Louis Armstrong\u2019s Later Years. Pantheon Books, 2011.<\/h4>\n\n\n\n<p>Ricky\u00a0Riccardi aloitti kolmiosaisen Armstrong-el\u00e4m\u00e4kertansa teoksella \u201d<em>What a Wonderful World. The Magic of Louis Armstrong\u2019s Later Years<\/em>\u201d, joka keskittyy Armstrongin el\u00e4m\u00e4n ja uran viimeisiin vuosikymmeniin, siis ajanjaksoon noin vuodesta 1947 aina Armstrongin kuolemaan saakka vuonna 1971. <\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/ricky-riccardi-what-a-wonderful-world\/\" data-type=\"post\" data-id=\"28011\">Riccardi, Ricky: What a Wonderful World<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Riccardi, Ricky: Heart Full of Rhythm: The Big Band Years of Louis Armstrong. Oxford University Press, 2020.<\/h4>\n\n\n\n<p>Alaotsikkonsa mukaisesti kirja kuvaa Louis Armstrongin matkan halki big bandien kulta-ajan, jolloin nimenomaan isojen orkesterien musiikki oli amerikkalaisen populaarimusiikin suosituinta musiikkia. T\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 Armstrong ei ollut ensisijaisesti jazzmuusikko, vaan sen sijaan h\u00e4n oli poplaulaja, vaudeville-teattereiden t\u00e4hti, koko maassa tunnettu radioesiintyj\u00e4, Hollywood-elokuvien koominen hahmo sek\u00e4 tietenkin ihailtu muusikko, kopioitu trumpettivirtuoosi ja esikuva muillekin kuin vain trumpetisteille.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/ricky-riccardi-heart-full-of-rhythm\/\" data-type=\"post\" data-id=\"27868\">Riccardi, Ricky: Heart Full of Rhythm<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Riccardi, Ricky: Stomp Off, Let\u2019s Go: The Early Years of Louis Armstrong. Oxford University Press, 2025.<\/h4>\n\n\n\n<p>Ricky Riccardi&nbsp;on yhdysvaltalainen jazztutkija ja tietokirjailija, joka ty\u00f6skentelee&nbsp;Louis Armstrongin&nbsp;el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja musiikkia tutkivan sek\u00e4 tallentavan Louis Armstrong House Museumin tutkimusosaston johtajana. T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4k\u00f6alapaikalta Riccardi on kirjoittanut kolme el\u00e4m\u00e4kertakirjaa, jotka selvitt\u00e4v\u00e4t perusteellisesti Armstrongin el\u00e4m\u00e4nvaiheet. Riccardi p\u00e4\u00e4tyi trilogiassaan poikkeukselliseen ratkaisuun&nbsp;, sill\u00e4 vasta&nbsp;trilogian kolmas osa aloittaa vihdoin ja viimein Armstrongin syntym\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/ricky-riccardi-stomp-off-lets-go\/\" data-type=\"post\" data-id=\"27659\">Ricky Riccardi: Stomp Off, Let\u2019s Go<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Salo, Markku: Orjalauluista hiphoppiin \u2013 mustan musiikin sielua etsim\u00e4ss\u00e4. Aviador, 2024.<\/h4>\n\n\n\n<p>Markku Salo kokoaa kirjaansa tulokset vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neest\u00e4 jazzin ja mustan musiikin hengellisyyden opiskelusta. Osin vaikealukuinen tiiliskivi (noin 500 sivua) on kuitenkin ansiokas teos. Se tuo suomen kielelle paljon sellaista mustan musiikin historiaa, jota ei aikaisemmin ole ollut mahdollista suomeksi lukea. Se tarkastelee musiikkia n\u00e4k\u00f6kulmasta, josta kulttuurin ilmi\u00f6it\u00e4 on ollut ep\u00e4muodikasta tarkastella, siis hengellisyyden ja uskonnollisen etsimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/markku-salo-orjalauluista-hiphoppiin\/\" data-type=\"post\" data-id=\"26109\">Salo Markku: Orjalauluista hiphoppiin \u2013 mustan musiikin sielua etsim\u00e4ss\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Sandner, Wolfgang: Keith Jarrett. A Biography. Equinox Publishing 2020<\/h4>\n\n\n\n<p>Wolfgang Sandnerin kirja Keith Jarrettista on tiivis, sen tekstiosuudessa on vain reilut 170 sivua. Lis\u00e4ksi kirjassa on laaja l\u00e4hdeluettelo ja kuuntelijaa auttava diskografia. Kirjoittajan katse on tiiviisti musiikissa ja Jarrettin ykstyisel\u00e4m\u00e4\u00e4 sivutaan niukasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/sandner-keith-jarrett\/\">Wolfgang Sandner: Keith Jarrett. A Biography<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Shipton, Alyn: Groovin\u00b4 High. The Life of Dizzy Gillespie. Oxford University Press 1999<\/h4>\n\n\n\n<p>Groovin\u00b4 High on tyypillinen el\u00e4m\u00e4nkertateos, Gillespien el\u00e4m\u00e4 ja teokset k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n perusteellisesti alusta loppuun saakka. Shipton kohottaa Gillespien v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Parkerin rinnalle, ellei ohikin, bebopin luojana ja kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. My\u00f6s joviaalin pinnan takaa paljastuva joskus julmakin Gillespie saa valaistusta. Vankka perusteos.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Shipton, Alyn: A New History of Jazz. Continuum 2001<\/h4>\n\n\n\n<p>Shipton on tehnyt jazzhistoriastaan todellisen tiiliskiven, per\u00e4ti 965 sivua ! Englantilainen kirjoittaja on l\u00f6yt\u00e4nyt uutta tietoa jazzin varhaisvaiheista, jotka kirjassa tuodaankin totuttua vivahteikkaammin esille. Amerikkalainen jazz on luonnollisesti vahvasti esill\u00e4, mutta tilaa on l\u00f6ytynyt my\u00f6s eurooppalaisen jazzin varhaisvaiheille. A New History of Jazz on todella perusteellinen ja kiinnostava jazzin historian kokonaisesitys musiikin alkuh\u00e4m\u00e4rist\u00e4 postmoderniin nykyjazziin.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Simosko, Vladimir. Eric Dolphy. Musiikillinen el\u00e4m\u00e4kerta ja diskografia. Like 1996<\/h4>\n\n\n\n<p>Like-julkaisi alun perin vuonna 1971 ilmestyneen Eric Dolphy-kirjan suomennoksen vuonna 1996. Kirjassa on kolme osaa, mielenkiintoinen essee &#8221;Eric Dolphyn musiikki&#8221;, varsinainen el\u00e4m\u00e4kerta sek\u00e4 Barry Teppermanin ty\u00f6h\u00f6n pohjautuva diskografia. Levytysluetteloon kuuluu my\u00f6s listaus kaikista Dolphyn s\u00e4vellyksist\u00e4. Kirja on kolmas osa Like Kustannuksen Jazz-kirja sarjaa, jossa aikoinaan ilmestyiv\u00e4t my\u00f6s Ornette Colemania ja Thelonious Monkia k\u00e4sittelev\u00e4t kirjat.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/nelja-kirjaa-eric-dolphysta\/\" data-type=\"post\" data-id=\"26523\">Nelj\u00e4 kirjaa Eric Dolphysta + yksi elokuva<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Sound America No. 29: The Roscoe Mitchell Issue<\/h4>\n\n\n\n<p>Sound American on nelj\u00e4nnesvuosittain ilmestyv\u00e4, kokeelliseen musiikkiin keskittyv\u00e4 aikakauslehti, jonka jokainen numero k\u00e4sittelee aina yht\u00e4 teemaa. Vuoden 2022 viimeinen numero No. 29 keskittyy s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, saksofonisti, AACM:n ja Art Ensemble of Chicagon perustajaj\u00e4sen, pedagogi ja kuvataiteilija Roscoe Mitchellin uraan.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/matkaoppaita-aaneen-aacm-roscoe-mitchell\/\">Sound America No. 29<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Sta\u0144ko, Tomasz &amp; Ksi\u0119\u017cyk,Rafa\u0142: Desperado \u2013 An Autobiography. Equinox Publishing 2022<\/h4>\n\n\n\n<p>Kun Tomasz Sta\u0144ko (1942-2018) k\u00e4vi pitki\u00e4 keskusteluja puolalaisen toimittajan Rafa\u0142 Ksi\u0119\u017cykin kanssa vuosina 2008-2009, h\u00e4n oli samoihin aikoihin ottamassa j\u00e4lleen uuden askeleen pitk\u00e4ll\u00e4 jazzmuusikon urallaan. Silloin oli hyv\u00e4 aika katsoa taaksep\u00e4in ja keskusteluista Ksi\u0119\u017cykin kanssa syntyi kirja \u201cDesperado. Autobiografia\u201d, joka ilmestyi Puolassa vuonna 2010, jon nyt nelj\u00e4 vuotta Sta\u0144kon kuoleman j\u00e4lkeen k\u00e4\u00e4nnetty englanniksi. Alaotsikostaan huolimatta kirja ei ole perinteinen omael\u00e4m\u00e4kerta, vaan kyse on laajasta, paikoin keskusteluksi muuttuvasta haastattelusta. Koko kirja rakentuu samalla selke\u00e4lle periaatteelle, jossa Ksi\u0119\u017cyk kysyy ja Sta\u0144ko vastaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/tomasz-stanko-rafal-ksiezyk-desperado-an-autobiography-equinox-publishing-2022\/\">Tomasz Sta\u0144ko &amp; Rafa\u0142 Ksi\u0119\u017cyk: Desperado \u2013 An Autobiography<\/a><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Steinbeck, Paul: Message to Our Folks. The University of Chicago Press 2017<\/h4>\n\n\n\n<p>Amerikkalaisen Paul Steinbeckin kirja Message to Our Folks\u201d kertoo Art Ensemble of Chicagon (AEC) vaiheet 1960-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 nykyp\u00e4iviin saakka. Kirja keskitttyy tarkimmin AEC:n historian varhaisiin vaiheisiin. Rajauksen valinta on hyvin perusteltu, sill\u00e4 silloin katse kohdistuu mielenkiintoisiin aikoihin, siis kokeellisen Chicago-jazzin nousuun 1960-luvulla sek\u00e4 AEC:n aikaan Ranskassa 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/message-to-our-folks-art-ensemble-of-chicagon-historiaa\/\">Message to Our Folks &#8211; Art Ensemble of Chicagon historiaa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Steinbeck, Paul: Sound Experiments. The Music of the AACM. University of Chicago Press 2022<\/h4>\n\n\n\n<p>Toisessa kirjassaan Paul Steinbeck jatkaa saman aihepiirin ymp\u00e4rill\u00e4 kuin  Art Ensemble of Chicagon vaiheita k\u00e4sitelleess\u00e4 debyytiss\u00e4\u00e4n. Nyt Stenbeck esittelee muita AACM:n muusikoita ja analysoi kymmenen keskeist\u00e4 levytyst\u00e4, joista&nbsp;Roscoe Mitchellin&nbsp;vuonna \u201d<em>Sound<\/em>\u201d (Delmark, 1966) on varhaisin ja&nbsp;Nicole Mitchellin&nbsp; \u201d<em>Mandorla Awakening II: Emerging Worlds<\/em>\u201d (FPE Records, 2017) on uusin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/matkaoppaita-aaneen-aacm-roscoe-mitchell\/\">Sound Experiments<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Threadgill, Henry: Easily Slip into Another World. Alfred A. Knopf, 2023<\/h4>\n\n\n\n<p>Henry Threadgill huomauttaa, ett\u00e4 &#8221;<em>Easily Slip into Another World<\/em>&#8221; ei kuunteluopas. Siin\u00e4 ei siis k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi keskeisi\u00e4 teoksia ja niiden merkityst\u00e4, sill\u00e4 Threadgillin mukaan musiikissa on kysymys kuuntelemisesta, johon sanat eiv\u00e4t voi lis\u00e4t\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Sanat kuitenkin kurkistavat chicagolaisen nykyjazzin syntyvaiheisiin ja valottavat valtavan s\u00e4vellystuotannon luoneen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n ajattelua ja ennen kaikkea kertovat tavattoman mielenkiintoisen el\u00e4m\u00e4ntarina. &#8221;<em>Easily Slip into Another World<\/em>&#8221; kuuluu ehdottomasti parhaiden lukemieni el\u00e4m\u00e4kertojen joukkoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4:  <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/henry-threadgill-easily-slip-into-another-world-alfred-a-knopf-2023\/\" data-type=\"post\" data-id=\"24933\">Easily Slip into Another World<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group has-global-padding is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Vesterinen, Ilmari: M\u00e4yr\u00e4nkolon jazzreita. WSOY 2003<\/h4>\n\n\n\n<p>Ilmari Vesterinen kertoo kirjassaan suomalaisen jazzin historian ehk\u00e4 tunnetuimman jazzklubin tarinan. Old House Jazz Club eli tuttavallisemmin M\u00e4yr\u00e4nkolo toimi Helsingin Albertinkadulla vuosina 1957-1964. Haastatteluihin perustuvan kirja aihe kiinnostava pala suomalaisen jazzin menneisyydest\u00e4 ja kirjana harvinaisuus; siis suomenkielinen jazzkirja. Valitettavasti haastattelut tuovat kirjaa liikaa toistoa ja samat asiat kerrotaan kirjassa aivan liian monta kertaa. Tiivist\u00e4minen olisi parantanut t\u00e4t\u00e4 kirjaa melkoisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jazzjutut\/2007-2\/jazzareiden-kohtauspaikassa\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jazzjutut\/2007-2\/jazzareiden-kohtauspaikassa\/\">Jazzreiden kohtauspaikassa<\/a>.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Watson, Philip: Bill Frisell, Beautiful Dreamer. Faber, 2022.<\/h4>\n\n\n\n<p>&#8221;<em>But what will you write about? I mean, there haven\u00b4t been any fights, or anything. And all I\u00b4ve done is stay married to the same woman for past forty-five years<\/em>.&#8221; N\u00e4in Frisell ihmetteli el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittajalle. Sitaatti kertoo paitsi Frisellin vaatimattomasta luonteesta, my\u00f6s siit\u00e4 haasteesta, jonka edell\u00e4 Watson oli kirjaa kirjoittaessaan. Frisell on pohjimiltaan hyvin ujo persoona ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tunnollinen taiteilija, joka kiert\u00e4\u00e4 jatkuvasti keikoilla ymp\u00e4ri maailmaa, levytt\u00e4\u00e4 todella ahkerasti ja samalla yritt\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 perheeseens\u00e4. Frisellin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei ei ole tuhoisia riippuvaisuuksia, ei naisseikkailuja eik\u00e4 muitakaan otsikoihin nousevia skandaaleja. Watsonin teht\u00e4v\u00e4 oli siis kirjoittaa kiinnostavasti kunnollisen taiteilijan el\u00e4m\u00e4kerta ja siin\u00e4 on on onnistunut keskittym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 musiikkiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/bill-frisell-beautiful\/\" data-type=\"post\" data-id=\"19988\">Bill Frisell, Beautiful Dreamer<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Wein, George &amp; Chinen, Nate: Myself Among Others. A Life In Music. Da Capo Press 200<\/h4>\n\n\n\n<p>George Weinin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t ja hieman omahyv\u00e4isetkin muistelmat, paljon anekdootteja jazzmuusikoista ja ilmi\u00f6ist\u00e4 jazzin liepeill\u00e4. George Wein omisti Storyville-jazzklubin Bostonissa 1950-luvulla ja perusti maailman ehk\u00e4 tunnetuimman jazzfestivaalin Newportin festivaalin. Erkoismuistelut Weinin yhteisty\u00f6st\u00e4 Duke Ellingtonin, Thelonious Monkin ja Miles Davisin kanssa. Viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 luettavaa, varsinkin Newportin festivaalin vaiheet kerrotaan kirjassa kiinnostavasti.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Whitehead, Kevin: New Dutch Swing. Watson-Guptill 2000<\/h4>\n\n\n\n<p>Eurooppalaisesta jazzista on ainakin englanniksi julkaistu aika v\u00e4h\u00e4n kirjallisuutta. Alueen kokonaisesitys puuttuu tyystin. Amerikkalaisen, pitk\u00e4\u00e4n Hollannissa asuneen, Kevin Whiteheadin kirja kertoo uudesta hollantilaisesta jazzista. Misha Mengelberg, Han Bennink ja Willem Breuker kuuluvat t\u00e4m\u00e4n kirjan sankareihin.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Woodard, Josef &amp; Haden,Charlie: Conversations with Charlie Haden. Silman-James Press 2016<\/h4>\n\n\n\n<p>Pitk\u00e4n linkan kriitikon Josef Woodardin ja basisti Charlie Hadenin haastattelukirjan idea on yksinkertainen. Kirjaan on koottu 17 haastattelua, jotka Woodard teki vuosina 1988-2008. Osa haastatteluista on kattavia katsauksia Hadenin el\u00e4m\u00e4\u00e4n, osa lyhyempi\u00e4 esimerkiksi tietyn kirjoitushetkell\u00e4 ajankohtaisen levyn esittelyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue lis\u00e4\u00e4: <a href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/conversations-with-charlie-haden\/\">Conversations with Charlie Haden<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Zwerin, Mike: Swing under the Nazis: Jazz as a Metaphor for Freedom Cooper Square Press 2000<\/h4>\n\n\n\n<p>Mike Zwerin on Ranskassa asuva amerikkalainen toimittaja, jazzkriitikko ja -pasunisti. Swing under the Nazis kertoo jazzin ja jazzmuusikkojen kohtalosta natsi-Saksassa ja sen miehitt\u00e4mill\u00e4 alueilla. Kirja on rakenteeltaan katkelmallinen; haastatteluja, muistikuvia kirjoittajan haastattelumatkoilta, laajahko esitys Django Reinhardtin el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Ei siis mik\u00e4\u00e4n kokonaisesitys aiheesta, mielenkiintoinen kuitenkin. Kirjasta mm. paljastuu, ett\u00e4 jopa keskitysleireill\u00e4 soitettiin jazzia. Kirja on aiemmin ilmestynyt nimell\u00e4 La Tristesse de Saint Louis.<\/p>\n\n\n\n<p>Lue jazzkolumni <a title=\"Ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 jazzia\" href=\"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?page_id=208\">Ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 jazzia<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jazzia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta ilmestyy Suomessa harvakseltaan. Sen sijaan ulkomailla, l\u00e4hinn\u00e4 tietenkin englanniksi, jazzkirjallisuutta julkaistaan huomattavasti enemm\u00e4n. Vuosien varrella olen tullut hankkineeksi jonkin verran jazzkirjallisuutta omaan kirjahyllyyni. Etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 olen ollut kiinnostunut jazzin historiasta, muusikoiden ja jazzvaikuttajien el\u00e4m\u00e4nkerroista, jazzleyist\u00e4 sek\u00e4 jazzista kulttuurihistorian ilmi\u00f6n\u00e4. Musiikin teorian olen suosiolla j\u00e4tt\u00e4nyt muiden luettavaksi. Joukkoon on mahtunut muutama rockia k\u00e4sittelev\u00e4 kirja. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":11653,"menu_order":1,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-3302","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3302","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3302"}],"version-history":[{"count":168,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3302\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":28031,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3302\/revisions\/28031"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/11653"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3302"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}