{"id":331,"date":"2011-07-13T15:16:25","date_gmt":"2011-07-13T12:16:25","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?page_id=331"},"modified":"2011-07-13T15:16:25","modified_gmt":"2011-07-13T12:16:25","slug":"vuoden-parhaat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jazzjutut\/2005-2\/vuoden-parhaat\/","title":{"rendered":"Vuoden parhaat"},"content":{"rendered":"<h4>Vuosi 2005 l\u00e4hestyy loppuaan ja j\u00e4lleen on aika nostaa esille joitakin kuuntelemisen arvoisia jazzlevyj\u00e4 ja er\u00e4it\u00e4 muita ilmi\u00f6it\u00e4.<\/h4>\n<p>Vuoden kotimainen jazzlevy on saksofonisti Pepa P\u00e4ivisen &#8221;Tiram Num&#8221; (Silence). P\u00e4ivinen on todellinen improvisoija. H\u00e4n lataa sooloihinsa sellaista merkityksen tunnetta, joka nostaa levyn korkealle tavanomaisen musiikin yl\u00e4puolelle.<\/p>\n<p>Kitaristi Teemu Viinikaisen debyyttilevy &#8221; Tales of Robert Dickson&#8221; (KsJazz) on vuoden sympaattisin suomalainen jazzlevy. Tyylik\u00e4s ja taidokas Viinikainen ei pullistele sankarikitaristin lihaksilla, vaan luottaa omaan musikaalisuuteensa ja hyv\u00e4n yhtyeens\u00e4 kykyyn kuunnella.<\/p>\n<p>Vuoden kansallinen jazzprojekti oli UMO:n Aleksis Kiven syntym\u00e4n 170-vuotisjuhlan kunniaksi julkaisema seitsem\u00e4n s\u00e4vellyksen kokonaisuus &#8221;Sauna palaa!&#8221;. Raikas levy on parasta UMO:a aikoihin ja se v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kansallisiin arvoaiheisiin helposti liittyv\u00e4t kuivakkaat ja p\u00f6n\u00f6tt\u00e4v\u00e4t juhlapuheet.<\/p>\n<p>Vuoden laululevy ilmestyi Ruotsissa, kun laulaja Zara Tellander teki debyyttilevyns\u00e4 &#8221;Himmelens hatt&#8221; (Caprice Records). Tellander ei ole jazzlaulaja, vaan h\u00e4n tekee musiikkiaan kansanmusiikin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vanhoista ruotsalaisista kansanmelodioista ja virsist\u00e4 koostuva levy on paikoin svengaava, paikoin harras ja pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4. Kansanmusiikin keinoja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n laulajan ja jazzmuusikoiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 toimii.<\/p>\n<p>Vuosi 2005 oli merkitt\u00e4vien jazzarkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen vuosi. Aiemmin olen jo kirjoittanut Thelonious Monkin ja John Coltranen Carnegie Hallissa \u00e4\u00e4nitetyst\u00e4 upeasta konsertista, joka yll\u00e4tt\u00e4en kaivettiin esille Yhdysvaltain kansalliskirjaston arkistosta. Toinen l\u00f6yt\u00f6 oli Charlie Parkerin ja Dizzy Gillespien bebopin varhaisvaiheita valottava konsertti vuodelta 1945, &#8221; Town Hall, New York City, June 22, 1945&#8243; (Uptown Jazz).<\/p>\n<p>&#8221;Sinikka Oksanen &#8211; Antero Stenberg &#8211; 1959 &#8211; 1966 Radio sessions&#8221; oli vuoden kotimainen arkistol\u00f6yt\u00f6. Laulaja Sinikka Oksasen ja saksofonisti Antero Stenbergin alun perin YLE:lle \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4t ja v\u00e4lill\u00e4 jo kadonneet levytykset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vihdoin esille. Lahjakas laulaja piti aikoinaan kiinni periaatteistaan eik\u00e4 halunnut siirty\u00e4 monien muiden lailla tangolaulajaksi. Niinp\u00e4 1960-luvun tangohuumassa jazzlaulajan ura vaihtui toisiin t\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Jazzkirjallisuuden kannalta vuosi oli entisten kaltainen, eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n suomenkielist\u00e4 jazzkirjaa nytk\u00e4\u00e4n ilmestynyt. Muista musiikkikirjoista kannattaa mainita Bob Dylanin &#8221; Muistelmat. Osa 1&#8243; (WSOY). Ep\u00e4sovinnainen muistelmateos on eritt\u00e4in mielenkiintoinen varsinkin kuvatessaan 1960-luvun alun folkmusiikin kentt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Koska musiikin ulkopuolellakin on el\u00e4m\u00e4\u00e4, nostan esille viel\u00e4 kaksi Tornion kaupungin vuoden aikana saamaa palkintoa. Suomen arkkitehtiliiton SAFA-palkinto on ansaittu tunnustus Rajalla-hankkeen rohkeasta kaupunkisuunnittelusta. Suomen Kirjakillan Noormarkku-palkinto v\u00e4hiten rahaa kirjastonsa kirjahankintoihin k\u00e4ytt\u00e4neelle kunnalle kertoo puolestaan lyhytn\u00e4k\u00f6isest\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4misest\u00e4. Toivottavasti p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 ensi vuonna sivistystahtoa korjata kurja tilanne, sill\u00e4 ihminen ei el\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ikeasta.<\/p>\n<p><em>18.12.2005<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuosi 2005 l\u00e4hestyy loppuaan ja j\u00e4lleen on aika nostaa esille joitakin kuuntelemisen arvoisia jazzlevyj\u00e4 ja er\u00e4it\u00e4 muita ilmi\u00f6it\u00e4. Vuoden kotimainen jazzlevy on saksofonisti Pepa P\u00e4ivisen &#8221;Tiram Num&#8221; (Silence). P\u00e4ivinen on todellinen improvisoija. H\u00e4n lataa sooloihinsa sellaista merkityksen tunnetta, joka nostaa levyn korkealle tavanomaisen musiikin yl\u00e4puolelle. Kitaristi Teemu Viinikaisen debyyttilevy &#8221; Tales of Robert Dickson&#8221; (KsJazz) [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":308,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-331","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/331","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=331"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/331\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":332,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/331\/revisions\/332"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=331"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}