Quasthoffin kirja on vaikuttava selviytymistarina. Kirja kertoo, kuinka noin 130 senttimetri\u00e4 pitk\u00e4 Quasthoff, huolimatta lyhyist\u00e4 ”hyljek\u00e4sist\u00e4\u00e4n” ja proteesien avulla vaivoin onnistuvasta liikkumisesta, nousee klassisen musiikin huipulle, er\u00e4\u00e4ksi aikamme hienoimmista liedlaulajista. Vaikka 1960- ja 70-lukujen saksalainen koululaitos ei ollut viel\u00e4 kuullutkaan mist\u00e4\u00e4n integraatiosta, selviytyy Quasthoff j\u00e4rjestelm\u00e4n syrjivist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 vanhempiensa hellitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ja k\u00e4rsiv\u00e4llisen tuen ansiosta. Vanhemmilla on viisautta havaita pojan musikaalinen lahjakkuus ja hankkia h\u00e4nelle hyv\u00e4t laulunopettajat. Vaikeuksista ja kokemastaan syrjinn\u00e4st\u00e4 huolimatta kertoo Quasthoff tarinansa valloittavan humoristisesti ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4sti vaipumatta koskaan katkeruuteen. Samalla h\u00e4n tallentaa eloisan kuvan Saksan kulttuuri-ilmapiirist\u00e4 Saksojen kahtiajaon ja vasemmistoradikalismin vuosilta.<\/p>\n
Kirjan er\u00e4s kiintoisa sivujuonne k\u00e4sittelee Quasthoffin hyvin l\u00e4heist\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ist\u00e4 suhdetta jazziin. Jazzkiinnostus alkoi lahjaksi saadusta Louis Armstrongin levyst\u00e4 ja lopulta Quasthoff oli mukana veljens\u00e4 Michaelin free jazz-yhtyeess\u00e4. Quasthoff perustaa my\u00f6s oman jazztrion, joka voittaa radioaseman kilpailun ja p\u00e4\u00e4see sek\u00e4 kiertueelle ett\u00e4 jopa levytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Klassisen uran edetess\u00e4 lupaavasti Quasthoff j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jazzin esitt\u00e4misen v\u00e4hemm\u00e4lle, mutta vierailee aina tilaisuuden tullen jazzklubeilla eri puolilla maailmaa. H\u00e4n ei n\u00e4e rajoja eri musiikinlajien v\u00e4lill\u00e4 ja kertoo l\u00e4mpim\u00e4sti klassisten muusikkojen ja jazzmuusikkojen yhteisist\u00e4 jameista Elmaun musiikkijuhlien yhteydess\u00e4.<\/p>\n
Quasthoff selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4neens\u00e4, ett\u00e4 jazzissa olennainen persoonallisen soundin k\u00e4site p\u00e4tee my\u00f6s klassisessa laulussa. Quasthoffin upeasta soundista kiinnostuneille voin suositella Quasthoffin vuonna 1998 yhdess\u00e4 pianisti Charles Spencerin kanssa levytt\u00e4m\u00e4\u00e4 tulkintaa Franz Schubertin laulusarjasta ”Winterreise”. Hankin levyn kirjan innoittamana ja siit\u00e4 on tullut minulle alkuvuoden suurin musiikkiel\u00e4mys. Quasthoffin notkeaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuunnellessa laulajan vammaisuus tai vammattomuus j\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin sivuseikaksi. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on vain musiikki. Ja ihmisen vammaisuushan on suhteellista eli kuten Quasthoff asian ilmaisee: ”Olen yksi kahdeksastakymmenest\u00e4 miljoonasta saksalaisesta vammaisesta. Minusta sen vain n\u00e4kee heti.”<\/p>\n
Thomas Quasthoff: Minun \u00e4\u00e4neni. Otava 2005.<\/p>\n
29.1.2006<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Joulun aikaan oli hyv\u00e4\u00e4 aikaa lukea kaikessa rauhassa kirjoja ja pyh\u00e4nseudun riemastuttavaksi lukuel\u00e4mykseksi kohosi saksalaisen bassobaritonilaulajan Thomas Quasthoffin omael\u00e4m\u00e4nkerta ”Minun \u00e4\u00e4neni”. Vuonna 1959 syntynyt Quasthoff on er\u00e4s tuhansista noihin aikoihin syntyneist\u00e4 talidomidilapsista. Talidomidihan oli siki\u00f6vaurioita aiheuttanut l\u00e4\u00e4keaine, jota k\u00e4ytettiin rauhoittavissa l\u00e4\u00e4kkeiss\u00e4., kuten Quasthoffin \u00e4idille m\u00e4\u00e4r\u00e4tty Contergan. L\u00e4\u00e4ke ehti vammauttaa vakavasti tuhansia siki\u00f6it\u00e4 ennen kuin se […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":348,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-350","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/350","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=350"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/350\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":352,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/350\/revisions\/352"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/348"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=350"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}