Suomessa ilmestyy jazzkirjoja harvoin ja suomalaisesta jazzista kertovia kirjoja viel\u00e4 harvemmin; Suomi-jazzin historiakin on kirjoittamatta. Viime vuonna ilmestyi kuitenkin Ilmari Vesterisen ”M\u00e4yr\u00e4nkolon jazzareita”, joka muistelee tunnetun M\u00e4yr\u00e4nkolo-klubin historiaa ja 1950- ja 60-lukujen jazzilmapiiri\u00e4 Suomessa.<\/p>\n
Sodanj\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina Suomi alkoi pikkuhiljaa avautua L\u00e4nsi-Eurooppaa kohti. Kuten Tulenkantajat ennen toista maailmansotaa, suuntasivat monet kulttuurinn\u00e4lk\u00e4iset nuoret j\u00e4lleen tiens\u00e4 Pariisiin. Metropoli oli Euroopan jazzkeskus 1940- ja 50-luvuilla ja amerikkalaiset jazzmuusikot esiintyiv\u00e4t aina kiertueillaan Pariisissa. Monet mustat muusikot j\u00e4iv\u00e4t sinne pysyv\u00e4sti pakoon kotimaansa rasismia.<\/p>\n
Nuoret suomalaiset kulttuurimatkaajat Pekka M\u00e4yr\u00e4m\u00e4ki, Georg Donner ja Jacob S\u00f6derman kohtasivat Pariisin el\u00e4v\u00e4n jazzklubikulttuurin, johon he ihastuivat kovasti. Varsinkin St. Germain des Pr\u00e9s-klubi teki vaikutuksen ja kolmikko alkoi suunnitella klubin perustamista kotiin Helsinkiin.<\/p>\n
Hanke toteutui vuonna 1957, kun Albertinkatu 20:ss\u00e4 sijaitsevan vanhan puutalon toisen kerroksen huoneistoon syntyi seitsem\u00e4n vuoden ajaksi Suomen merkitt\u00e4vin jazzklubi. Se sai nimekseen Old House Jazz Club, mutta klubi tunnettiin my\u00f6s ahkerimman puuhamiehens\u00e4 M\u00e4yr\u00e4m\u00e4en mukaan lempinimell\u00e4 M\u00e4yr\u00e4nkolo. Perim\u00e4tiedon mukaan nimen antoi jazzmuusikko Olli H\u00e4meen vaimo, jonka kerrotaan tokaisseen: ”Ett\u00e4 saatanan m\u00e4yr\u00e4nkolo! Siell\u00e4 ne meid\u00e4n ukot istuu kaiket y\u00f6t”.<\/p>\n
Pariisilaisen esikuvansa mukaisesti M\u00e4yr\u00e4nkolo oli kerho, jonne k\u00e4vij\u00e4n oli lunastettava j\u00e4senkortti. Kun klubin suosio my\u00f6hemmin kasvoi, j\u00e4seneksi p\u00e4\u00e4syyn vaadittiin kahden j\u00e4senen suositus. Klubin musiikki perustui kokonaan jameihin. Konsertteja siell\u00e4 ei j\u00e4rjestetty ja niin klubi-illan alkaessa ei varmuudella tiedetty, millaista musiikkia olisi luvassa. Tyylillisesti M\u00e4yr\u00e4nkolossa soitettiin yleens\u00e4 ajan modernia jazzia, mink\u00e4 monet dixieland-muusikot kokivat vieraaksi.<\/p>\n
Klubista tuli jazzia harrastuksenaan soittaneiden vanhempien muusikoiden ja jazzista ammatin hankkineen nuoren sukupolven kohtauspaikka. Vanhaan polveen kuuluivat esimerkiksi klubin perustajat Pekka M\u00e4yr\u00e4m\u00e4ki ja Georg Donner, nuoreen vaikkapa jazzissa yh\u00e4 vaikuttavat Heikki Sarmanto ja Reiska Laine.<\/p>\n
”M\u00e4yr\u00e4nkolon jazzareita” kuvaa suomalaisen jazzin kiinnostavaa murrosvaihetta. Valitettavasti kirja itse ei ole yht\u00e4 kiinnostava, vaan se sortuu rakenteensa vuoksi turhaan toistoon. Ensin kirjoittaja kertoo, kuinka asiat olivat ja sitten haastateltavat joukolla todistavat samaa. Esimerkiksi haastateltavat vakuuttavat toistakymment\u00e4 kertaa, ett\u00e4 klubissa tarjoiltiin salin puolella vain Coca-Colaa, Suomessa tuolloin suhteellisen uutta juomasuosikkia. Sen j\u00e4lkeen muistellaan viel\u00e4 useammin, kuinka alkoholia myytiin salaa ja luvatta vain salaper\u00e4isen keitti\u00f6n puolella, mink\u00e4 lukija uskoisi v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4kin rautalangasta v\u00e4\u00e4nt\u00e4misell\u00e4. Rohkea tiivist\u00e4minen olisi siis tehnyt kirjalle ter\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vesterinen, Ilmari: M\u00e4yr\u00e4nkolon jazzareita. Totta ja tarua Old House Jazz Clubista ja suomalaisesta jazzmusiikista. WSOY 2006. <\/em><\/p>\n 23.2.2007<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomessa ilmestyy jazzkirjoja harvoin ja suomalaisesta jazzista kertovia kirjoja viel\u00e4 harvemmin; Suomi-jazzin historiakin on kirjoittamatta. Viime vuonna ilmestyi kuitenkin Ilmari Vesterisen ”M\u00e4yr\u00e4nkolon jazzareita”, joka muistelee tunnetun M\u00e4yr\u00e4nkolo-klubin historiaa ja 1950- ja 60-lukujen jazzilmapiiri\u00e4 Suomessa. Sodanj\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina Suomi alkoi pikkuhiljaa avautua L\u00e4nsi-Eurooppaa kohti. Kuten Tulenkantajat ennen toista maailmansotaa, suuntasivat monet kulttuurinn\u00e4lk\u00e4iset nuoret j\u00e4lleen tiens\u00e4 Pariisiin. Metropoli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":373,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-375","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/375","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=375"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/375\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":376,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/375\/revisions\/376"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/373"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=375"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}