Pepa P\u00e4ivinen on julkaissut pikkuhiljaa varsin vakuuttavan joukon levytyksi\u00e4. Debyytti ”Saxicon” (1997) esitteli sin\u00e4ns\u00e4 upeaa saksofoninsoittoa, mutta oli kuitenkin enemm\u00e4n levyn materiaalin s\u00e4velt\u00e4neen ja rumpuja soittaneen Edward Vesalan kuin P\u00e4ivisen itsens\u00e4 levy. Sen sijaan j\u00e4ntev\u00e4 triolevy ”Umpsukkelis” (1999) Hannu Rantasen ja Mikko Hassisen kanssa toi jo enemm\u00e4n esille P\u00e4ivisen omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Vapaat \u00e4\u00e4net-yhteyksist\u00e4 suomalaiselle yleis\u00f6lle tutuksi tullut ranskalainen saksofonisti Guillaume Orti vahvisti trion toista levy\u00e4 ”FunFaraway” (2002) ja l\u00f6ytyyp\u00e4 diskografiasta viel\u00e4 kehuttu duolevy Iro Haarlan kanssa (2001).<\/p>\n
Nyt kitaristi Timo K\u00e4m\u00e4r\u00e4isen on laajentanut trion kvartetiksi ja Ville Huolman on vaihtunut Rantasen tilalle basistiksi. K\u00e4m\u00e4r\u00e4isen s\u00e4hk\u00f6kitara tuo musiikkiin aikaisempiin triolevyihin verrattuna uutta s\u00e4rm\u00e4\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 v\u00e4\u00e4nt\u00f6voimaa. Kitaran ja saksofonin yhteissointi kuulostaa erityisen vahvalta etenkin teemaosissa, kuten esimerkiksi j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n monivaiheisella nimikappaleella tai rotevalla raidalla ”The Secret World”. T\u00e4llaisen l\u00e4hes rockaavan raskauden ohella levyll\u00e4 on mukana my\u00f6s svengaavaa menoa (”A Little Bit Like \u2026), hypnoottisen vaivihkaa kohoavaa intensiteetti\u00e4 (”The Followers of Garuda”) ja vesalamaista kelluntaa (”Aquarian”). USA:n presidentille ojennetaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kaunis keltainen ruusu (”Yellow Rose for Mr. G.W.B.”) ilman ironian pist\u00e4vi\u00e4 piikkej\u00e4. P\u00e4ivinen soittaa viel\u00e4 kaksi lyhytt\u00e4, p\u00e4\u00e4llekk\u00e4is\u00e4\u00e4nityksin rakennettua v\u00e4lisoittoa, ”Plutoona” ja ”Frans Efraim”, jotka entisest\u00e4\u00e4n rikastavat levyn \u00e4\u00e4nimaailmaa.<\/p>\n
Pepa P\u00e4ivinen on todellinen improvisoija, joka ei tuhlaa ottamaansa soolotilaa esittelem\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00f6nt\u00e4 virtuositeettia, vaan h\u00e4n lataa sooloihinsa sellaista merkityksen tunnetta, joka nostaa levyn musiikin tavanomaisen nykyjazzin yl\u00e4puolelle. Muu yhtye osoittautuu johtajansa veroiseksi; K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen onnistuu sek\u00e4 solistina ett\u00e4 oivaltavana komppaajana ja basso\/rumpu-kaksikko liikkuu dynaamisesti hienovaraisista eleist\u00e4 voimakkaisiin rutistuksiin. Kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n levyn vaihteleva ja mielenkiintoinen s\u00e4vellysmateriaali, on selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 ”Tiram Num” kuuluu ehdottomasti vuoden jazzjulkaisujen parhaimmistoon.<\/p>\n
Pepa P\u00e4ivinen Quartet<\/strong>: Tiram Num (Silence)<\/p>\n Pepa P\u00e4ivinen; saksofonit, huilut, Timo K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen; kitara; Ville Huolman; basso, Mikko Hassinen; rummut <\/em><\/p>\n 17.9.2005<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pepa P\u00e4ivinen on julkaissut pikkuhiljaa varsin vakuuttavan joukon levytyksi\u00e4. Debyytti ”Saxicon” (1997) esitteli sin\u00e4ns\u00e4 upeaa saksofoninsoittoa, mutta oli kuitenkin enemm\u00e4n levyn materiaalin s\u00e4velt\u00e4neen ja rumpuja soittaneen Edward Vesalan kuin P\u00e4ivisen itsens\u00e4 levy. Sen sijaan j\u00e4ntev\u00e4 triolevy ”Umpsukkelis” (1999) Hannu Rantasen ja Mikko Hassisen kanssa toi jo enemm\u00e4n esille P\u00e4ivisen omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Vapaat \u00e4\u00e4net-yhteyksist\u00e4 suomalaiselle yleis\u00f6lle […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":1905,"menu_order":28,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-3872","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3872","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3872"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3872\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3873,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3872\/revisions\/3873"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1905"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3872"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}