Kirjan nimi viittaa klubin lis\u00e4ksi ”rytmih\u00e4iri\u00f6\u00f6n”, joka vallitsee suomalaisen jazzin korkean tason ja jazzin esitt\u00e4misen rakenteiden v\u00e4lill\u00e4. Sibelius Akatemian johdolla jazzkoulutus on nostanut muusikoiden tason kansainv\u00e4liselle tasolle, mutta musiikin esitt\u00e4misen mahdollisuudet eiv\u00e4t ole yht\u00e4 ammattimaisella tasolla. Edes p\u00e4\u00e4kaupungissa ei juuri nyt toimi kansainv\u00e4lisen tason jazzklubia. Helsingin ulkopuolella ”maakuntien” jazztarjonnan j\u00e4rjest\u00e4minen on asiasta innostuneiden amat\u00f6\u00f6rien eli Riverside Jazzin kaltaisten yhdistysten k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n
Jazzbisneksen pienuudesta kertoo Tornion jazzp\u00e4ivill\u00e4 Varjo-Yrj\u00f6ll\u00e4 palkitun Texicalli-firman Martti Heikkinen v\u00e4it\u00f6s, ett\u00e4 tuhannen kappaleen myynti on Suomessa jazzlevylle kelpo tulos. Tuotannot ovat massiivisiin rock-produktioihin verrattuna niin edullisia, ett\u00e4 tuhannen levyn myynnill\u00e4 toiminta jo kannattaa. Eniten myyneet suomalaiset jazzlevyt, Lenni-Kalle Taipaleen ”Nothing to Hide” ja Jukka Perkon ”Kaanaanmaa”, ovat sent\u00e4\u00e4n ansainneet kultalevyn.<\/p>\n
Kirja ei lankea olosuhteista valittamiseen, vaan on eritt\u00e4in my\u00f6nteinen kartoitus suomalaisen jazzkent\u00e4n rikkaudesta. Positiivisia esimerkkej\u00e4 ovat pienehk\u00f6t ja korkeatasoiset festivaalit, joiden intohimona on esitell\u00e4 jazzin kokeellisimpiakin tyylej\u00e4. Partanen mainitsee nimelt\u00e4 Kerava Jazzin, Raahen Rantajatsit ja \u00c4\u00e4nekosken Keitelejazzin, vaikka Kalottjazz & Blues olisi my\u00f6s maininnan ansainnut.<\/p>\n
Muusikoiden kertomukset ty\u00f6st\u00e4\u00e4n ja tilanteestaan ovat kirjan parasta antia. Esimerkiksi saksofonistit Juhani Aaltonen ja Jorma Tapio osaavat eritell\u00e4 uraansa ja nykyjazzin kentt\u00e4\u00e4 mielenkiintoisesti ja kriittisestikin. Aaltonen toteaa jazzista viisaasti: ”\u2026 musiikilla pit\u00e4\u00e4 viesti\u00e4 asioita, eik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 itse osaa”. Edward Vesalan ankarassa koulussa opiskellut Jorma Tapio n\u00e4kee kaikessa kulttuurissa liikaa pinnallisuutta:”\u2026 valtaan on p\u00e4\u00e4ssyt yleinen kepeys, eli syvyys ja voima puuttuvat”<\/p>\n
”Rytmih\u00e4iri\u00f6it\u00e4” on kattava ja ansiokas yhteenveto suomalaisen jazzin nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja sellaisena oivallinen p\u00e4ivitys Jukka Haaviston kirjalle ”Puuvillapelloilta kaskimaille” (1991). Hakuteoksen ja haastattelukirjan v\u00e4limaastossa liikkuessaan se on hieman vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4, eik\u00e4 siit\u00e4 ole yhdell\u00e4 istumalla luettavaksi. K\u00e4sikirjamaisuudestaan huolimatta kirja her\u00e4tti minussa yll\u00e4tt\u00e4en nostalgisia muistoja palauttaessaan mieleen jo unohtuneita Jazzliiton kiertueita ja yhtyeit\u00e4, jotka ovat aikanaan Torniossa vierailleet. Kirjassa on tallennettu juuri sit\u00e4 jazzhistoriaa, jossa olen itse saanut olla mukana Riverside Jazzin ja Kalottjazz & Blues-festivaalin kanssa toimiessani. Kirjan miellytt\u00e4v\u00e4n ulkoasun viimeistelee Suomen eturivin jazzvalokuvaajan Maarit Kyt\u00f6harjun hienot kuvat.<\/p>\n
Markus Partanen (toim.): Rytmih\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Uuden Suomi-jazzin nousu. Like Kustannus 2007.<\/em><\/p>\n 13.4.2008<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yleisradion jazztoimittaja Markus Partanen ryhtyi kirjoittamaan helsinkil\u00e4isen Rytmih\u00e4iri\u00f6-klubin 10-vuotishistoriikin, mutta kirja kasvoi katsaukseksi koko suomalaisen jazzin vaiheista parin viime vuosikymmen ajalta. Itse klubin tarina on vain osa laajaa kirjaa, jossa omat esittelyns\u00e4 saavat jazzklubien ja festivaalien kentt\u00e4, Suomen Jazzliiton toiminta, koulutus sek\u00e4 kotimaisen jazzin levybisnes ja vientipyrkimykset. Suurimman osan kirjasta viev\u00e4t haastatteluihin perustuvat yhtye- ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":391,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-397","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/397","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=397"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/397\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":398,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/397\/revisions\/398"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/391"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=397"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}