Tieto Juhani Aaltosen saamasta s\u00e4veltaiteen valtionpalkinnosta innosti minut kaivelemaan levykokoelmaa ja istumaan iltaa Aaltosen musiikin parissa oikein urakalla. Hyllyst\u00e4 l\u00f6ytyi yli kaksikymment\u00e4 \u00a0Aaltos-levy\u00e4; sek\u00e4 Aaltosen omia ett\u00e4 niit\u00e4, joilla h\u00e4n soittaa rivimiehen\u00e4.<\/p>\n
Vanhimmat Aaltosen \u00e4\u00e4nitteet hyllyss\u00e4ni ovat vuodelta 1969 Tasavallan Presidentti-yhtyeen debyyttilevylt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 suomalaisen rockin klassikko alkaa Aaltosen huilulla, joka leimaa koko yhtyeen soundia. My\u00f6hemmin puhaltajaksi tuli Pekka P\u00f6yry, mutta yhtyeen palatessa konserttilavoille 1990-luvun lopulla Aaltonen oli taas mukana, kuten my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n uskottavalla rocklevyll\u00e4 \u201dSix Complete\u201d (2006).<\/p>\n
Pianisti Heikki Sarmanto ja Aaltonen olivat ensimm\u00e4iset suomalaiset jazzmuusikot, jotka uskaltautuivat 1970-luvun alussa opiskelemaan Bostoniin kuuluun Berklee College of Musiciin.\u00a0 Amerikkalainen Porter Records julkaisi viime vuonna Sarmannolta kaksi tuon ajan levy\u00e4, joista \u201dCounterbalance\u201d on alunperin vuodelta 1971. Levyll\u00e4 Sarmannon s\u00e4hk\u00f6piano, Aaltosen huilu ja musiikin it\u00e4maiset fuusios\u00e4vyt luovat kiintoisaa ajankuvaa.<\/p>\n
Toinen Bostonin kauden levy on Sarmannon johtaman Serious Music Ensemblen ennen julkaisematon \u201dBoston Date\u201d. Yhtyeen nimi on ironinen kommentti klassisen musiikin suuntaan, jota on kauan arvostettu ainoana vakavana musiikinlajina. Hieman hajanaiselta kuulostava levy on hyv\u00e4 esimerkki Aaltosen varhaisesta saksofonitaiteesta. Lis\u00e4\u00e4 Sarmantoa ja Aaltosta on tulossa, sill\u00e4 Porter Records lupaa nettisivujensa mukaan jatkaa kulttuurity\u00f6t\u00e4 ja julkaista t\u00e4n\u00e4 vuonna viel\u00e4 kolme levyllist\u00e4 1960- ja 70- lukujen vaihteen Sarmantoa.<\/p>\n
Omaper\u00e4inen ja omap\u00e4inenkin rumpali Edward Vesala oli Aaltoselle t\u00e4rke\u00e4 yhteisty\u00f6kumppani. Aaltonen soitti 1970-luvulla useilla Vesalan levyill\u00e4 ja my\u00f6s Aaltosen ensimm\u00e4inen soololevy \u201dEtiquette\u201d oli pitk\u00e4lti parivaljakon yhteishanke. Levyll\u00e4 rockin tai fuusiomusiikin vaikutteet eiv\u00e4t kuulu lainkaan, vaan \u201dEtiquette\u201d on tuhtia free jazzia; ajatonta ja merkityksellist\u00e4 musiikkia.<\/p>\n
Aaltosen pitk\u00e4lle uralle mahtuu j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 musiikillisten raja-aitojen ylityksi\u00e4, kuten Aaltosen ja Henrik Otto Donnerin levy \u201dStrings\u201d. Jazzsolistin ja jousiorkesterin yhdistelm\u00e4\u00e4 on silloin t\u00e4ll\u00f6in kokeiltu aina Charlie Parkerin \u201dBird with Strings\u201d-levyst\u00e4 l\u00e4htien, mutta harvoin lopputulos on ollut yht\u00e4 onnistunut.\u00a0 Aaltonen ja Donner palasivat aiheeseen ja levyttiv\u00e4t Avanti!-orkesterin kanssa toisen hienon jousilevyn \u201dStrings Revisited\u201d (2002).<\/p>\n
Raja-aidat rytisiv\u00e4t nurin my\u00f6s levyll\u00e4 \u201dSpringbird\u201d, jolla Aaltonen keskittyy kokonaan huiluihin. Levy on poikkeuksellisen j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 improvisaation ja maailmanmusiikin sekoitus, johon erityist\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 tuo Senegalin Kansallisbaletin ly\u00f6m\u00e4soitinryhm\u00e4. Edward Vesalan Leo-levymerkill\u00e4 ilmestynytt\u00e4 levy\u00e4 ei ole koskaan julkaistu cd:ll\u00e4.<\/p>\n
Uutta julkaisuaan odottaa my\u00f6s norjalaisen basistin Arild Andersenin \u201dShimri\u201d, yleisilmeelt\u00e4\u00e4n varsin herkk\u00e4 levy. Niinp\u00e4 erityisesti mieleen j\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sraita \u201dDedication\u201d, jolla tenorisaksofoni polttaa kiihke\u00e4sti karrelle musiikin lyyrisen pinnan.<\/p>\n
Aaltonen siirtyi 1990-luvulla sivuun jazzin eturivist\u00e4 ja keskittyi hengelliseen musiikkiin. Veri veti miehen lopulta takaisin jazziin ja yhdess\u00e4 rumpali Tom Nekljudowin ja basisti Uffe Krokforsin kanssa Aaltonen perusti trion, jonka levyt ovat Aaltosen koko uran parhaimmistoa. Vuonna 2002 Jazzliiton kiertueen lopulla trio \u00e4\u00e4nitti Helsingiss\u00e4 konserttilevyn \u201dMother Tongue\u201d, jolla Aaltonen palaa voimalla musiikillisen \u00e4idinkielens\u00e4 free jazzin pariin. Toinen levy \u201dIllusion of Ballad\u201d puhuu samaa kielt\u00e4 ja tulkitsee v\u00e4h\u00e4eleisesti vanhoja jazzstandardeja.<\/p>\n
Aaltonen oli aikoinaan perustamassa Uuden Musiikin Orkesteria, jonka nimi on sittemmin tiivistynyt lyhenteeksi UMO. Aaltonen j\u00e4tti UMO:n jo 1980-luvulla, mutta palasi solistivieraaksi levylle \u201dSky Is Ruby\u201d, joka on samalla levyhyllyni tuorein esimerkki Aaltosen musiikista. Levy koostuu kitaristi Raoul Bj\u00f6rkenheimin s\u00e4vellyksist\u00e4 ja Aaltonen saa soolovuoron kaikilla raidoilla. Suorastaan monumentaalinen levy on osoitus tietenkin UMO:n ja Bj\u00f6rkenheimin kyvyist\u00e4, mutta se todistaa my\u00f6s vanhan mestarin olevan yh\u00e4 voimissaan.<\/p>\n
Kirjoituksessa mainitut levytykset:<\/strong> Pohjolan Sanomat alkuvuodesta 2009<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tieto Juhani Aaltosen saamasta s\u00e4veltaiteen valtionpalkinnosta innosti minut kaivelemaan levykokoelmaa ja istumaan iltaa Aaltosen musiikin parissa oikein urakalla. Hyllyst\u00e4 l\u00f6ytyi yli kaksikymment\u00e4 \u00a0Aaltos-levy\u00e4; sek\u00e4 Aaltosen omia ett\u00e4 niit\u00e4, joilla h\u00e4n soittaa rivimiehen\u00e4. Vanhimmat Aaltosen \u00e4\u00e4nitteet hyllyss\u00e4ni ovat vuodelta 1969 Tasavallan Presidentti-yhtyeen debyyttilevylt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 suomalaisen rockin klassikko alkaa Aaltosen huilulla, joka leimaa koko yhtyeen soundia. My\u00f6hemmin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":391,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"onecolumn-page.php","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-399","page","type-page","status-publish","hentry"],"jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/399","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=399"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/399\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7757,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/399\/revisions\/7757"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/391"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=399"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nTasavallan Presidentti: Tasavallan Presidentti (1969 Love Records)
\nHeikki Sarmanto Quintet: Counterbalance (1971 Porter Records)
\nHeikki Sarmanto & Serious Music Ensemble: Boston Date (1971 Porter Records)
\nJuhani Aaltonen: Etiquette (1974 Love Records)
\nJuhani Aaltonen & Henrik Otto Donner: Strings (1976 Love Records)
\nArild Andersen: Shimri (1976 ECM Records)
\nJuhani Aaltonen: Springbird (1977 Leo Records)
\nJuhani Aaltonen Trio: Mother Tongue (2002 TUM Records)
\nJuhani Aaltonen & Henrik Otto Donner: Strings Revisited (2002 TUM Records)
\nJuhani Aaltonen Trio: Illusion of Ballad (2004, 2005 TUM Records)
\nTasavallan Presidentti: Six Complete (2006 Presence Records)
\nRaoul Bj\u00f6rkenheim & UMO: Sky Is Ruby (2006 TUM Records)<\/p>\n