{"id":10111,"date":"2015-11-29T19:50:49","date_gmt":"2015-11-29T17:50:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=10111"},"modified":"2023-04-02T18:23:19","modified_gmt":"2023-04-02T15:23:19","slug":"marc-ducret-trio-3-metatonal-ayler-records-2015","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/marc-ducret-trio-3-metatonal-ayler-records-2015\/","title":{"rendered":"Marc Ducret Trio + 3: M\u00e9tatonal (Ayler Records, 2015)"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full wp-image-10115 is-style-default\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/2015_ducret.jpg?resize=640%2C360\" alt=\"Kitaristi Marc Ducret Raahen Rantajatseilla kes\u00e4ll\u00e4 2015\" class=\"wp-image-10115\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/2015_ducret.jpg?w=640&amp;ssl=1 640w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/2015_ducret.jpg?resize=426%2C240&amp;ssl=1 426w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kitaristi Marc Ducret Raahen Rantajatseilla kes\u00e4ll\u00e4 2015<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Ranskalaisen kitaristin <strong>Marc Ducret\u00b4n<\/strong> trio on toiminut samassa kokoonpanossa pitk\u00e4\u00e4n. Trion ensimm\u00e4inen levy \u201d<em>L&#8217;Ombra Di Verdi<\/em>\u201d (Screwgun Records) ilmestyi jo vuonna 1999. Vuosien kuluessa triosta on kehittynyt er\u00e4s nykyjazzin taidokkaimmista kokoonpanoista, jonka dynaaminen yhteispeli toimii kuin ajatus, eiv\u00e4tk\u00e4 mutkikkaatkaan kuviot tunnu tuottavan sille vaikeuksia. Trion rockin, jazzin, nykymusiikin ja improvisaation elementtej\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 n\u00e4kemys on omaper\u00e4inen ja kiehtova.<\/p>\n\n\n\n<p>Joulukuussa 2014 (2.-6.12.2014) \u00e4\u00e4nitetyll\u00e4 konserttilevyll\u00e4 trion vahvistukseksi on liittynyt kolme puhaltajaa, trumpetisti <strong>Fabrice Martinez<\/strong>, saksofonisti<strong> Christophe Monniot<\/strong> ja pasunisti <strong>Samuel Blaser<\/strong>. Vaikka kaikki kolme ovat jo omilla tahoillaan tunnettuja muusikoita, on heid\u00e4n roolinsa kuitenkin nyt varsin pieni, sill\u00e4 levyll\u00e4 menn\u00e4\u00e4n Ducret\u2019n kitaran ja trion ehdoilla. Kolmikko j\u00e4\u00e4 taustalle l\u00e4hes pelk\u00e4ksi puhallinsektioksi. Puhaltajat v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kokonaisuutta selke\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisin vedoin ja soivat tiukasti kuin yhten\u00e4 instrumenttina. He saavat kuitenkin niukasti solistin puheenvuoroja, sill\u00e4 Ducret varaa itselleen l\u00e4hes kaikki solistin teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hes 15 minuuttia kest\u00e4v\u00e4 avausraita \u201d<em>Dialectes<\/em>\u201d on kuvaava esimerkki yhtyeen tavasta luoda musiikkia. Sen kiihke\u00e4sti hakkaava rytminen kuvio potkaisee levyn k\u00e4yntiin tehokkaasti. Vauhti laantuu v\u00e4lill\u00e4 kitaran hiljaiseksi puheeksi, josta trio ker\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen energiaa ja kaartaa dramaattisen huipennuksen kautta viipyilev\u00e4\u00e4n lopetukseen. Samalla tavoin toimivat levyn muutkin kappaleet. S\u00e4vellysten kehykset ja improvisaation vapaus, nykymusiikin \u00e4lyllinen viileys ja rockin voima luovat j\u00e4nnitteisi\u00e4 kiinnekohtia, joiden varassa levyst\u00e4 rakentuu valtavan kiinnostava. Basisti <strong>Bruno Chevillon <\/strong>osaa olla sek\u00e4 j\u00e4m\u00e4kk\u00e4 ett\u00e4 hienostunut ja rumpali <strong>Eric Echampard<\/strong> saa monimutkaisetkin kuviot svengaamaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Levyn ohjelmisto koostuu suurimmaksi osaksi Marc Ducret\u00b4n s\u00e4vellyksist\u00e4. Vain kolmas raita \u201d<em>64<\/em>\u201d k\u00e4tkee sis\u00e4lleen lainakappaleita eli kaksi <strong>Bob Dylanin<\/strong> s\u00e4velm\u00e4\u00e4, folk-klassikon \u201d<em>The Times They Are A-Changing<\/em>\u201d ja kiistanalaiselta \u201d<em>Portrait<\/em>\u201d-levylt\u00e4 poimitun \u201d<em>Wigwamin<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dM\u00e9tatonal\u201d on hyvin \u00e4\u00e4nitetty konserttitallenne. Trion kaikki j\u00e4senet erottuvat rumpujen eri osia my\u00f6ten ja samalla yhtyeest\u00e4 syntyy yhten\u00e4inen kuva. Levy raivasi kirkkaasti tiens\u00e4 vuoden parhaiden levyjen listalleni.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Marc Ducret Trio + 3<\/strong>: M\u00e9tatonal (Ayler Records, 2015)<br> <em>Marc Ducret, kitara, Bruno Chevillon, basso, Eric Echampard, rummut + Fabrice Martinez, trumpetti, Christophe Monniot, saksofonit, Samuel Blaser, pasuuna<\/em><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Marc Ducret Trio &#8211; Live @ le Triton<\/h4>\n\n\n\n<p>Trio + 3 esiintyy videolla 6.12.2014 le Triton-klubilla Les Lilasissa. T\u00e4h\u00e4n on tallennettu koko konsertti. Puhaltajat ovat konserttivideolla enemm\u00e4n esill\u00e4 kuin levyll\u00e4, johon on siis otettu musiikkia my\u00f6s yhtyeen muiden iltojen esiintymisist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><iframe loading=\"lazy\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/UlriTQ3tliA\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"\"><\/iframe><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ranskalaisen kitaristin Marc Ducret\u00b4n trio on toiminut samassa kokoonpanossa pitk\u00e4\u00e4n. Trion ensimm\u00e4inen levy \u201dL&#8217;Ombra Di Verdi\u201d (Screwgun Records) ilmestyi jo vuonna 1999. Vuosien kuluessa triosta on kehittynyt er\u00e4s nykyjazzin taidokkaimmista kokoonpanoista, jonka dynaaminen yhteispeli toimii kuin ajatus, eiv\u00e4tk\u00e4 mutkikkaatkaan kuviot tunnu tuottavan sille vaikeuksia. Trion rockin, jazzin, nykymusiikin ja improvisaation elementtej\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 n\u00e4kemys on omaper\u00e4inen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3],"tags":[387,80,13,187,59],"class_list":["post-10111","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jazz","tag-ayler-records","tag-eurooppalainen-jazz","tag-jazzlevyt-2","tag-marc-ducret","tag-video"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10111","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10111"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10111\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22984,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10111\/revisions\/22984"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10111"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10111"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10111"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}