{"id":11547,"date":"2017-05-29T22:08:38","date_gmt":"2017-05-29T19:08:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=11547"},"modified":"2023-04-02T17:20:16","modified_gmt":"2023-04-02T14:20:16","slug":"verneri-pohjola-pekka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/verneri-pohjola-pekka\/","title":{"rendered":"Verneri Pohjola: Pekka (Edition Records, 2017)"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Verneri Pohjola Raahen Rantajatseilla kes\u00e4ll\u00e4 2015<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Trumpetisti Verneri Pohjola<\/strong> ehti tehd\u00e4 komean uran muusikkona, ennen kuin tunsi itsens\u00e4 valmiiksi tarttumaan is\u00e4ns\u00e4 Pekka Pohjolan<\/strong> musiikkiin ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n musiikillisesti kulmikasta is\u00e4suhdettaan. Projekti toteutui ensimm\u00e4isen kerran kes\u00e4n 2016 Viapori Jazz -festivaalilla, kun festivaalin taiteellinen johtaja Jukka Perko<\/strong> ehdotti konserttia teemalla \u201dVerneri Pohjola Plays Pekka Pohjola<\/em>”.<\/p>\n\n\n\n

Verneri Pohjola kokosi festivaalia varten uuden yhtyeen, jonka onnistuneet esiintymiset saivat hyv\u00e4n vastaanoton. Nyt on vuorossa Edition Recordsin julkaisema albumi, yksinkertaiselta nimelt\u00e4\u00e4n \u201dPekka<\/em>\u201d, jolla soittaa edelleen sama kokoonpano.<\/p>\n\n\n\n

Pekka Pohjolan s\u00e4vellykset ovat keskeinen osa suomalaisen progemusiikin ja rockjazzin historiaa. Ne ansaitsevat uusia tulkintoja ja ne my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4t tarkastelun uusista n\u00e4k\u00f6kulmista. Verneri Pohjolan tulkinnat ovat lopulta varsin uskollisia alkuper\u00e4isten s\u00e4vellysten vahvoille ideoille ja melodioille, siis mist\u00e4\u00e4n radikaalista uudelleenluennasta tai varsinkaan is\u00e4nmurhasta ei ole kyse.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkiaan \u201dPekka<\/em>\u201d on tuoretta ja uljasta musiikkia, kaikkein uljaimpana soi Pohjolan voimallinen trumpetti. Vahvan kokonaisuuden keskell\u00e4 huomiota vaativat my\u00f6s lukuisat oivaltavat yksityiskohdat, kuten esimerkiksi \u201dInke and Me<\/em>\u201d -kappaleen lopussa bassolla ja s\u00e4hk\u00f6pianolla ihastuttavasti muovailtu kaunis teema.<\/p>\n\n\n\n

Tyylillisesti levy suuntautuu pikemminkin kohti Miles Davisin<\/strong> 1960-luvun lopun jazzia kuin Pekka Pohjolan fuusiota. Vaikkapa akustinen basso s\u00e4hk\u00f6basson asemasta antaa levylle alkuper\u00e4ist\u00e4 musiikkia jazzillisemman s\u00e4vyn.<\/p>\n\n\n\n

Nykyjazzissa muusikot soittavat useimmiten omia s\u00e4vellyksi\u00e4\u00e4n, toki my\u00f6s uusia tulkintoja vakiintuneista standardis\u00e4velmist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ahkerasti. Sen sijaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n harvoin muusikot tarttuvat jonkin toisen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n teoksiin. Kotimaisina esimerkkein\u00e4 mieleen nousee Jaska Lukkarisen<\/strong> trion tulkinnat Valtteri Laurell P\u00f6yh\u00f6sen s\u00e4vellyksist\u00e4<\/a> t\u00e4lt\u00e4 vuodelta ja jo hieman kauempaa Nordic Trinityn Edward Vesala -levytys<\/a>. \u201dPekka<\/em>\u201d on oiva lis\u00e4 t\u00e4h\u00e4n sarjaan. Lis\u00e4ksi levy houkutteli ainakin minut palaamaan j\u00e4lleen my\u00f6s Pekka Pohjolan levyjen pariin.<\/p>\n\n\n\n

Levy p\u00e4\u00e4si mukaan Vuoden valinnat 2017<\/a> -listalleni.<\/p>\n\n\n\n

Verneri Pohjola:<\/strong> Pekka (Edition Records, 2017)
\nVerneri Pohjola, trumpetti, Tuomo Pr\u00e4tt\u00e4l\u00e4, Fender Rhodes, Teemu Viinikainen, kitara, Antti L\u00f6tj\u00f6nen, basso, Mika Kallio, rummut<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Verneri Pohjola Group jazzahead! 2017 -tapahtumassa<\/h4>\n\n\n\n