{"id":11803,"date":"2017-09-29T21:36:10","date_gmt":"2017-09-29T18:36:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=11803"},"modified":"2019-09-10T18:50:25","modified_gmt":"2019-09-10T15:50:25","slug":"hannu-luntiala-jazzia-jumalan-armosta-juhani-aaltosen-tarina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/hannu-luntiala-jazzia-jumalan-armosta-juhani-aaltosen-tarina\/","title":{"rendered":"Hannu Luntiala: Jazzia Jumalan armosta. Juhani Aaltosen tarina"},"content":{"rendered":"
\"\"
Juhani Aaltonen Raahen Rantajatsien soolokonsertissa kes\u00e4ll\u00e4 2014<\/figcaption><\/figure>\n

Hannu Luntiala<\/strong> on kirjoittanut saksofonisti Juhanin Aaltosen<\/strong> el\u00e4m\u00e4kerran \u201dJazzia Jumalan armosta<\/em>”. Kirjan takakannessa teosta luonnehdidaan \u201del\u00e4m\u00e4kerraksi\u201d , siis lainausmerkeiss\u00e4. Uskoakseni lainausmerkit viittaavat siihen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole perinteinen taitelijael\u00e4m\u00e4kerta, joka laittaa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4n ja teokset oikeaan j\u00e4rjestykseen.<\/p>\n

Luntiala on sen sijaan tavoitellut ep\u00e4sovinnaisempaa otetta kuvaamalla samalla kirjan kirjoittamisprosessia ja musiikin kirjoittajassa her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 mielenliikkeit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kaiken yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole t\u00e4ysin onnistunut. Toki Aaltosen el\u00e4m\u00e4nvaiheet varhaisista sotalapsikokemuksista alkaen ja free jazzin l\u00f6yt\u00e4misen kautta uskoontuloon ja uran uuteen nousuun saakka k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kirjassa suurin piirtein kronologisesti l\u00e4pi.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4osan kirjasta viev\u00e4t Aaltosen haastattelut. Ne ovat kirjan ehdottomasti parasta antia ja Luntiala on selv\u00e4sti n\u00e4hnyt paljon vaivaa niiden eteen. \u00a0Haastatteluista k\u00e4y ilmi Aaltosen l\u00e4heinen suhde erityisesti Heikki Sarmannon<\/strong>, mutta my\u00f6s Edward Vesalan<\/strong> ja Henrik Otto Donnerin<\/strong> kanssa. <\/p>\n

Mielenkiintoinen tiedonmurunen on, kuinka ECM-levymerkin Manfred Eicher<\/strong> ehdotti Aaltoselle laajaa yhteisty\u00f6t\u00e4, josta t\u00e4m\u00e4 kuitenkin kielt\u00e4ytyi. Toisin valitsemalla Aaltonen olisi saattanut p\u00e4\u00e4ty\u00e4 samankaltaisille urapoluille kuin Jan Garbarek<\/strong> tai Tomasz Sta\u0144ko<\/strong>, mutta Aaltonen valitsi toisin. \u201dEhk\u00e4 siin\u00e4 kohdassa rohkeus petti<\/em>\u201d, toteaa Aaltonen.<\/p>\n

Aaltosen uran ja haastattelujen lis\u00e4ksi Luntiala on ymp\u00e4nnyt mukaan my\u00f6s runoilija Jyrki Pellisen<\/strong>, joka selv\u00e4sti on kirjoittajalle merkityksellinen kirjailija. Pellisell\u00e4 ei kuitenkaan ole suoranaisia liittym\u00e4kohtia Aaltoseen ja h\u00e4nen musiikkiinsa, joten runojen sitaatit ja kuvaukset kirjoittajan kohtaamisista Pellisen kanssa j\u00e4\u00e4v\u00e4t itse asian kannalta aivan irrallisiksi.<\/p>\n

Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n viel\u00e4 Aaltosen uran keskeisi\u00e4 levytyksi\u00e4 otsikolla \u201dMatkalla<\/em>\u201d. N\u00e4m\u00e4 jaksot kuvaavat l\u00e4hinn\u00e4 Aaltosen levyjen kirjoittajassa her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 tunteita, mik\u00e4 on varsin ep\u00e4kiinnostava n\u00e4k\u00f6kulma. Esimerkist\u00e4 k\u00e4y p\u00e4tk\u00e4, joka liittyy Arild Andersenin kvartetin \u201dShimri<\/em>”-levyyn (ECM, 1979): \u201dOn hiljaista, muita ei ole. Vihre\u00e4 luonto haluaa my\u00f6s kuulla tarinan. puro hidastaa kulkuaan, linnut eiv\u00e4t laula<\/em>\u201d (s. 142). Lukija ei saa mielenkiintoisen ja hienon levyn taustoista mit\u00e4\u00e4n uutta informaatiota.<\/p>\n

Kirjassa on muutenkin aivan liikaa l\u00f6ys\u00e4\u00e4 teksti\u00e4, liikaa toistoja, liikaa lauseita ilman verbej\u00e4. Otan toisen esimerkin, joka koskee Heikkia Sarmantoa (s. 104): \u201dJos Aaltosen ura on pitk\u00e4, arvostettu ja monipuolinen, samaan ylt\u00e4\u00e4 Sarmanto. Tai kenties viel\u00e4 sen ylikin. Vaikka arvioinneilla ja vertauksilla ei olekaan merkityst\u00e4, ainakaan kohteidensa mieless\u00e4. Soittamista, s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 ja sovittamista. Vaikka arvioinneilla ja vertauksilla ei olekaan merkityst\u00e4, ainakaan kohteidensa mieless\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on saada aikaan musiikkia, joka el\u00e4\u00e4.<\/em> \u201d T\u00e4llaista teksti\u00e4 on raskasta lukea.<\/p>\n

Juhani Aaltonen on suomalaisen jazzin peruskivi\u00e4, joka on varmasti ansainnut el\u00e4m\u00e4kertakirjansa. ”Jazzia Jumalan armosta<\/em>\u201d t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 odotukset vain osittain. Laajat haastattelut ovat arvokasta dokumentointia, mutta kokonaisuutena kirjasta j\u00e4\u00e4 hajanainen ja viimeistelem\u00e4t\u00f6n j\u00e4lkimaku.<\/p>\n

Hannu Luntiala<\/strong>: Jazzia Jumalan armosta. Juhani Aaltosen tarina (Aviador Kustannus, 2017)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hannu Luntiala on kirjoittanut saksofonisti Juhanin Aaltosen el\u00e4m\u00e4kerran \u201dJazzia Jumalan armosta”. Kirjan takakannessa teosta luonnehdidaan \u201del\u00e4m\u00e4kerraksi\u201d , siis lainausmerkeiss\u00e4. Uskoakseni lainausmerkit viittaavat siihen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole perinteinen taitelijael\u00e4m\u00e4kerta, joka laittaa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4n ja teokset oikeaan j\u00e4rjestykseen. Luntiala on sen sijaan tavoitellut ep\u00e4sovinnaisempaa otetta kuvaamalla samalla kirjan kirjoittamisprosessia ja musiikin kirjoittajassa her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 mielenliikkeit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kaiken […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3,16],"tags":[428,416,154,109,18],"class_list":["post-11803","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jazz","category-kirjat-2","tag-aviador-kustannus","tag-elamakerta","tag-juhani-aaltonen","tag-kirjahyllysta","tag-suomalainen-jazz"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11803","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11803"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11803\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12770,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11803\/revisions\/12770"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11803"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11803"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11803"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}