{"id":14324,"date":"2019-09-10T19:06:08","date_gmt":"2019-09-10T16:06:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=14324"},"modified":"2023-04-01T21:57:58","modified_gmt":"2023-04-01T18:57:58","slug":"mikko-innasen-maakuntauudistus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/mikko-innasen-maakuntauudistus\/","title":{"rendered":"Mikko Innanen: Mikko Innasen maakuntauudistus. (Aviador Kustannus, 2019)"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Mikko Innanen, Petri Keskitalo, Veli Kujala & Mika Kallio<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maakuntalauluilla tarkoitetaan 1850-luvulta l\u00e4htien s\u00e4vellettyj\u00e4 lauluja, joiden teht\u00e4v\u00e4n oli esitell\u00e4 ja suorastaan ylist\u00e4\u00e4 Suomen maakuntien luontoa ja ihmisi\u00e4. Vanhin maakuntalaulu on joulukuussa 1852 ensimm\u00e4isen kerran esitetty Karl Collanin<\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 \u201dSavolaisen laulu<\/em>\u201d. Loput maakuntien tunnuss\u00e4velist\u00e4 syntyiv\u00e4t 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenenin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olen sit\u00e4 ik\u00e4luokkaa, jonka kansakoulumuistoihin maakuntalaulut kuuluvat. Muistot eiv\u00e4t ole mitenk\u00e4\u00e4n traumaattisia, ovathan useimmat maakuntalaulut parhaimmillaan aika komeaa musiikkia. Niiden hienot melodiat ovat saattaneet jopa muokata musiikkimakuani. N\u00e4iden kauan sitten opeteltujen laulujen melodiat palautuivat mieleen, kun kuuntelin Mikko Innasen<\/strong> versioita lauluista.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka maakuntalaulujen tekstit kuulostavat nykyajan kuulijan korvissa korkeassa ihanteellisuudessaan vierailta, innostui Innanen kuitenkin lauluista vuonna 2013. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n on kiert\u00e4nyt maakuntia erilaisilla kokoonpanoilla ja soittanut uusia sovituksiaan maakunkuntalauluista. Innanen on kieli poskella rinnastanut projektinsa ikuisesti jatkuvan sote-uudistuksen maakuntasuunnitelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Koska maakuntalaulujen tekstit ovat olleet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 kuin s\u00e4velm\u00e4t, on luonnollista, ett\u00e4 my\u00f6s Innanen halusi liitt\u00e4\u00e4 uusiin tulkintoihinsa uusia tekstej\u00e4. Syntyi kirjan ja cd-levyn paketti, jolla on l\u00e4hes kahdenkymmenen runoilijan tekstej\u00e4, useimmat niist\u00e4 runoilijoiden itsens\u00e4 lukemina. Mukana ovat esimerkiksi Jukka Koskelainen<\/strong>, Helena Sinervo<\/strong> ja Juha Sepp\u00e4l\u00e4<\/strong>. Suomi on muuttunut kansallisen her\u00e4\u00e4misen ajan ihanteita moni-ilmeisemm\u00e4ksi ja niinp\u00e4 suomenkielen lis\u00e4ksi ruotsi ja saamenkielikin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t esille. Samoin maahanmuuttajataustaiset runoilijat Taolin<\/strong> ja Mohamed Ahmed Haji Omar<\/strong> sanovat sanansa uudesta kotimaastaan.<\/p>\n\n\n\n

Kun vanha maakuntalaulu julistaa \u201dSavolaisen laulun<\/em>\u201d sanoin: \u201dSen kansa kaikki k\u00e4rsinyt ja onnehensa tyytynyt, t\u00e4\u00e4 armas, kallis maa!<\/em>\u201d, tarjoavat nyt nykyrunoilijat realistisen ja ironisen n\u00e4k\u00f6alan nykyp\u00e4iv\u00e4n maakuntien Suomeen. Riikka Ulannon<\/strong> \u201dPohjanmaa<\/em>\u201d viittaa tuttuihin laulun sanoihin: \u201dT\u00e4m\u00e4 maa minun miest\u00e4ni lannistaa, se on kymmenen, kymmenen virran maan!<\/em>\u201d ja \u201dEn ty\u00f6kk\u00e4rin muijaa voi unhoittaa, oi kymmenen, kymmenen sairauslomaa.<\/em>\u201d N\u00e4in Innasen ronskisti ilottelevat sovitukset puhuvat samaa kielt\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samaa tyylilajia kuin runoilijat.<\/p>\n\n\n\n

Innasen musiikillisia ideoita toteuttaa kvartetti, joka koostuu maakuntien miehist\u00e4. Innanen on alun perin kotoisin It\u00e4-Uudeltamaalta, Veli Kujala<\/strong> Etel\u00e4-Pohjanmaalta, Petri Keskitalo<\/strong> H\u00e4meest\u00e4 ja Mika Kallio<\/strong> Savosta. Yhtyeen kaikki j\u00e4senet ovat soittaneet yhdess\u00e4 Gourmet<\/a>-yhtyeess\u00e4, joten ei ole mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 maakuntauudistuksen huumori on l\u00e4hell\u00e4 Gourmetin huumoria. Innasen v\u00e4rikk\u00e4iss\u00e4 sovituksissa free jazzin karheus ja vanhan jazzin poljento kohtaavat maakuntalaulujen melodioiden kanssa. Musiikin ja runon yhdistelm\u00e4 on raikas ja ennakkoluuloton.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Innanen<\/strong>: Mikko Innasen maakuntauudistus. (Aviador Kustannus, 2019)
Mikko Innanen, saksofonit, Veli Kujala, harmonikka, Petri Keskitalo, tuuba, Mika Kallio, ly\u00f6m\u00e4soittimet + runoilijat ja runojen lukijat<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maakuntalauluilla tarkoitetaan 1850-luvulta l\u00e4htien s\u00e4vellettyj\u00e4 lauluja, joiden teht\u00e4v\u00e4n oli esitell\u00e4 ja suorastaan ylist\u00e4\u00e4 Suomen maakuntien luontoa ja ihmisi\u00e4. Vanhin maakuntalaulu on joulukuussa 1852 ensimm\u00e4isen kerran esitetty Karl Collanin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 \u201dSavolaisen laulu\u201d. Loput maakuntien tunnuss\u00e4velist\u00e4 syntyiv\u00e4t 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenenin\u00e4. Olen sit\u00e4 ik\u00e4luokkaa, jonka kansakoulumuistoihin maakuntalaulut kuuluvat. Muistot eiv\u00e4t ole mitenk\u00e4\u00e4n traumaattisia, ovathan useimmat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3,16],"tags":[428,13,109,53,627,18],"class_list":["post-14324","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jazz","category-kirjat-2","tag-aviador-kustannus","tag-jazzlevyt-2","tag-kirjahyllysta","tag-mikko-innanen","tag-runot","tag-suomalainen-jazz"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14324","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14324"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22622,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14324\/revisions\/22622"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14324"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14324"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}