{"id":14438,"date":"2019-10-19T22:49:44","date_gmt":"2019-10-19T19:49:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=14438"},"modified":"2023-04-02T15:23:17","modified_gmt":"2023-04-02T12:23:17","slug":"bowman-trio-persistence","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/bowman-trio-persistence\/","title":{"rendered":"Bowman Trio: Persistence (We Jazz, 2019) – syksyisi\u00e4 tunnelmia"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Tomi Nikku – Turku Jazz Festival 2018. Nikku soitti Turussa Max Zenger Maxxxtet -yhtyeess\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u00c4skett\u00e4in kuuntelin ruotsalaisen saksofonistin Fredrik Nordstr\u00f6min<\/a><\/strong> johtamaa trioa ja samalla havaitsin, ett\u00e4 saksofonivetoisia trioja on ollut jazzissa runsaasti Sonny Rollinsin<\/strong> huippuajoista 1950-luvun lopulta l\u00e4htien. Nyt kun levysoittimessa on soinut Bowman Trion toinen albumi ”Persistence<\/em>”, en saanut suoralta k\u00e4delt\u00e4 mieleeni montaakaan trumpettitrioa (en laske t\u00e4h\u00e4n mukaan \u00e4sken kuuntelemaani Jukka Eskola Soul Trioa<\/a>, joka urkurin kaksoisroolin takia kuulostaa pikemminkin kvartetilta).<\/p>\n\n\n\n

Levyhylly\u00e4 ja hakukonetta selattuani trioja sent\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyi, trumpetisteina esimerkiksi Don Cherry<\/strong>, Tomasz Sta\u0144ko<\/strong> ja Avishai Cohen<\/strong>. (Katso my\u00f6s soittolista postauksen lopusta.) Trumpetin, basson ja rumpujen triot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t liikkuvan yleens\u00e4 free jazzin, avant garden ja kokeellisen musiikin maisemissa. My\u00f6s Bowman Trio asettuu luontevasti t\u00e4m\u00e4n joukon jatkeeksi.<\/p>\n\n\n\n

Levyll\u00e4 on yhdeks\u00e4n kappaletta, joista rumpali Sami Nummela<\/strong> on s\u00e4velt\u00e4nyt kahdeksan ja trumpetisti Tomi Nikku<\/strong> yhden. Bowman Trion musiikillisen ilmeen ytimess\u00e4 ovat tummanpuhuvat ja surumielisyyteen taipuvat s\u00e4velm\u00e4t, joita Nikku ahdistuneen ilmaisuvoimaisella trumpetilla tulkitsee. Hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat mm. \u201cBadwater<\/em>\u201d, \u201cM\u00e4 en jaksa<\/em>\u201d ja \u201cMac Elliot<\/em>\u201d. Trion tavassa k\u00e4sitell\u00e4 materiaaliaan on jotain samanlaista pohdiskelevaa kypsyytt\u00e4 kuin Sta\u0144kon musiikissa.<\/p>\n\n\n\n

Eip\u00e4 ole siis ihme, ett\u00e4 kohta kolmekymppiset muusikot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t levyns\u00e4 viipyilev\u00e4\u00e4n balladiin \u201cSista sommardagen<\/em>\u201d. Siin\u00e4 Bowman Trio ei kirmaa nuoruuden innossa kes\u00e4lomalle tai juhli juhannuksena keskiy\u00f6n aurinkoa, vaan valitsee aiheekseen loppuun k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n kes\u00e4n ja suuntaa katseen syksyn lohdullisiin ruskatunnelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Vinyylilevyn puolen tunnin mittaan mahdutettu albumi on yhten\u00e4inen kokonaisuus ja trio on vakavalla linjallaan johdonmukainen. Leikkisyys v\u00e4l\u00e4ht\u00e4\u00e4 vain hetken ajan \u201cMy Horsen<\/em>\u201d melodiassa, mieless\u00e4ni jopa vilkutuksena Rollinsin \u201cWay Out West<\/em>\u201d -levyn villin l\u00e4nnen suuntaan. Sellaisia hetki\u00e4 olisi voinut mahduttaa levylle useammankin.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4sin ”Persistencen” vuoden 2019 kuuntelusuosituksiin: .<\/p>\n\n\n\n

Bowman Trio<\/strong>: Persistence (We Jazz, 2019)
Tomi Nikku, trumpetti, Joonas Tuuri, basso, Sami Nummela, rummut<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Trumpetti + basso + rummut<\/h4>\n\n\n\n