{"id":16722,"date":"2020-10-17T15:22:57","date_gmt":"2020-10-17T12:22:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=16722"},"modified":"2025-01-19T10:05:47","modified_gmt":"2025-01-19T08:05:47","slug":"henri-texier-respect","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/henri-texier-respect\/","title":{"rendered":"Levyhyllyst\u00e4 6 – Henri Texier: Respect (Label Bleu, 1997)"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Erinomaisen jazzin tuntomerkkien joukkoon kuuluu ilman muuta soundi, vaikka t\u00e4m\u00e4 muusikon omaan \u00e4\u00e4neen viittaava sana onkin k\u00e4sitteen\u00e4 ep\u00e4tarkka. Kuitenkin kaikille jazzia v\u00e4h\u00e4nkin pidemp\u00e4\u00e4n kuunnelleille on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4n jazzmuusikon voi tunnistaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vain soittimen \u00e4\u00e4nen perusteella.<\/p>\n\n\n\n

Ranskalaisen basistin Henri Texierin<\/strong> levyll\u00e4 soittaa joukko oman soundinsa kehitt\u00e4neit\u00e4 amerikkalaisia muusikoita, joiden yhteisest\u00e4 yrityksest\u00e4 muodostuu omaper\u00e4inen kokonaisuus. Alttosaksofonisti Lee Konitzin<\/strong> ja venttiilipasunisti Bob Brookmeyerin<\/strong> soittimet kietoutuvat lempe\u00e4n viile\u00e4ksi yhteissoinniksi. My\u00f6s kahden basistin yhteisty\u00f6 kuulostaa tuoreelta. Texier pit\u00e4\u00e4 huolen basson perinteisest\u00e4 roolista ja Steve Swallow<\/strong> soitta s\u00e4hk\u00f6bassollaan kitaraa muistuttavia soundeja.<\/p>\n\n\n\n

Rumpali Paul Motian<\/strong> kuuluu h\u00e4nkin niiden jazzmuusikoiden joukkoon, jonka tapa soittaa on tunnistettava. Kaikki viisi muusikkoa ovat taitavia improvisoijia, jotka eiv\u00e4t solisteina koskaan tyydy toistelemaan kliseit\u00e4. Kun yhtyeen j\u00e4senten s\u00e4vellyksist\u00e4 koostuva ohjelmistokin on mielenkiintoinen, nousee ”Respect<\/em>” korkealle 1990-luvun jazzlevyjen joukossa.<\/p>\n\n\n\n

Henri Texier<\/strong>: Respect (Label Bleu, 1997)
Lee Konitz, alttosaksofoni, Bob Brookmeyer, venttiilipasuuna, Steve Swallow, bassokitara, Henri Texier, basso, Paul Motian, rummut<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Henri Texier, Tampere Jazz Happening 2018<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
* * * * * * * * * * * *<\/center>\n\n\n\n
\n

Uusien levyjen jatkuva virta uhkaa haudata unohduksiin menneiden vuosien hienot levytykset. Siksi nostan \u201cLevyhyllyst\u00e4<\/a>\u201d-sarjassa esille vanhoja suosikkejani ja liit\u00e4n mukaan noin sadan sanan mittaisen luonnehdinnan levyist\u00e4. Valitsen poimintoihin cd-julkaisuja, sill\u00e4 vinyylilevyj\u00e4 esittelen \u201cVinyylin vieh\u00e4tys\u201d<\/a> -sarjassa.<\/p>\n<\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Erinomaisen jazzin tuntomerkkien joukkoon kuuluu ilman muuta soundi, vaikka t\u00e4m\u00e4 muusikon omaan \u00e4\u00e4neen viittaava sana onkin k\u00e4sitteen\u00e4 ep\u00e4tarkka. Kuitenkin kaikille jazzia v\u00e4h\u00e4nkin pidemp\u00e4\u00e4n kuunnelleille on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4n jazzmuusikon voi tunnistaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vain soittimen \u00e4\u00e4nen perusteella. Ranskalaisen basistin Henri Texierin levyll\u00e4 soittaa joukko oman soundinsa kehitt\u00e4neit\u00e4 amerikkalaisia muusikoita, joiden yhteisest\u00e4 yrityksest\u00e4 muodostuu omaper\u00e4inen kokonaisuus. Alttosaksofonisti […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3],"tags":[20,50,784,80,783,13,39,76,785],"class_list":["post-16722","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jazz","tag-amerikkalainen-jazz","tag-basso","tag-bob-brookmeyer","tag-eurooppalainen-jazz","tag-henri-texier","tag-jazzlevyt-2","tag-lee-konitz","tag-paul-motian","tag-steve-swallow"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16722","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16722"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16722\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":26452,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16722\/revisions\/26452"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16722"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16722"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16722"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}