{"id":16903,"date":"2020-11-01T23:12:04","date_gmt":"2020-11-01T21:12:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=16903"},"modified":"2023-04-02T14:36:58","modified_gmt":"2023-04-02T11:36:58","slug":"tampere-jazz-happening-2020","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/tampere-jazz-happening-2020\/","title":{"rendered":"Tampere Jazz Happening 2020 – festivaalitunnelmia et\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Tampere Jazz Happening pystyttiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n viime viikonloppuna (29.10.-1.11.2020), mik\u00e4 on tietenkin erinomainen uutinen n\u00e4in\u00e4 ep\u00e4varmoina aikoina. Itse kuitenkin harkitsin, ett\u00e4 nyt ei ole paras aika matkustaa kuuntelemaan jazzia toiselle puolelle Suomea ja seurasin festivaalia livestreamin v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun koronarajoitukset kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkoivat, nettiin ilmestyi runsaasti erilaisia suoria nettil\u00e4hetyksi\u00e4, joita aluksi seurasin ahkerasti. Vierailin April Jazz -festivaalilla, tutustuin Fasching-klubin tarjontaan Tukholmassa , kurkistin Teemu Viinikaisen<\/strong> ja pianisti Fred Herschin<\/strong> kotioloihin tai kuuntelin Sid Hillen<\/strong> pianosooloja Temppeliaukion kirkosta.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta kyll\u00e4styin nettil\u00e4hetyksiin, sill\u00e4 oikeaan konserttiin verrattuna konserttikokemus on netiss\u00e4 kovasti vajavainen. Keskittyminen on vaikeampaa, on k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4, on somea ja musiikki j\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4myst\u00e4 et\u00e4isemm\u00e4ksi. Mutta nyt syksyn perinteisiin kuulunut Tampere Jazz Happening houkutteli niin paljon, ett\u00e4 seurasin kaikki Pakkahuoneen konsertit tietokoneen n\u00e4yt\u00f6lt\u00e4. Festivaalin toiselta lavalta Telakalta nettil\u00e4hetyksi\u00e4 ei ollutkaan tarjolla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Tampere Jazz Happeningin et\u00e4katsomo vuonna 2020<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisen nykyjazzin esittelij\u00e4n\u00e4 tunnettu tapahtuma keskittyi erilaisten matkustusrajoitusten takia kokonaan kotimaiseen jazziin. Suomalainen jazz on kasvanut nyky\u00e4\u00e4n niin moneen suuntaan, ett\u00e4 kotimaisinkin voimin festivaalista syntyi korkeatasoinen ja moniulotteinen, useita muusikkopolvia kokoava tapahtuma. Samalla toteutunut ohjelma nytk\u00e4hti tyylillisesti l\u00e4hemm\u00e4s valtavirtaa, kun tavallisesti festivaalilla kuultu joskus ankara avantgarde tai ennalta t\u00e4ysin tuntemattomat uudet nimet j\u00e4iv\u00e4t pois.<\/p>\n\n\n\n

Yrj\u00f6-palkinto Timo Lassylle<\/h4>\n\n\n\n

Saksofonisti Timo Lassy<\/strong> sai ansaitusti Yrj\u00f6-palkintonsa<\/a> perjantai-illan aluksi. Timo Lassy olikin koko festivaalin keskeisin hahmo, joka esiintyi Yrj\u00f6-seremonian j\u00e4lkeen useita kertoja. Ensin h\u00e4n oli mukana Reiska Laine Quintetin osuuden viimeisell\u00e4 kappaleella (Lassyn ”Moves<\/em>”-levylt\u00e4 tuttu Eero Koivistoisen<\/strong> ”Casa de Ferro<\/em>”), jolloin lavalla olikin komeasti kolme tenoria ja kuusi Yrj\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Timo Lassy & Teppo M\u00e4kynen. Kuva: Maarit Kyt\u00f6harju<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lassy soitti my\u00f6s hienon duokonsertin Teppo M\u00e4kysen<\/strong> kanssa. Kaksikko improvisoivat yhteiselt\u00e4 levylt\u00e4\u00e4n<\/a> tutun materiaalin pohjalta hyvin vapaamuotoisen setin, jossa Lassyn saksofoni tutkiskeli instrumentin ilmaisumahdollisuuksia aina free jazzista tuttuja keinoja my\u00f6ten. M\u00e4kysen soitto oli t\u00e4ss\u00e4kin loputtoman kekseli\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta sunnuntai-iltana Timo Lassy Band p\u00e4\u00e4tti festivaalin Pakkahuoneen osuuden oman yhtyeens\u00e4 konsertilla. Lassy ja yhtye tuntuvat vuosien mittaan vain syvent\u00e4neen ilmaisuaan. Kvartettikokoonpanossa esiintyneen yhtyeen soitto huokui klassista selkeytt\u00e4 ja sellaista merkityksen tunnetta, joka v\u00e4littyi vahvana jopa nettiyhteyden v\u00e4lityksell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoden Yrj\u00f6-palkinto totisesti tiesi paikkansa.<\/p>\n\n\n\n

Iro Haarla Quartet, Reiska Laine Quintet & Jukka Gustavson Prognosis<\/h4>\n\n\n\n

Iro Haarlan<\/strong>, Reiska Laineen<\/strong> ja Jukka Gustavsonin<\/strong> johtamat yhtyeet osoittivat, ett\u00e5 1960-luvun ideoiden pohjalta voi edelleen luoda vaikuttavaa musiikkia. Iro Haarla Quartet, jossa saksofonia ja huilua soitti ikivetre\u00e4 Juhani Aaltonen<\/strong>, esitti 1960-luvun free jazzin juurista voimia imev\u00e4\u00e4, hartaan kaunista ja t\u00e4ss\u00e4 maailmanajassa jopa lohdullista musiikkia.<\/p>\n\n\n\n

Perjantai-illan p\u00e4\u00e4tteeksi Jukka Gustavson Prognosis soitti progerockin ja jazzin sulavaa sekoitusta. T\u00e4ss\u00e4 konsertissa eniten minun mieleeni j\u00e4iv\u00e4t ne kappaleet, joilla Gustavson lauloi tunnistettavalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kolme tenoria ja kolme Yrj\u00f6\u00e4 – Juhani Aaltonen, Eero Koivistoinen ja Timo Lassy. Kuva: Maarit Kyt\u00f6harju<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Reiska Laineen kvintetti aloitti John Coltranen<\/strong> ”A Love Supreme<\/em>”-sarjan toisella osalla ”Resolution<\/em>”, siis musiikilla suorastaan nykyjazzin pyh\u00e4st\u00e4 ytimest\u00e4. P\u00e4\u00e4osa ohjelmistosta koostui Koivistoisen ja Seppo Kantosen<\/strong> s\u00e4vellyksist\u00e4, lopussa viel\u00e4 palattiin Coltranen ohjelmistoon Mongo Santamarian<\/strong> ”Afro Bluen<\/em>” my\u00f6t\u00e4. Vahvasti svengaavaa jazzia ei ik\u00e4 todellakaan painanut. T\u00e4t\u00e4 yhtyett\u00e4 kuulisin mieluusti uudelleen aivan oikeassa konsertissa.<\/p>\n\n\n\n

Dark Roast 006, ALQE, Verneri Pohjola & Tuomo Pr\u00e4tt\u00e4l\u00e4 ja Mortality<\/h4>\n\n\n\n

Pakkahuoneen lopuista konserteista vastasivat, jos nyt ei en\u00e4\u00e4 varsinaisesti nuoret, niin kuitenkin Aaltosta, Koivistoista ja Lainetta selv\u00e4sti nuoremman sukupolven edustajat. Joakim Bergh\u00e4ll Dark Roast 006 tarjosi tummaksi paahdettua ja k\u00e4rsiv\u00e4llisesti kasvavaa groovea. Yhtyeen puhaltajat, Joakim Bergh\u00e4ll<\/strong>, Linda Fredriksson<\/strong> ja Max Zenger<\/strong>, soittivat joko baritonisaksofoneja tai bassoklarinetteja, mik\u00e4 loi musiikille aivan omintakeisen soundin. T\u00e4lle yhtyeelle toivoisi jatkoa sek\u00e4 keikkojen ett\u00e4 levytysten muodossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Antti L\u00f6tj\u00f6nen Quintet East. Kuva: Maarit Kyt\u00f6harju<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Antti L\u00f6tj\u00f6nen Quintet East soitti alkuvuodesta ilmestyneen esikoislevyns\u00e4<\/a> oivallista materiaalia. Kuuntelin ja katselin ALQE:n konsertin vasta j\u00e4lkeen p\u00e4in (nettil\u00e4hetykset ovat seurattavissa seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ajan) ja samalla huomasin, ett\u00e4 suoran l\u00e4hetyksen tietoisuuden puuttuessa musiikkiin oli vaikeampi keskitty\u00e4. P\u00e4\u00e4sin kunnolla mukaan vasta konsertin loppusuoralle, kun Mika Kallion<\/strong> rummut kappaleella ”Rowan<\/em>” ja kovalla vauhdilla kiit\u00e4nyt ”Pocket Yoga<\/em>” her\u00e4ttiv\u00e4t kuuntelemaan tosissaan.<\/p>\n\n\n\n

Verneri Pohjola<\/strong> ja Tuomo Pr\u00e4tt\u00e4l\u00e4<\/strong> keskittyiv\u00e4t duoversioihin Pohjolan viimeisimm\u00e4n albumin kappaleista, ohjelmaan mahtui my\u00f6s Pr\u00e4tt\u00e4l\u00e4n ”Ravelogue” Ilmiliekki Quartetin viime vuonna ilmestyneelt\u00e4 levylt\u00e4<\/a>. V\u00e4liin t\u00e4ysin akustinen, v\u00e4liin t\u00e4ysin elektroninen ja suurimmalta osaltaan akustisten ja s\u00e4hk\u00f6isten soundien yhdistelm\u00e4 oli herkk\u00e4, mietiskelev\u00e4 ja rikas kokonaisuus.<\/p>\n\n\n\n

Pohjola on mukana viel\u00e4 Mortality-yhtyeen konsertissa, johon musiikin on s\u00e4velt\u00e4nyt Varjo-Yrj\u00f6ll\u00e4 palkittu Tapio Ylinen<\/strong>. H\u00e4n s\u00e4velsi levyll\u00e4kin julkaistun<\/a> musiikin vaimonsa kuoleman j\u00e4lkeisess\u00e4 vaikeassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa. Raskaasta l\u00e4ht\u00f6kohdastaan huolimatta Mortalityn musiikki kuulostaa toiveikkaalta ja valoisalta. Rockjazzinkin s\u00e4vyj\u00e4 tavoittelevasta konsertista j\u00e4i erityisesti mieleen Pauli Lyytisen<\/strong> intensiiviset soolot sopraanosaksofonilla.<\/p>\n\n\n\n

Tampere Jazz Happening onnistui j\u00e4lleen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 uskoa musiikin voimaan. T\u00e4m\u00e4n vuoden painos j\u00e4\u00e4 historiaan my\u00f6s suomalaisen jazzin vahvana n\u00e4ytt\u00f6n\u00e4. Itselleni tapahtuma todisti, ett\u00e4 musiikkia on mahdollista nauttia et\u00e4yhteyksien p\u00e4\u00e4st\u00e4, vaikka musiikkiin keskittyminen vaatii enemm\u00e4n itsekuria kuin oikea konserttitilanne.<\/p>\n\n\n\n

* * * * *<\/p>\n\n\n\n

Yle esitti suorana ja tallensi Areenaan koko festivaalin p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen Matti Salo Quartetin konsertin. T\u00e4h\u00e4n yhtyeeseen palaan parin viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4, kun se esiintyy Haaparannalla. (Eip\u00e4 esiintynytk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 paikalliset koronarajoitukset peruivat keikan.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tampere Jazz Happening pystyttiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n viime viikonloppuna (29.10.-1.11.2020), mik\u00e4 on tietenkin erinomainen uutinen n\u00e4in\u00e4 ep\u00e4varmoina aikoina. Itse kuitenkin harkitsin, ett\u00e4 nyt ei ole paras aika matkustaa kuuntelemaan jazzia toiselle puolelle Suomea ja seurasin festivaalia livestreamin v\u00e4lityksell\u00e4. Kun koronarajoitukset kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkoivat, nettiin ilmestyi runsaasti erilaisia suoria nettil\u00e4hetyksi\u00e4, joita aluksi seurasin ahkerasti. Vierailin April Jazz -festivaalilla, tutustuin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3],"tags":[489,561,15,154,705,796,18,219,120,54],"class_list":["post-16903","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jazz","tag-eero-koivistoinen","tag-festivaaliraportti","tag-jazztapahtumat","tag-juhani-aaltonen","tag-koronavirus","tag-streaming","tag-suomalainen-jazz","tag-tampere-jazz-happening","tag-timo-lassy","tag-yrjo-palkinto"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16903","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16903"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16903\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22837,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16903\/revisions\/22837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16903"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16903"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16903"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}