{"id":17956,"date":"2021-02-05T16:30:44","date_gmt":"2021-02-05T14:30:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=17956"},"modified":"2023-04-02T14:17:53","modified_gmt":"2023-04-02T11:17:53","slug":"sandner-keith-jarrett","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/sandner-keith-jarrett\/","title":{"rendered":"Wolfgang Sandner: Keith Jarrett. A Biography (Equinox Publishing, 2020)"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter is-style-default\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"640\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/sandner-jarrett.jpg?resize=640%2C640&#038;ssl=1\" alt=\"\" class=\"wp-image-17977\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/sandner-jarrett.jpg?w=640&amp;ssl=1 640w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/sandner-jarrett.jpg?resize=426%2C426&amp;ssl=1 426w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/sandner-jarrett.jpg?resize=150%2C150&amp;ssl=1 150w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/sandner-jarrett.jpg?resize=400%2C400&amp;ssl=1 400w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/sandner-jarrett.jpg?resize=50%2C50&amp;ssl=1 50w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Pianisti <strong>Keith Jarrett<\/strong> syntyi Allentownissa, pienehk\u00f6ss\u00e4 Amerikan ruostevy\u00f6hykkeen teollisuuskaupungissa Pennsylvaniassa, toukokuun kahdeksantena vuonna 1945 eli samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun toinen maailmansota p\u00e4\u00e4ttyi Euroopassa. Jarrettin el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittaja saksalainen <strong>Wolfgang Sandner<\/strong> n\u00e4kee jopa symboliikkaa Eurooppaa ja Amerikkaa yhteen sitovan p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja tulevan pianistin uran v\u00e4lill\u00e4, sill\u00e4 kun Jarrettista ja h\u00e4nen musiikistaan puhutaan, on Euroopan ja Amerikan yhteys koko ajan l\u00e4hell\u00e4. Jarrett aloitti pianonsoiton eurooppalaisen klassisen musiikin parissa, h\u00e4nen merkitt\u00e4vin levy-yhti\u00f6ns\u00e4 on eurooppalainen ECM ja er\u00e4s h\u00e4nen t\u00e4rkeimmist\u00e4 yhtyeist\u00e4\u00e4n oli ns. eurooppalainen kvartetti. Tuskin kukaan muu jazzmuusikko on ollut yht\u00e4 lailla kotonaan molemmilla mantereilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Keith Jarrett on seisonut suurimman osan urastaan omilla jaloillaan sooloartistina ja omien yhtyeiden johtajana. H\u00e4nen merkitt\u00e4vimm\u00e4t ty\u00f6nantajansa ennen soolouraa olivat <strong>Art Blakey<\/strong>, <strong>Charles Lloyd<\/strong> ja <strong>Miles Davis<\/strong>. Jarrett soitti 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 puolitoista vuotta er\u00e4\u00e4ss\u00e4 Art Blakeyn Jazz Messengersien versiossa ja oli mukana yhdell\u00e4 live\u00e4\u00e4nityksell\u00e4. Koska h\u00e4n ei pit\u00e4nyt Blakeyn tavasta soittaa rumpuja, Jarrett j\u00e4tti yhtyeen varsin nopeasti ja siirtyi Charles Lloydin suosittuun kvartettiin. Yhtye aisti taitavasti 1960-luvun hippiajan ilmapiiri\u00e4, levytti useita levyj\u00e4 ja esiintyi Euroopan-kiertueilla jopa Neuvostoliitossa, mm. Tallinnassa. Samalla alkoi Jarrettin ja rumpali <strong>Jack DeJohnetten<\/strong> vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt yhteisty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>Jarrett ja DeJohnette siirtyiv\u00e4t Lloydin kvartetista Miles Davisin yhtyeeseen vuonna 1970 keikkapalkkioiden jakamiseen liittyvien ep\u00e4selvyyksien j\u00e4lkeen. Jarrett arvosti ja ymm\u00e4rsi Davisin tapaa tehd\u00e4 musiikkia, vaikka inhosi s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 kosketinsoittimia, joita h\u00e4n joutui yhtyeess\u00e4 soittamaan. Puolitoista vuotta kest\u00e4neen Davis-yhteyden j\u00e4lkeen Jarrett siirtyi soolouralle, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 koskenut s\u00e4hk\u00f6pianoon tai -urkuihin, vaikka 1970-luvun alku oli s\u00e4hk\u00f6isen fuusiojazzin kulta-aikaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Soolourasta tulikin sitten er\u00e4s jazzin historian merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ja moniulotteisimmista. Sandner k\u00e4y uraa l\u00e4pi erityisesti levytysten kautta. Oman esittelyns\u00e4 saavat Jarrettin kolme yhtyett\u00e4. Amerikkalainen kvartetti (<strong>Dewey Redman<\/strong>, saksofonit, <strong>Charlie Haden<\/strong>, basso ja <strong>Paul Motian<\/strong>, rummut) ja eurooppalainen kvartetti (<strong>Jan Garbarek<\/strong>, saksofonit, <strong>Palle Danielsson<\/strong>, basso ja <strong>Jon Christensen<\/strong>, rummut) toimivat osittain samanaikaisesti 1970-luvulla, kun pisimp\u00e4\u00e4n toiminut yhtye eli ns. &#8221;<em>Standards Trio<\/em>&#8221; (<strong>Gary Peacock<\/strong>, basso ja Jack DeJohnette, rummut) aloitti vuonna 1983. Nimens\u00e4 mukaisesti l\u00e4hinn\u00e4 jazzstandardeja luovasti tulkinnut trio kokoontui suhteellisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kiertueita varten ja esiintyi viimeisen kerran vuonna 2014.<\/p>\n\n\n\n<p>Jarrettin uran kannalta kaikkein merkityksellisin kumppanuus oli 1970-luvun alussa alkanut yhteisty\u00f6suhde ECM-levy-yhti\u00f6n <strong>Manfred Eicherin<\/strong> kanssa, sill\u00e4 Eicher uskalsi tuottaa kaupallisesti rohkeita levytyksi\u00e4, kuten Japanin kiertueelta vuonna 1976 \u00e4\u00e4nitetty kymmenen vinyylilevyn paketti &#8221;<em>Sun Bear Concerts<\/em>&#8221;. Soolopianistina Jarrett onnistui yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n musiikinyst\u00e4vi\u00e4 yli genrerajojen ja h\u00e4n t\u00e4ytti isoja konserttisaleja eri puolilla maailmaa. Vuosien varrella yh\u00e4 hienostuneemmiksi hioutuneet soolokonsertit ja niist\u00e4 tehdyt lukuisat levytykset ovat Jarrettin tuotannon massiivisin osa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1975 kehnolla pianolla \u00e4\u00e4nitetty soolokonsertti &#8221;<em>K\u00f6ln Concert<\/em>&#8221; oli Jarrettin uran ensimm\u00e4inen ja suurin hitti, jota on myyty yli nelj\u00e4 miljoonaa kappaletta. Menestyksen my\u00f6t\u00e4 kiertueiden matkustusj\u00e4rjestelytkin muuttuivat. Kun tammikuussa 1975 Jarrett kiersi Eurooppaa henkil\u00f6autolla kahdestaan Manfred Eicherin kanssa, perusti 2000-luvun Jarrett Euroopan kotipes\u00e4ns\u00e4 Nizzaan. Sielt\u00e4 h\u00e4n lensi yksityiskoneella Euroopan konserttisaleihin ja palasi y\u00f6ksi omaan s\u00e4nkyyns\u00e4 nukkumaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Sandnerin kirja on tiivis, sen tekstiosuudessa on vain reilut 170 sivua. Lis\u00e4ksi kirjassa on laaja l\u00e4hdeluettelo ja kuuntelijaa auttava diskografia. Kirjoittajan katse on tiiviisti musiikissa ja Jarrettin ykstyisel\u00e4m\u00e4\u00e4 sivutaan niukasti. N\u00e4in monitahoisen s\u00e4rmik\u00e4s persoona j\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti arvoitukseksi. Sandner yhdist\u00e4\u00e4 kirjan aihetta ansiokkaasti ja oivaltavasti muihin kulttuurin ilmi\u00f6ihin, mik\u00e4 antaa teokselle syvyytt\u00e4. Kirja ilmestyi saksaksi vuonna 2015 ja nyt k\u00e4sill\u00e4 olevan p\u00e4ivitetyn, englanninkielisen version on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt <strong>Chris Jarrett<\/strong>, Keith Jarrettin Saksassa asuva nuorin veli, pianisti, urkuri ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 itsekin.<\/p>\n\n\n\n<p>Viime syksyn\u00e4 Jarrett ilmoitti, ett\u00e4 h\u00e4n on halvaantunut kahdesti, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 pysty palaamaan konserttilavoille. N\u00e4in kes\u00e4ll\u00e4 2016 \u00e4\u00e4nitetyt Budapestin ja M\u00fcnchenin konsertit j\u00e4iv\u00e4t h\u00e4nen viimeisiksi levytyksikseen. Olen kuunnellut viime aikoina paljon Jarrettin musiikkia, mutta h\u00e4n on niin monumentaalinen hahmo, ett\u00e4 tuntuu kuin olisin tavoittanut vain olemattoman pienen kaistaleen musiikin laajuudesta ja syvyydest\u00e4. Sandnerin kirjasta on ollut apua t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden hahmottamisessa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Wolfgang Sandner<\/strong>: Keith Jarrett. A Biography (Equinox Publishing, 2020)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pianisti Keith Jarrett syntyi Allentownissa, pienehk\u00f6ss\u00e4 Amerikan ruostevy\u00f6hykkeen teollisuuskaupungissa Pennsylvaniassa, toukokuun kahdeksantena vuonna 1945 eli samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun toinen maailmansota p\u00e4\u00e4ttyi Euroopassa. Jarrettin el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittaja saksalainen Wolfgang Sandner n\u00e4kee jopa symboliikkaa Eurooppaa ja Amerikkaa yhteen sitovan p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja tulevan pianistin uran v\u00e4lill\u00e4, sill\u00e4 kun Jarrettista ja h\u00e4nen musiikistaan puhutaan, on Euroopan ja Amerikan yhteys koko [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3,16],"tags":[20,97,416,203,109,136,41,319],"class_list":["post-17956","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jazz","category-kirjat-2","tag-amerikkalainen-jazz","tag-ecm","tag-elamakerta","tag-keith-jarrett","tag-kirjahyllysta","tag-manfred-eicher","tag-piano","tag-pianotrio"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17956"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17956\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22807,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17956\/revisions\/22807"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}