{"id":18654,"date":"2021-07-14T17:13:45","date_gmt":"2021-07-14T14:13:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=18654"},"modified":"2023-04-02T13:57:04","modified_gmt":"2023-04-02T10:57:04","slug":"divided_horizon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/divided_horizon\/","title":{"rendered":"Aki Rissanen: Divided Horizon (Edition Records, 2021)"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Aki Rissanen. Kuva: Ville Juurikkala<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pianisti Aki Rissasella<\/strong> oli koronakes\u00e4n 2020 aikana aikaa pys\u00e4hty\u00e4 ja keskitty\u00e4 el\u00e4m\u00e4n olennaisiin asioihin it\u00e4suomalaisen m\u00f6kin rauhassa. Siell\u00e4 j\u00e4rvimaiseman \u00e4\u00e4rell\u00e4 sai muotonsa pianistin kolmas soololevy, joka kehittelee edelleen niin aikaisempien sooloalbumien kuin triolevyjenkin maailmoja. Vuonna 2007 ilmestynyt ensimm\u00e4inen ”La Lumi\u00e8re noire<\/a>” (Ilma Records) oli kirkas\u00e4\u00e4nist\u00e4 ja t\u00e4ysin akustista pianomusiikkia, kun ainoastaan suoratoisopalveluissa digitaalisesti julkaistu ”Sturm<\/a><\/em>” (Ilma Records, 2015) muokkasi s\u00e4hk\u00f6pianon ja akustisen pianon \u00e4\u00e4ni\u00e4 villiksi elektro-akustiseksi kokonaisteokseksi.<\/p>\n\n\n\n

”Divided Horizon<\/em>” alkaa t\u00e4ysin akustisesti (l\u00e4pikuultavan herkk\u00e4 ”Vallons<\/em>” ja energinen ”Stream Lines<\/em>”), kunnes kolmas raita ”Cold Codes<\/em>” saa taustalleen lis\u00e4tasoja s\u00e4hk\u00f6isist\u00e4 efekteist\u00e4. Lopulta mukaan hiipii my\u00f6s levyn kaikkein omintakeisin elementti, nimitt\u00e4in ainutlaatuinen ”omniwerk<\/em>”, cembalon n\u00e4k\u00f6inen uusi kosketinsoitin. Basisti\/s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Lauri Porran<\/strong> tilaama ja suomalaisten soitinrakentajien rakentama omniwerk yhdist\u00e4\u00e4 Leonardo da Vincin<\/strong> ideoiman jousisoittimen ”viola organistan<\/em>” ja koskettimistolla varustetun luuttusoittimen ”lautenwerkin<\/em>”. Soittimen \u00e4\u00e4ni p\u00e4\u00e4see parhaiten esille omniwerk-soololla ”Omniwerk Interlude<\/em>”, joka jakaa levyn ohjelmiston kahteen jaksoon sek\u00e4 k\u00e4\u00e4rii samaan pakettiin ajatonta barokkisoundia ja nykymusiikin ilmett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rissasen aikaisempien soololevyjen lailla ”Divided Horizon<\/em>” sulauttaa rohkeasti kamarimusiikkia, itsepintaisia, minimalistisia kuvioita sek\u00e4 ajoittaisia jazzin ja Bachin purskahduksia omintakeiseksi kokonaisuudeksi. On lopulta t\u00e4ysin yhdentekev\u00e4\u00e4, onko t\u00e4ss\u00e4 kyse jazzista, klassisesta vai jostain aivan muusta, niin vangitsevaa ja moniulotteista musiikki on alusta loppuun saakka. ”Divided Horizon<\/em>” on niit\u00e4 lopulta aika harvinaisia levyj\u00e4, joita kuunnellessa kuulija heti kokee olevansa jonkin erityisen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Niinp\u00e4 se nousee Rissasen parhaiden albumien joukkoon ja p\u00e4\u00e4see tietenkin Valon kuvia -blogin Vuoden valinnat 2021<\/a> -listalle.<\/p>\n\n\n\n

Aki Rissanen<\/strong>: Divided Horizon (Edition Records, 2021)
Aki Rissanen, piano, omniwerk, s\u00e4hk\u00f6<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Aki Rissanen – Vallons<\/h3>\n\n\n\n