{"id":19931,"date":"2022-05-08T18:29:58","date_gmt":"2022-05-08T15:29:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=19931"},"modified":"2022-05-08T18:53:32","modified_gmt":"2022-05-08T15:53:32","slug":"nathan-francis-diamondback","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/nathan-francis-diamondback\/","title":{"rendered":"Nathan Francis: Diamondback (Ajabu! Records, 2022)"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Nathan Francis. Kuva: Antti Kev\u00e4tlahti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Amerikkalainen basisti Nathan Francis<\/strong> tuli vuonna 2018 Suomeen opiskelemaan Sibelius-Akatemiassa ja j\u00e4i samalla t\u00e4nne osaksi Helsingin jazzkentt\u00e4\u00e4. Francisin raikas debyyttilevy \u201dNathan Francis Quartet feat. Eero Koivistoine<\/em>n<\/a>\u201d julkaistiin viime vuonna. Kun Francis keskittyi ensimm\u00e4isell\u00e4 levyll\u00e4\u00e4n tulkitsemaan muiden s\u00e4vellyksi\u00e4, astuu h\u00e4n toisella levyll\u00e4 esille my\u00f6s jazzs\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 levyn yhdeks\u00e4st\u00e4 kappaleesta viisi on Francisin omia s\u00e4vellyksi\u00e4. Loput kappaleet ovat standardeja (\u201dI\u2019ll Be Seiing You<\/em>\u201d ja \u201dYou Are My Everything<\/em>\u201d) sek\u00e4 jazzs\u00e4vellyksi\u00e4 (Cedar Waltonin<\/strong> \u201dUgetsu<\/em>\u201d ja yhtyeen rumpalin Aleksi Heinolan<\/strong> \u201dPlaya de las canteras<\/em>\u201d).<\/p>\n\n\n\n

Kun saksofonisti Manuel Dunkel<\/strong> ja pianisti Riitta Paakki<\/strong> tulivat uudelle levylle Eero Koivistoisen j<\/strong>a Markus Niittysen<\/strong> tilalle, eiv\u00e4t yhtyeen ilme ja soundi siit\u00e4 juurikaan muuttuneet. Genre ja tyyli s\u00e4ilyv\u00e4t samana, kun kvartetti edelleen soittaa John Coltranen <\/strong>ja muiden 1960-luvun klassikoiden innoittamaa svengaavaa jazzia. Musiikki kuulostaa siis tutulta, eiv\u00e4tk\u00e4 raja-aidatkaan ole vaarassa kaatua, mutta ensimm\u00e4isen albumin energia leimaa my\u00f6s uutta levy\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Nathan Francisista on nopeasti tullut suomalaiselle jazzkent\u00e4lle uusi \u00e4\u00e4ni, joka kuulostaa olevan syv\u00e4llisesti kiinni jazzin perinteess\u00e4.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n

Vaikka koko albumi on tasaista ty\u00f6t\u00e4, j\u00e4i nelj\u00e4n viimeisen raidan kokonaisuus erityisen vahvana mieleen. Ensin Francis ja Dunkel tunnelmoivat duettona standardikappaleen \u201dI\u2019ll Be Seiing You<\/em>\u201d, jonka j\u00e4lkeen seuraa kolme koko kvartetin voimin soitetuttua raitaa: mehev\u00e4 \u201dToo Little Blues<\/em>\u201d, kiihke\u00e4 \u201dPremonition<\/em>\u201d ja viimein rennon letke\u00e4 lopetus \u201dYou Are My Everything<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Nathan Francisista on varsin nopeasti tullut suomalaiselle jazzkent\u00e4lle uusi \u00e4\u00e4ni, joka kuulostaa olevan syv\u00e4llisesti kiinni jazzin perinteess\u00e4. Oman kvartettinsa lis\u00e4ksi Francisin bassoa voi kuulla esimerkiksi Aleksi Heinola Quintetin ja Alder Egon riveiss\u00e4. Kiinnostava yhtye on my\u00f6s Sir Garrison, jossa Francisin lis\u00e4ksi soittavat saksofonisti Sami Leponiem<\/strong>i ja rumpali Okko Saastamoinen<\/strong>. Sir Garrison ja sen talvella ilmestynyt esikoislevy \u201dLet\u2019s Call This<\/em>\u201d ansaitsevat my\u00f6s tulla kuulluksi. Siksi sek\u00e4 Nathan Francisin \u201dDiamondback<\/em>\u201d ett\u00e4 Sir Garrisonin debyyttilevy p\u00e4\u00e4sev\u00e4t Valon kuvia -blogin Vuoden valinnat 2022 -listalle<\/a>. Alla on my\u00f6s videon\u00e4yte Sir Garrisonin soitosta.<\/p>\n\n\n\n

Nathan Francis<\/strong>: Diamondback (Ajabu! Records, 2022)
Nathan Francis, kontrabasso, Manuel Dunkel, saksofoni, Riitta Paakki, piano, Aleksi Heinola, rummut<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Sir Garrison – Change Of Trends<\/h3>\n\n\n\n
\n