{"id":24673,"date":"2023-10-18T18:31:36","date_gmt":"2023-10-18T15:31:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=24673"},"modified":"2023-10-18T18:31:40","modified_gmt":"2023-10-18T15:31:40","slug":"carla-bley-1936-2023","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/carla-bley-1936-2023\/","title":{"rendered":"Carla Bley (1936 – 2023)"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Carla Bley. Kuva: Mark Marine<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

S\u00e4velt\u00e4j\u00e4, sovittaja, yhtyeenjohtaja ja pianisti Carla Bley<\/strong> kuoli 17.10.2023 87-vuotiaana kotonaan New Yorkissa. Itseoppinut Bley oli er\u00e4s jazzin omaper\u00e4isimmist\u00e4 s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4, jonka tuotanto ulottuu kamarimusiikillisista t\u00f6ist\u00e4 big band -musiikkiin ja jazz-rock-oopperaan (”Escalator over the Hill<\/em>”, 1971).<\/p>\n\n\n\n

Bley matkan jazzin maailmaan oli ep\u00e4tavallinen. H\u00e4n (alkuper\u00e4inen nimens\u00e4 oli Lovella May Borg) syntyi Oaklandissa, Kaliforniassa ja eli \u00e4itins\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen kahdestaan kirkkokuoron johtajana, urkurina ja pianonsoiton opettajana toimineen is\u00e4ns\u00e4 kanssa. Bley aloitti pianonsoiton kolmevuotiaana ja soitti jo murrosik\u00e4isen\u00e4 San Franciscon seudun jazzklubeilla. H\u00e4n muutti New Yorkiin 17-vuotiaana ja ty\u00f6skenteli Birdland-klubilla tupakanmyyj\u00e4n\u00e4 (cigarette girl). Tosin Bley muistelee:\u00a0”I hardly sold anything because I was listening to the music<\/em>.” <\/p>\n\n\n\n

Klubilla h\u00e4n tutustui pianisti Paul Bleyhin<\/strong>, jonka kanssa h\u00e4n meni naimisiin vuonna 1957 ja otti miehens\u00e4 sukunimen. Paul Bley kannusti puolisoaan s\u00e4vellysty\u00f6ss\u00e4 ja tilasi t\u00e4lt\u00e4 s\u00e4vellyksi\u00e4 trioaan varten. My\u00f6s s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 George Russell<\/strong> kuului kannustajiin ja h\u00e4n esitti yhtyeineen Carla Bleyn musiikkia ensimm\u00e4isten joukossa. Vibrafonisti Gary Burtonin<\/strong> klassinen albumi ”Genuine Tongue Funeral<\/em>” (1968) koostui kokonaan Bleyn s\u00e4vellyksist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Yhdess\u00e4 toisen aviomiehens\u00e4, trumpetisti Michael Mantlerin<\/strong> kanssa Bley perusti Jazz Composers Orchestran, jonka tarkoituksena oli esitt\u00e4\u00e4 ison orkesterin avant garde -jazzia. Edell\u00e4 mainittu laaja, kolmois-lp:n\u00e4 julkaistu ooppera ”Escalator over the Hill<\/em>” oli kuuluu orkesterin tuotantoon ja sill\u00e4 soittaa laaja muusikkojoukko, my\u00f6s muita kuin jazzmuusikoita, esimerkiksi Creamin basisti Jack Bruce<\/strong> ja laulaja Linda Ronstadt<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

Carla Bley johti omia yhtyeit\u00e4\u00e4n 1970-luvun alusta l\u00e4htien ja julkaisi kolmisenkymment\u00e4 albumia Michael Matlerin kanssa perustamallaan WATT-levymerkill\u00e4 ECM:ll\u00e4. Bley teki paljon yhteisty\u00f6t\u00e4 basisti Charlie Hadenin<\/strong> kanssa ja sovitti poliittisesti suuntautuneen Liberation Music Orchestran musiikkia. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Bleyn l\u00e4heisin yhteisty\u00f6kumppani oli h\u00e4nen kolmas puolisonsa basisti Steve Swallow<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/h5>\n\n\n\n