{"id":25841,"date":"2024-07-31T12:00:51","date_gmt":"2024-07-31T09:00:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=25841"},"modified":"2024-07-31T14:37:45","modified_gmt":"2024-07-31T11:37:45","slug":"rantajatsit-2024-festivaaliraportti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/rantajatsit-2024-festivaaliraportti\/","title":{"rendered":"Raahen Rantajatsit 2024 – festivaaliraportti"},"content":{"rendered":"\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Junnu & Plop Raahen teatterin ulkolavalla<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n Rantajatsit-festivaali j\u00e4rjestettiin viime vuosilta tutuksi tulleeseen tapaan, tapahtumapaikkoina meren ranta Ruiskuhuoneen vierell\u00e4, vanhojen puutalojen sis\u00e4pihoja ja Raahen teatterin toimiva ulkolava. My\u00f6s ohjelman suunnittelussa oli k\u00e4ytetty hyv\u00e4ksi havaittuja rakennuspalikoita. Suurin osa ohjelmasta oli siis kotimaista nykyjazzia, lis\u00e4n\u00e4 \u00e4lyllisesti suuntautunut ranskalaisvieras sek\u00e4 esiintyji\u00e4 jazzin rajojilta ja niiden ulkopuoleltakin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Olen aina pit\u00e4nyt jazzfestivaalien oheisohjelmista, siis artistitapaamisista, keskustelutilaisuuksista (We Jazz -festivaali harrastaa n\u00e4it\u00e4), n\u00e4yttelyist\u00e4 tai elokuvaesityksist\u00e4. Ne laajentavat ja syvent\u00e4v\u00e4t musiikin kokemista. T\u00e4n\u00e4 vuonna Rantajatsien artistitapaamisessa perjantai-iltap\u00e4iv\u00e4n aluksi musiikkiaan esitteli Suzanne-trio, jonka festivaalijohtaja Charles Gil<\/strong> oli l\u00f6yt\u00e4nyt kotimaastaan Ranskasta.<\/p>\n\n\n\n

Alttoviulusta, akustisesta kitarasta ja bassoklarinetista koostuvan trion j\u00e4senet kertoivat\u00a0 Raahen kirjastossa musiikkinsa l\u00e4ht\u00f6kohdista ja soittivat n\u00e4ytteeksi yhden kappaleen. Osoittautui, ett\u00e4 Suzanne\u00a0 ei ole jazzyhtye ollenkaan, vaan amerikkalaisen folkin, 1900-luvun klassisen musiikin, improvisaation ja laulun aineksia yhteensulauttava kamariyhtye.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Suzanne esiintyi lauantaina my\u00f6s festivaalin uudessa esiintymispaikassa eli Kinosalonki Sofian pihamaalla. Ensin jokainen trion j\u00e4sen esitti yhden soolokappaleen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen trio esiintyi viel\u00e4 yhdess\u00e4. Suzannessa soittavat Ma\u00eblle Desbrosses, alttoviulu, Pierre T\u00e9reygeol, kitara, H\u00e9l\u00e8ne Duret, bassoklarinetti<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Orasmaa & L\u00f6tj\u00f6nen Duo Kauppahuone Langilla<\/h4>\n\n\n\n

Laulaja Sanni Orasmaan<\/strong> ja basisti Antti L\u00f6tj\u00f6sen<\/strong> piti alunperin esiinty\u00e4 Langin kauppahuoneen pihamaalla, mutta taivaalle nousseet uhkaavat ukkospilvet pakottivat siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n konsertin sis\u00e4tiloihin. Syntyi kahdella tapaa l\u00e4mminhenkinen tilaisuus, jossa pienehk\u00f6n huoneen hikinen kuumuus ja musiikin intiimi l\u00e4mp\u00f6 kohtasivat ja koskettivat. Duo esitti 1900-luvun alun suomalaisten runoilijoiden, kuten Eino Leinon<\/strong>, runoihin s\u00e4velletty\u00e4 musiikkia.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Sanni Orasmaa ja Antti L\u00f6tj\u00f6nen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Orasmaa on varmasti Suomen omaper\u00e4isimpi\u00e4 \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, joka tummas\u00e4vyinen kansanlaulumainen laulu siirtyy v\u00e4lill\u00e4 aivan arvaamattomiin soundeihin. Itse sain seurata duon musiikkia aivan l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4 ja L\u00f6tj\u00f6sen jousi liikkui vain parinkymmenen sentin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 polvistani. Ajattelin, ett\u00e4 mieluummin istun t\u00e4ss\u00e4 kosketuset\u00e4isyydell\u00e4 musiikista kuin loppuunmyydyn stadionkonsertin katsomossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Antti L\u00f6tj\u00f6nen soittaa jousella<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Perjantai-ilta Raahen teatterilla<\/h4>\n\n\n\n

Perjantain iltakonsertti Raahen teatterin ulkolavalla alkoi Kari Ikosen<\/strong> Wishamalii-yhtyeen musiikilla. Ikosen maqiano-laitteella<\/a> preparoidun pianon ja moogin lis\u00e4ksi yhtyeess\u00e4 kuultiin Nemat Battahin<\/strong> laulua ja oud-luuttua sek\u00e4 Abdissa Assefan<\/strong> ly\u00f6m\u00e4soittimia. Maqianon avulla on mahdollista soittaa pianolla arabialaiseen musiikkiin olennaisesti kuuluvia mikrointervalleja. <\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Wshamalii<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Oma korvani on aika kouliintumaton andalusialaisen ja arabialaisen musiikin kuunteluun ja aluksi trion taitava groove tuntui jatkuvan kappaleesta toiseen liian samanlaisena. Onneksi kuitenkin tavoitin kuuntelua avustavia kiinnekohtia, kuten ne hetket, jolloin Ikonen astui esille improvisoivana jazzpianistina tai omintakeisia soundeja loihtivana moogistina.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Konsertin toisena yhtyeen\u00e4 esiintyi Mikko Innasen<\/strong>, Ville Herralan<\/strong> & Joonas Riipan<\/strong> Plop-trio yhdess\u00e4 suomalaisen jazzin legendan Juhani Aaltosen<\/strong> kanssa. Heit\u00e4 esitelless\u00e4\u00e4n Charles Gil kuulutti, ett\u00e4 jokaisen jazzfestivaalin ohjelmassa t\u00e4ytyy olla ainakin yksi kunnon jazzyhtye. Kunnon jazzia Aaltonen ja Plop totisesti tarjosivatkin, kun soittivat Ornette Colemanin<\/strong>, Charles Minguksen<\/strong> ja eurooppalaisen avantgarden perinteist\u00e4 nousevaa v\u00e4kev\u00e4\u00e4 jazzia, jossa oli tilaa my\u00f6s huumorille. Ja ikinuoren Junnun huilu liiteli kirkkaana kaiken yll\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Junnu Aaltonen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruiskuhuoneen perjantai<\/h4>\n\n\n\n

Festivaali oli rohkeasti sijoittanut kamariyhtye Suzannen Ruiskuhuoneen ulkolavalle perjantain my\u00f6h\u00e4isillan konsertin avaajaksi, mik\u00e4 oli haastava paikka Suzanne paikoin tihe\u00e4lle ja pienten eleiden musiikille. Mutta jazzfestivaali on taideinstituutio, eiv\u00e4tk\u00e4 sellaiset saa aliarvioida yleis\u00f6\u00e4\u00e4n, vaan yleis\u00f6\u00e4 t\u00e4ytyy v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s haastaa. Trion akustinen kamarimusiikki toimi \u00e4\u00e4nentoiston puolesta hienosti (\u00e4\u00e4nentoisto toimi toki muutenkin koko festivaalin ajan) ja yleis\u00f6 jaksoi kuunnella keskittyneesti varsinkin eturiviss\u00e4. Itse uskon, ett\u00e4 olisin saanut yhtyeen musiikista enemm\u00e4n irti jossain sis\u00e4tilassa. Palaan viel\u00e4 blogissa trion viime vuonna ilmestyneeseen albumiin.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Illan toisena yhtyeen\u00e4 Ruiskuhuoneen lavalle nousi Rantajatseilla aiemminkin esiintynyt Virta. Trion s\u00e4hk\u00f6inen virtaus on komeaa katseltavaa, sill\u00e4 yhtye todella panostaa esitystens\u00e4 valosuunnitteluun, jota yhtyeen oma valoteknikko on mukana toteuttamassa. Visuaalisesta n\u00e4ytt\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n huolimatta Virran \u00e4\u00e4nimaisemat j\u00e4iv\u00e4t minulle t\u00e4ll\u00e4kin kertaa et\u00e4iseksi el\u00e4mykseksi, vaikka toki Antti Hevosmaan <\/strong>surumielinen trumpettisoundi vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Lauantai Raahen teatterin ulkolavalla<\/h4>\n\n\n\n

Rantajatsien lauantain ilmaiskonsertti oli paikallinen kulttuuriteko, kun veti teatterin katsomon t\u00e4yteen kaupunkilaisia kuuntelemaan oman kyl\u00e4n joukkuetta eli perinteik\u00e4st\u00e4 Raahen puhallinorkesteria. Konsertin aluksi esitettiin festivaalin tilausteos eli raahelaisl\u00e4ht\u00f6isen trumpetistin ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n Gabriel Korhosen<\/strong> neliosainen \u201cHarpunsoittajan balladi<\/em>\u201d, jonka tausta-ajatuksena on muinaisegyptil\u00e4inen el\u00e4m\u00e4n rajallisuutta ajattomasti pohdiskeleva runo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Gabriel Korhonen Raahen puhallisorkesterin solistina<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toisena teoksena kuultiin Kari Ikosen tarmokas marssimuunnelma \u201cLattuna<\/em>\u201d, jossa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n villi moog ja puhallinorkesteri sekoittuivat j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4sti. Rantajatsit jatkoi konsertilla yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Aikaisempina vuosina kumppanina on ollut ainakin Raahen laulu -sekakuoro.<\/p>\n\n\n\n

Lauantai-ilta Raahen teatterilla<\/h4>\n\n\n\n

Lauantai-illan konsertissa teatterin lavalla esiintyi kaksi yhtyett\u00e4, laulaja Josefiina Vannesluoman<\/strong> Mortal Lease ja trumpetisti Verneri Pohjolan<\/strong> uusi Exotic Matter. Mortal Lease esitti Vannesluoman debyyttialbumin musiikkia, jossa amerikkalaisen kirjailijan Edith Whartonin sonetit ja Vannesluoman s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 moderni jazz kohtaavat. (Lue levyst\u00e4 ja soneteistakin: Josefiina Vannesluoma & Mortal Lease: Mortal Lease<\/a>.) Runojen ja jazzin kohtaaminen toimi sujuvasti my\u00f6s konsertissa; svengaava kvartetti, Vannesluoman taitava improvisointi ja pianisti Mikael Myrskogin<\/strong> soolot j\u00e4iv\u00e4t mieleen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Verneri Pohjola on p\u00e4\u00e4ssyt urallaan niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 kaikki h\u00e4nen projektinsa ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin mielenkiintoisia. Toisella keikallaan Raahessa soittanut Exotic Matter on Pohjolan ja ly\u00f6m\u00e4soittaja Mika Kallion pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen yhteisty\u00f6n laajennus, kun virolainen pianisti Kirke Karja on kutsuttu mukaan kolmanneksi muusikoksi. Trion keskittynyt ja koskettavan kaunis konsertti kuului festivaalin parhaimpien esitysten joukkoon.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Verneri Pohjola Exotic Matter<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruiskuhuoneen lauantai<\/h4>\n\n\n\n

Kitaristi Valtteri Laurell P\u00f6yh\u00f6sen<\/strong> ja rumpali Eeti Niemisen<\/strong> Sun Dogs -yhtye syntyi ankeina koronavuosina, kun keikkoja ei ollut, mutta soittaa kuitenkin t\u00e4ytyi. P\u00f6yh\u00f6nen js Nieminen jammailivat kahdestaan omaksi ilokseen ja huomasivat pian, ett\u00e4 heill\u00e4 on k\u00e4siss\u00e4\u00e4n uusia kappaleita ja uusi yhtye. Ruiskuhuoneen lavalla mukana olivat my\u00f6s Mikko Innanen ja basisti Eero Tikkanen<\/strong>. Sun Dogs oli ilahduttava tuttavuus, jonka kappaleiden alun usein leppoisa poljento tuntui kuin lis\u00e4\u00e4v\u00e4n painoaan ja ter\u00e4v\u00f6ityv\u00e4n lopulta vahvaksi draamaksi. huipennuksessa Innasella oli saksofoneineen olennainen rooli.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Mikko Innanen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Festivaalin viimeisen\u00e4 yhtyeen\u00e4 lavalle nousi laulaja Joose Keskitalon<\/strong> Inariveljet-yhtye, jonka musiikissa oli erilaisia kansanmusiikin elementtej\u00e4 kuin pyrkimyksen\u00e4 johonkin muinaisuuteen. Kappaleille oli tyypillist\u00e4 itsepintaisesti hypnoottisena jatkuva komppi, jonka kuulija voi kokea joko vangitsevana tai  puuduttavana. Oma el\u00e4mykseni kallistui j\u00e4lkimm\u00e4isen vaihtoehdon puoleen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Inariveljet<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskiy\u00f6n l\u00e4hestyess\u00e4 aloitettiin Rantajatsien hyvien perinteiden mukaisesti jamit. Seurasin Kari Ikosen vet\u00e4mi\u00e4 jameja puolisen tuntia, Josefiina Vannesluoman scat-laulu pimenev\u00e4n illan valopilkkuna. Kun taivaalle nousi tummia ja uhkaavia sadepilvi\u00e4, p\u00e4\u00e4tin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jamit kesken ja siirty\u00e4 majapaikkaan. <\/p>\n\n\n\n

TOP 3<\/h4>\n\n\n\n

Valitsin Rantajatsien perjantain ja lauantain ohjelmasta kolme omaa suosikkiani eli anna t\u00e4ysin subjektiivinen kolmen k\u00e4rki.<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Plop & Junnu – Junnu & pojat tarjosivat poikkeuksellisen kunnollista jazzia<\/li>\n\n\n\n
  2. Verneri Pohjola Exotic Matter – kirkasta, keskittynytt\u00e4 & kaunista<\/li>\n\n\n\n
  3. Wishamalii – jazzin ja arabialaisen musiikin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 fuusio, johon palaan viel\u00e4 yhtyeen my\u00f6hemmin syksyll\u00e4 ilmestyv\u00e4n debyyttilevyn my\u00f6t\u00e4<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Dj Bunuel<\/h4>\n\n\n\n
    \n
    \"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n
    \"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

    Dj Bunuel<\/strong> soitti jazzia levyilt\u00e4 Ruiskuhuoneen konserttien alussa ja yhtyeiden vaihtojen aikana.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
    Ruiskuhuoneen rannalla<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    T\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n Rantajatsit-festivaali j\u00e4rjestettiin viime vuosilta tutuksi tulleeseen tapaan, tapahtumapaikkoina meren ranta Ruiskuhuoneen vierell\u00e4, vanhojen puutalojen sis\u00e4pihoja ja Raahen teatterin toimiva ulkolava. My\u00f6s ohjelman suunnittelussa oli k\u00e4ytetty hyv\u00e4ksi havaittuja rakennuspalikoita. Suurin osa ohjelmasta oli siis kotimaista nykyjazzia, lis\u00e4n\u00e4 \u00e4lyllisesti suuntautunut ranskalaisvieras sek\u00e4 esiintyji\u00e4 jazzin rajojilta ja niiden ulkopuoleltakin.\u00a0 Olen aina pit\u00e4nyt jazzfestivaalien oheisohjelmista, siis artistitapaamisista, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":25844,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3],"tags":[80,991,197,18],"class_list":["post-25841","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jazz","tag-eurooppalainen-jazz","tag-jazzfestivaalit","tag-raahen-rantajatsit","tag-suomalainen-jazz"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/2024-Rantajatsit-039.jpg?fit=2500%2C1667&ssl=1","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25841","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25841"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25841\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":25893,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25841\/revisions\/25893"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/25844"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25841"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25841"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25841"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}