{"id":26109,"date":"2024-10-16T15:25:51","date_gmt":"2024-10-16T12:25:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=26109"},"modified":"2024-10-16T15:25:54","modified_gmt":"2024-10-16T12:25:54","slug":"markku-salo-orjalauluista-hiphoppiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/markku-salo-orjalauluista-hiphoppiin\/","title":{"rendered":"Markku Salo: Orjalauluista hiphoppiin \u2013 mustan musiikin sielua etsim\u00e4ss\u00e4 (Aviador, 2024)"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-large\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"601\" height=\"852\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/orjalauluista.webp?resize=601%2C852&#038;ssl=1\" alt=\"\" class=\"wp-image-26111\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/orjalauluista.webp?resize=601%2C852&amp;ssl=1 601w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/orjalauluista.webp?resize=300%2C426&amp;ssl=1 300w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/orjalauluista.webp?resize=768%2C1089&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/orjalauluista.webp?w=1000&amp;ssl=1 1000w\" sizes=\"auto, (max-width: 601px) 100vw, 601px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jazzpastorinakin tunnettu jazztoimittaja sek\u00e4 mielenterveyden ja vankeinhoidon alalla ty\u00f6skennellyt <strong>Markku Salo<\/strong> on kirjoittanut v\u00e4kev\u00e4n kirjan v\u00e4kev\u00e4st\u00e4 aiheesta. \u201c<em>Orjalauluista hiphoppin<\/em>\u201d kokoaa kansiensa v\u00e4liin (yli 500 sivulle) tulokset vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neest\u00e4 jazzin ja mustan musiikin hengellisyyden opiskelusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nimens\u00e4 mukaisesti kirja l\u00e4htee liikkeelle Yhdysvaltojen mustan v\u00e4est\u00f6n orjuuden ajasta ja erityisesti siit\u00e4 vaiheesta, kun musta musiikki ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa levitt\u00e4ytyi my\u00f6s valkoisten kuultavaksi spirituaaleja esitt\u00e4neiden kuorojen (esimerkiksi Fisk Jubilee Singers) v\u00e4lityksell\u00e4. Siit\u00e4 matka jatkuu bluesin ja hengellisyyden yhteyksiin nostamalla esille ns. kitaraevankelistoja, kuten <strong>Son House<\/strong> ja <strong>Blind Willie Johnson<\/strong>, jotka pyrkiv\u00e4t yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n hengellisyyden ja paheellisena pidetyn bluesin. Kirja k\u00e4sittelee my\u00f6s gospelin syntyvaiheita ja uuden gospelin kehitt\u00e4ji\u00e4, esimerkiksi <strong>Mahalia Jacksonin<\/strong> ja <strong>James Clevelandin<\/strong> vaiheita esitell\u00e4\u00e4n. Lopussa kirja tarkastelee viel\u00e4 hiphopin hengellisi\u00e4 puolia erityisesti <strong>Lecrae Devaughn Mooren<\/strong> kautta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varhaisen mustan musiikin ja hiphopin v\u00e4liss\u00e4 on kirjan jazzia k\u00e4sittelev\u00e4 osuus. Se  valtaa kirjan sivum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 noin puolet, mik\u00e4 on toki luontevaa, kun kirjoittaja tunnetaan nimenomaan jazzpastorina. Salo on valinnut l\u00e4hemp\u00e4\u00e4n tarkasteluun kaksitoista jazzmuusikkoa, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja musiikkiin hengellinen etsiminen on kuulunut. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vanhemman jazzin puolelta mukana ovat <strong>Duke Ellington<\/strong> ja <strong>Mary Lou Williams<\/strong> ja hard bopista ponnistaneista <strong>Charles Mingus<\/strong> ja <strong>Yusef Lateef<\/strong>. Free jazzin uranuurtajista esittelyyn\u00a0on valittu <strong>John Coltrane<\/strong>, <strong>Alice Coltrane<\/strong>, <strong>Don Cherry<\/strong> ja <strong>Albert Ayler<\/strong>. Lis\u00e4ksi omintakeisen yhteis\u00f6n rakentanut <strong>Sun Ra<\/strong>, Chicagon AACM:n voimahahmot <strong>Muhal Richard Abrams<\/strong> ja Art Ensemble of Chicago -yhtye sek\u00e4 basisti <strong>William Parker<\/strong> saavat omat jaksonsa. Salo on koonnut jokaisesta edell\u00e4 mainitusta muusikosta esittelyn, jossa painopiste on hengelliseksi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tuotannossa ja ajattelussa. Kun vuosikymmenten el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 tiivistyy muutaman kymmenen sivun mittaiseksi pienoisel\u00e4m\u00e4kerraksi, vauhti voi v\u00e4lill\u00e4 olla heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 levyjen ja asiaan osallisten henkil\u00f6iden nimien seuratessa toisiaan nopeaa tahtia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t, siis kirjassa esitelt\u00e4v\u00e4t muusikot, el\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 jatkuvien ristiriitojen keskell\u00e4. T\u00e4llaisia ihmisi\u00e4 riivaavia ristiriitoja virittyy jatkuvasti vaikkapa bluesin ja gospelin, laajemmin maallisen ja hengellisen, valkoisen ja mustan, kaupallisen viihdekulttuurin ja taiteellisesti omaehtoisen ilmaisun v\u00e4lille. N\u00e4iden ristiriitojen sek\u00e4\u00a0rasismin ja vaikkapa alkoholin ja huumeiden keskell\u00e4 muusikot hakevat ratkaisua hengellisest\u00e4 etsimisest\u00e4, aluksi erityisesti mustien kristillisist\u00e4 kirkoista, mutta my\u00f6hemmin my\u00f6s islamista tai id\u00e4n uskonnoista ja erilaisista esoteerista opeista.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Markku Salo on rakentanut kirjansa ulkoisesti tutkimuksen muotoon. Siin\u00e4 on looginen, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa suurin piirtein kronologisesti mustan musiikin vaiheita seuraava rakenne. Kirjassa on laaja kirjallisuusluettelo, joka osaltaan paljastaa sen valtavan ty\u00f6n, jonka Salo on kirjaa kirjoittaessaan tehnyt. Salo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s laajasti l\u00e4hdeviitteit\u00e4. Lukija voi siis halutessaan tarkistaa kirjan v\u00e4itteit\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4. Lis\u00e4ksi Salo hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monia haastatteluja, joita h\u00e4n on vuosien varrella p\u00e4\u00e4ssyt tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ist\u00e4 tutkimuksellisista ansioista huolimatta Salo ei ole kirjoittanut kirjaa kokonaan tutkijan otteella, vaan h\u00e4n kirjoittaa my\u00f6s osallisen otteella. Kirja kuvaa siis samalla Salon omaa hengellist\u00e4 etsint\u00e4\u00e4 eli h\u00e4n ei aina ole objektiivinen tarkkailija, vaan julistaja kuvaamiensa julistajien joukossa. Otan t\u00e4st\u00e4 esimerkiksi yhden oudon heiton. Kun Salo kirjoittaa Duke Ellingtonin kirkkokonserteista (\u201c<em>Sacred Concerts<\/em>\u201d), h\u00e4n tyrm\u00e4\u00e4 jazzhistorioitsija <strong>James Lincoln Collierin<\/strong> ep\u00e4ilev\u00e4t arviot kummallisesti (s.200): \u201c<em>Hyv\u00e4 mies, olisit mennyt ja tehnyt kaiken paremmin &#8211; kun olit kaikesta niin hyvin perill\u00e4!<\/em>\u201d Yleistettyn\u00e4 t\u00e4llainen asenne vet\u00e4isi pohjan pois aivan kaikelta taidekritiikilt\u00e4, my\u00f6s t\u00e4lt\u00e4 minun vaatimattomalta arvioltani.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201c<em>Orjalauluista hiphoppiin<\/em>\u201d k\u00e4sittelee vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4\u00e4 asiaa. Ehk\u00e4 siksi kirja on paikoin varsin hankalaa luettavaa, aina useampikaan lukukerta ei auttanut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Otan t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 toisen sitaatin Ellingtonin musiikkia k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 luvusta. N\u00e4yte kuvastelee kirjan tyyli\u00e4 laajemminkin (s.195): \u201c<em>T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ennen kaikkea se, ettei esityksen ominaislaatua voi v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 hengellisen musiikin ilmaisussa. Korkeintaan voidaan asettaa kysymyksen alaiseksi se, voidaanko sen yhteydess\u00e4 puhua suomalaisittain `esityksest\u00e4` tai ainakin sen merkityst\u00e4 tulisi t\u00e4sment\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6n osallistumisen ja pyh\u00e4n kokemisen suuntiin<\/em>\u201d. Ehk\u00e4 tajuan sitaatin jollain tasolla omassa kontekstissaan, mutta onhan tuollainen jargon kaikkea muuta kuin yleistajuista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ist\u00e4 napinoista huolimatta \u201c<em>Orjalauluista hiphoppiin<\/em>\u201d on ansiokas teos. Se tuo suomen kielelle paljon sellaista mustan musiikin historiaa, jota ei aikaisemmin ole ollut mahdollista suomeksi lukea. Se tarkastelee musiikkia n\u00e4k\u00f6kulmasta, josta kulttuurin ilmi\u00f6it\u00e4 on ollut ep\u00e4muodikasta tarkastella, siis hengellisyyden ja uskonnollisen etsimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kirjan loppupuolella haastattelut esimerkiksi Muhal Richard Abramsin ja Art Ensemble of Chicagon j\u00e4senten kanssa tuovat tekstiin annoksen omakohtaisuuden l\u00e4mp\u00f6\u00e4. Salo on my\u00f6s koonnut mainoita levylistoja jokaisen luvun loppuun ja kuulijalla on n\u00e4in mahdollista tehd\u00e4 itse l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 ja omin korvin kuunnella k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Markku Salo<\/strong>: Orjalauluista hiphoppiin \u2013 mustan musiikin sielua etsim\u00e4ss\u00e4 (Aviador, 2024)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jazzpastorinakin tunnettu jazztoimittaja sek\u00e4 mielenterveyden ja vankeinhoidon alalla ty\u00f6skennellyt Markku Salo on kirjoittanut v\u00e4kev\u00e4n kirjan v\u00e4kev\u00e4st\u00e4 aiheesta. \u201cOrjalauluista hiphoppin\u201d kokoaa kansiensa v\u00e4liin (yli 500 sivulle) tulokset vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neest\u00e4 jazzin ja mustan musiikin hengellisyyden opiskelusta. Nimens\u00e4 mukaisesti kirja l\u00e4htee liikkeelle Yhdysvaltojen mustan v\u00e4est\u00f6n orjuuden ajasta ja erityisesti siit\u00e4 vaiheesta, kun musta musiikki ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa levitt\u00e4ytyi my\u00f6s [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":26111,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3,16],"tags":[20,90,109,1148],"class_list":["post-26109","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jazz","category-kirjat-2","tag-amerikkalainen-jazz","tag-jazzin-historiaa","tag-kirjahyllysta","tag-markku-salo"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/orjalauluista.webp?fit=1000%2C1418&ssl=1","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26109"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":26143,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26109\/revisions\/26143"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}