{"id":26457,"date":"2025-01-31T16:11:58","date_gmt":"2025-01-31T14:11:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=26457"},"modified":"2025-01-31T16:12:02","modified_gmt":"2025-01-31T14:12:02","slug":"jazzia-pienimuotoisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/jazzia-pienimuotoisesti\/","title":{"rendered":"Jazzia pienimuotoisesti"},"content":{"rendered":"\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kalle Kalima, Helsinki 2022 & Antti L\u00f6tj\u00f6nen, Tornio, 2013<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kokosin yhteen ja samaan postaukseen kolme alkuvuoden 2025 albumia, joita kokoonpanon pienuuden lis\u00e4ksi yhdist\u00e4\u00e4 jazzin ja improvisaation kentt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n valtavirran ulkopuolelta tarkkaileva asenne. <\/p>\n\n\n\n

Antti L\u00f6tj\u00f6nen & Kalle Kalima<\/strong>: Stings, Bites and Scratches (Eclipse Music, 2025)<\/h4>\n\n\n\n

Kun basisti Antti L\u00f6tj\u00f6nen<\/strong> ja kitaristi Kalle Kalima<\/strong> \u00e4\u00e4nittiv\u00e4t viime syksyn\u00e4 ensimm\u00e4isen yhteisen levyns\u00e4, oli molemmilla jo tahoillaan aikaisempaa kokemusta duomusiikista. Esimerkiksi L\u00f6tj\u00f6sen ja laulaja Sanni Orasmaan<\/strong> duokonsertti oli viime kes\u00e4n Raahen Rantajatsien mieleenpainuvimpia esityksi\u00e4 ja Kaliman ja rumpali Tatu R\u00f6nk\u00f6n<\/strong> Lampen-duo on toiminut useita vuosia ja ehtinyt julkaista pari levy\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Improvisoidun musiikin duot saavat usein kuulijan mieless\u00e4, siis ainakin omassa mieless\u00e4ni, vuoropuhelun muodon. N\u00e4in tapahtuu heti L\u00f6tj\u00f6sen ja Kaliman albumin avausraidalla \u201c(for) Better People<\/em>\u201d, jossa basson ja kitaran tuntuvat rauhallisesti kommentoivan toistensa ajatuksia. Kuunteleva vastavuoroisuus leimaa koko albumia, samalla kun raja solistin ja s\u00e4est\u00e4j\u00e4n roolien v\u00e4lill\u00e4 osoittautuu l\u00e4hes tarpeettomaksi. Toki viile\u00e4n kauniilla balladilla \u201cFour Little Doves<\/em>\u201d raja on ilmeinen, kun L\u00f6tj\u00f6nen soittaa k\u00e4rsiv\u00e4llisesti toistuvaa bassokuviota, jonka oheen Kalima improvisoi kirkkaita, runollisia s\u00e4keit\u00e4\u00e4n. Levyn pisin kappale \u201cHealing Waters\/Low Bridge<\/em>\u201d puolestaan yhdist\u00e4\u00e4 yli 13 minuutin mittaansa tyynt\u00e4 pohdiskelua, intensiivist\u00e4 energiaa ja kummankin muusikot harkitut soolot.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Antti L\u00f6tj\u00f6nen & Kalle Kalima<\/strong>: Stings, Bites and Scratches (Eclipse Music, 2025)
Kalle Kalima, kitara, Antti L\u00f6tj\u00f6nen, basso<\/em><\/p>\n\n\n\n

Harri Kuusij\u00e4rvi<\/strong>: Aallot (Flame Jazz Records, 2025)<\/h4>\n\n\n\n

Harmonikkataiteilija Harri Kuusij\u00e4rvi<\/strong> halusi luoda itselleen oman tunnistettavan soundin, joka olisi enemm\u00e4n kuin tavanomaisen konserttiharmonikan \u00e4\u00e4nimaailma. Vuosia kest\u00e4neen kehitysty\u00f6n tuloksena syntyi elektronisesti laajennettu harmonikka. Se on p\u00e4\u00e4llisin puolin tavallinen konserttiharmonikka, jolla voidaan sek\u00e4 soittaa perinteisi\u00e4 harmonikan soundeja ett\u00e4 muokata niit\u00e4 samanaikaisesti. Kyse on siis er\u00e4\u00e4nlaisesta harmonikan ja syntetisaattorin yhdistelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuusij\u00e4rvi esittelee uuden hybridiharmonikkansa soundeja tuoreella triolevyll\u00e4, jonka rytmiryhm\u00e4n muodostavat basisti Jori Huhtala<\/strong> ja rumpali Mika Kallio<\/strong>. Kuusij\u00e4rven tavoitteet toteutuvat sik\u00e4li, ett\u00e4 \u201cAallot<\/em>\u201d ei todellakaan kuulosta ihan tavanomaiselta harmonikkalevylt\u00e4. Kuusij\u00e4rvi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uudelleen viritetyn instrumenttinsa tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti. Usein harmonikka soi vanhana kunnon haitarina, mutta siin\u00e4 sivussa soittimesta irtoaa niin jousiorkesterimaisia taustoja kuin moog-maisesti ujeltavia soundeja ja iloisesti pulppuilevia efektej\u00e4 tai yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 v\u00e4ril\u00e4iski\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201cAallot<\/em>\u201d vie harmonikkaa uusiin ulottuvuuksiin, mutta samalla kohoaa kirkkaasti pelk\u00e4n tuote-esittelyn yl\u00e4puolelle. Kyse on j\u00e4ntev\u00e4n trion luomasta el\u00e4v\u00e4st\u00e4 kommunikaatiosta ja svengaavasta groovesta. Kuusij\u00e4rven s\u00e4vellysten nimet viev\u00e4t ajatuksia Ruotsin puolelle, etel\u00e4st\u00e4 (\u201cG\u00f6teborg<\/em>\u201d) ja pohjoiseen (\u201cJokkmokk<\/em>\u201d, \u201cKalix<\/em>\u201d ja luultavasti Tornionjokilaaksoon johdatteleva \u201cVitsaniemi<\/em>\u201d). Erityist\u00e4 pohjoista viileytt\u00e4 musiikista ei kuitenkaan v\u00e4lity, vaan pikemminkin l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja valoisuutta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Harri Kuusij\u00e4rvi<\/strong>: Aallot (Flame Jazz Records, 2025)
Harri Kuusij\u00e4rvi, harmonikka, Jori Huhtala, basso, Mika Kallio, rummut<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kadi Vija 3<\/strong>: Freedom (Eclipse Music, 2025)<\/h4>\n\n\n\n

Scat-laulussa jazzlaulaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n instrumentin tapaan improvisoimalla ilman sanoja, siis laulamalla merkityksett\u00f6mi\u00e4 tavuja ja \u00e4\u00e4ni\u00e4. Yleens\u00e4 laulaja tulkitsee toki laulutekstin ja sooloilee scat-tyylill\u00e4 vain osan ajasta. Nyt laulaja Kadi Vijan<\/strong> uusi triolevy \u201cFreedom<\/em>\u201d j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lyriikat kokonaan syrj\u00e4\u00e4n ja Vija heitt\u00e4ytyy pelk\u00e4n scat-laulun varaan t\u00e4ysin vailla tekstin tarjoamaa suojaa. Vija on ik\u00e4\u00e4n kuin trion kolmas instrumentti, kuin kompin vapaasti kuljettama saksofoni tai klarinetti. Hienovaraisiakin keinoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 taitava laulaja ja luonteva trio ovat saaneet aikaan svengaavan ja poikkeuksellisen albumin.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kadi Vija 3<\/strong>: Freedom (Eclipse Music, 2025)
Kadi Vija, laulu, Mikael Saastamoinen, basso, Ville Luukkonen, rummut<\/em><\/p>\n\n\n