{"id":4504,"date":"2012-11-12T16:49:23","date_gmt":"2012-11-12T14:49:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=4504"},"modified":"2023-03-30T15:33:36","modified_gmt":"2023-03-30T12:33:36","slug":"kaksi-kotimaista-perko-tonight-at-noon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/kaksi-kotimaista-perko-tonight-at-noon\/","title":{"rendered":"Kaksi kotimaista – Perko & Tonight At Noon"},"content":{"rendered":"\n

Jukka Perko:<\/strong> Streamline Jazztet (Blue Note, 2012)<\/p>\n\n\n\n

Saksofonisti Jukka Perko<\/strong> palaa uuden yhtyeens\u00e4 uudella levyll\u00e4 virsien j\u00e4lkeen vaihteeksi selv\u00e4piirteisen jazzin pariin. P\u00e4\u00e4osassa ovat hyvin valitut jazzstandardit, kuten Dave Brubeckin<\/strong> s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja Miles Davisin<\/strong> versiona tunnetuksi tullut avausraita \u201dThe Duke\u201d tai Bud Powellin<\/strong> \u201dUn Poco Loco\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Streamline Jazztet on kvartetti, joka soittaa nimens\u00e4 veroisesti tyylikk\u00e4\u00e4n virtaviivaista jazzia. Lee Konitzin<\/strong> viile\u00e4t soundit eiv\u00e4t ole sille lainkaan vieraita, vaan cool jazzin mestari kuuluu varsinkin Perkon hauraan hapuilevassa alttosoundissa. <\/p>\n\n\n\n

Amerikkalaisten jazzs\u00e4velmien lis\u00e4ksi levyll\u00e4 kuullaan my\u00f6s versiot Unto Monosen<\/strong> \u201dSatumaasta\u201d (\u201dFairy Land\u201d) ja Onni Laihasen<\/strong> hienosta s\u00e4velm\u00e4st\u00e4 \u201dRantakoivun alla\u201d (\u201dUnder the Birch Tree\u201d). Molemmista syntyy enemm\u00e4n hienostunutta jazzia kuin kotimaista nostalgiaa. Varsinkin \u201dRantakoivun alla\u201d koskettaa; \u201dSatumaa\u201d on lopulta liian kulunut melodia todella vaikuttaakseen. Kolmantena kotimaisena ja ainoana uutena s\u00e4vellyksen\u00e4 Teppo M\u00e4kysen<\/strong> \u201dIrwin Did\u201d svengaa vikkel\u00e4sti Ornette Colemanin<\/strong> hengess\u00e4 ja yhteys suomalaiseen renttuiskelm\u00e4\u00e4n on ohut.<\/p>\n\n\n\n

Levyn erinomaisen selke\u00e4 \u00e4\u00e4nitys erottelee instrumentit luonnollisesti ja tuo kauniisti esille akustisen jazzkvartetin soundin; Teemu Viinikaisen<\/strong> kitaran herk\u00e4t vivahteet, Ville Herralan<\/strong> basson tummanluontevan soundin ja Teppo M\u00e4kysen rumpujen melodisen dynamiikan. Sanalla sanoen yhtye kuulostaa levyll\u00e4 todella hyv\u00e4lt\u00e4 ja el\u00e4v\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tonight At Noon:<\/strong> People, Stories & Dreams (Prophone Finnish Jazz, 2012).<\/p>\n\n\n\n

Rumpali Andr\u00e9 Sumeliuksen<\/strong> johtama Tonight At Noon-yhtye keskittyi alunperin tulkitsemaan basisti Charles Minguksen<\/strong> musiikkia, mihin yhtyeen Minguksen s\u00e4vellyksest\u00e4 napattu nimikin viittaa. Lis\u00e4ksi yhtyeen erinomainen debyyttilevy \u201dTo Mingus With Love\u201d (2011) koostui kokonaan mestaribasistin musiikista. <\/p>\n\n\n\n

Nyt kvintetti on kehittynyt tribuuttib\u00e4ndist\u00e4 uuteen suuntaan. Yhtyeen toisella levyll\u00e4 ei olekaan yht\u00e4\u00e4n Mingus-s\u00e4vellyst\u00e4, vaan levylle on valittu yhtyeen saksofonistien Mikko Innasen<\/strong> ja Jussi Kannasteen<\/strong> sek\u00e4 urkuri Mikko Helev\u00e4n<\/strong> s\u00e4vellyksi\u00e4. Yhtyeen alkuper\u00e4isen innoittajan vaikutus on toki edelleen kuultavissa niin melodioissa kuin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 yhtyesoitossa.<\/p>\n\n\n\n

Esikuvansa lailla Tonight At Noon kurkottaa vapaasti moniin suuntiin. Kvintetti porhaltaa avauksen (\u201dA Dream with Billy and Jacob\u201d) hilpe\u00e4st\u00e4 afrojazzista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Sun Ra-henkiseen hoilaukseen (\u201dCat Piss Blues\u201d) ja pys\u00e4htyy v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s Mingus-pys\u00e4keill\u00e4. Synke\u00e4 \u201dBallad of the Baron\u201d tihkuu varhaisen Minguksen musiikin tunnelmia ja \u201dBernhard\u201d lainailee rennosti vanhan jazzin poljentoa ja kielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhtyeen edellisen levyn tutut Mingus-s\u00e4velm\u00e4t innostivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Toisen levyn originaalit sytytt\u00e4v\u00e4t hitaammin, mutta yht\u00e4 kaikki \u201dPeople, Stories & Places\u201d on svengaavaa ja ajattoman kuuloista musiikkia. Yhtyeen tasaisen varmasta suorituksesta esille nousee erityisesti Jukka Eskolan<\/strong> ilmeik\u00e4s trumpetti.<\/p>\n\n\n\n

Julkaistu Pohjolan Sanomissa 12.11.2012<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jukka Perko: Streamline Jazztet (Blue Note, 2012) Saksofonisti Jukka Perko palaa uuden yhtyeens\u00e4 uudella levyll\u00e4 virsien j\u00e4lkeen vaihteeksi selv\u00e4piirteisen jazzin pariin. P\u00e4\u00e4osassa ovat hyvin valitut jazzstandardit, kuten Dave Brubeckin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 ja Miles Davisin versiona tunnetuksi tullut avausraita \u201dThe Duke\u201d tai Bud Powellin \u201dUn Poco Loco\u201d. Streamline Jazztet on kvartetti, joka soittaa nimens\u00e4 veroisesti tyylikk\u00e4\u00e4n virtaviivaista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4509,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3],"tags":[35,13,221,91,145,648,53,66,40,23,18,73],"class_list":["post-4504","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jazz","tag-mingus","tag-jazzlevyt-2","tag-jukka-eskola","tag-jukka-perko","tag-jussi-kannaste","tag-mikko-heleva","tag-mikko-innanen","tag-pohjolan-sanomat","tag-rummut","tag-saksofoni","tag-suomalainen-jazz","tag-teemu-viinikainen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2012\/11\/tonight_at_noon.jpg?fit=466%2C462&ssl=1","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4504","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4504"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4504\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":22391,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4504\/revisions\/22391"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4504"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4504"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4504"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}