{"id":7818,"date":"2014-02-11T19:45:58","date_gmt":"2014-02-11T17:45:58","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=7818"},"modified":"2023-04-02T21:16:02","modified_gmt":"2023-04-02T18:16:02","slug":"17-x-soolopiano","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/17-x-soolopiano\/","title":{"rendered":"17 x soolopiano"},"content":{"rendered":"\n
\"Soolopianolevyj\u00e4
Soolopianolevyj\u00e4 l\u00e4j\u00e4ss\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Olen kuunnellut parin viime viikon aikana l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soolopianolevyj\u00e4. Tulin hankkineeksi Aaron Parksin<\/strong> ja Craig Tabornin<\/strong> kehutut ECM-levyt Arborescence ja Avenging Angel. Samoihin aikoihin my\u00f6s Joona Toivasen<\/strong> uusi levy tuli postissa arvosteltavaksi. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 her\u00e4si ajatus kaivaa levyhyllyst\u00e4 kaikki soolopianolevyni. Vaikka en ole soolopianon kuuntelua koskaan erityisesti harrastanut, l\u00f6ytyi hyllyst\u00e4 enemm\u00e4n levyj\u00e4 kuin muistinkaan. <\/p>\n\n\n\n

Soolopianon kuunteleminen on aina tuntunut minusta yhtyelevyjen kuuntelua hankalammalta, kun jazzille ominainen muusikoiden v\u00e4linen kommunikaatio puuttuu. Nyt soolopianosta tuli er\u00e4\u00e4nlainen kuunteluharjoitus ja pianistien omat \u00e4\u00e4net paljastuivat esille h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n erilaisina. Levyt alkoivat kommunikoida kesken\u00e4\u00e4n ja niiden v\u00e4lille muotoutui vaikutteiden verkko.<\/p>\n\n\n\n

Syntyi lista tutustumisen arvoisista pianisteista ja levyist\u00e4. Samalla kirjasin levyist\u00e4 muistiin lyhyit\u00e4 vaikutelmia. Vaikka listalla ei ole yht\u00e4\u00e4n huonoa levy\u00e4, olen t\u00e4hditt\u00e4nyt juuri nyt erityisen hienoilta ja vangitsevilta kuulostavat levyt *-merkill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ran Blake<\/strong>: Breakthru (Improvising Artists, 1976)
\nRan Blake hajottaa s\u00e4velm\u00e4t, omat ja vieraat, pieniksi palasiksi ja pelkist\u00e4\u00e4 palasista kubistisia \u00e4\u00e4niveistoksia.<\/p>\n\n\n\n

*Paul Bley<\/strong>: Open, to love (ECM, 1973)
\nHiljaisuutta, tilaa, ilmaan j\u00e4\u00e4tyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja kirkkaita sointeja …<\/p>\n\n\n\n

Uri Caine<\/strong>: Solitaire (Winter & Winter, 2001)
\nKlassista ja jazzia ennakkoluulottomasti yhdist\u00e4v\u00e4n pianistin virtuoosimainen levytys porhaltaa villisti ragtimen, jazzin, Thelonious Monkin ja klassisen musiikin kautta Beatlesin \u201cBlackbirdiin\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kaja Draksler<\/strong>: The Lives Of Many Others (Clean Feed, 2013)
\nNuori slovenialainen pianisti tekee rohkeaa, pianomusiikin rajoja hakevaa musiikkia. H\u00e4n tunkee samalle levylle Cecil Taylorin perinteest\u00e4 nousevaa voimapianoa ja pianoa preparoimalla synnytettyj\u00e4 minimalistisia soundeja. <\/p>\n\n\n\n

Don Friedman<\/strong>: From A to Z (ACT Music, 2006)
\nFriedman levytti yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, unkarilaisen kitaristin Attila Zollerin muistolle levyllisen r\u00f6nsyilev\u00e4n runsasta ja samalla melankolista musiikkia. <\/p>\n\n\n\n

*Keith Jarrett<\/strong>: Facing You (ECM, 1972)
\nJarrettin ensimm\u00e4inen soolopianolevy \u00e4\u00e4nitettiin studiossa marraskuussa 1971. Jarrett avasi levyll\u00e4\u00e4n tiet\u00e4, jota monet muut pianistit ovat seuranneet. Kahdeksan kappaleen kaunis, surumielisesti svengaava ja tiivis kokonaisuus on minulle l\u00e4heisempi kuin Jarrettin my\u00f6hemm\u00e4t, mitoiltaan laajemmat konserttilevytykset.<\/p>\n\n\n\n

Brad Mehldau<\/strong>: Live in Marciac (Nonesuch, 2011)
\nMehldaun musiikki ei j\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n virtuoosimaisen tekniikan varaan. Tupla-cd standardeja, rock-piisej\u00e4 ja omia s\u00e4vellyksi\u00e4 viihdytt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4n\u00e4 pakettiin kuuluu viel\u00e4 konsertti-dvd.<\/p>\n\n\n\n

*Thelonious Monk<\/strong>: Alone in San Francisco (Riverside, 1959)
\nMonkin San Franciscossa \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4 klassikko kuulostaa todella hienolta. Onnistunut \u00e4\u00e4nitys tuo kauniisti esille Monkin soiton vivahteet. <\/p>\n\n\n\n

*Jason Moran<\/strong>: Modernistic (Blue Note, 2002)
\nLevyn nimi viittaa James P. Johnsonin 1920-luvulla s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n avausraitaan ”You\u00b4ve Got To Be Modernistic”. Ehk\u00e4 Moranin modernisoima stride piano pohtii modernin suhteellisuutta; t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n moderni on huomisen perinnett\u00e4. Koko levy sekoittelee onnistuneesti aikatasoja ja tyylej\u00e4. Moranin omat s\u00e4vellykset saavat rinnalleen sek\u00e4 klassikoita (”Body & Soul” ja Robert Schumannin ”Auf einer Burg”) ett\u00e4 1980-luvun hiphopia (”Planet Rock”).<\/p>\n\n\n\n

*Aaron Parks<\/strong>: Arborescence (ECM, 2013)
\nSalaper\u00e4isen lyyrinen, l\u00e4hes kokonaan improvisoitu levy syvenee jokaisella kuuntelukerralla.<\/p>\n\n\n\n

Aki Rissanen<\/strong>: La Lumi\u00e9re noire (Ilma Records, 2007)
\nRissanen taituroi valoisaa impressionismia, jossa kuuluu my\u00f6s s\u00e4vyj\u00e4 klassisesta musiikista.<\/p>\n\n\n\n

Craig Taborn<\/strong>: Avenging Angel (ECM, 2011)
\nT\u00e4t\u00e4 levy\u00e4 voi kuunnella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen upean pianosoundin takia. Tabornin abstraktit improvisaatiot ovat j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kaunista, veistoksellisesti muotoiltua musiikkia. <\/p>\n\n\n\n

Joona Toivanen<\/strong>: Polarities (Footprint, 2013)
\nJoona Toivanen soittaa flyygelin rinnalla tavallista pystypianoa ja muokkaa pianon soundia preparoimalla. T\u00e4h\u00e4n levyyn palaan viel\u00e4 l\u00e4hemmin tulevissa kotimaisen jazzin katsauksissa. <\/p>\n\n\n\n

*Cecil Taylor<\/strong>: For Olim (Soul Note, 1987)
\nCecil Taylorin tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n abstrakti musiikki on vaikeaa kuunneltavaa. Se ei koskaan taivu viihteeksi tai taustamusiikiksi. Lyhyiden kappaleidensa ansiosta For Olim on hyv\u00e4 paikka aloittaa Tayloriin tutustuminen.<\/p>\n\n\n\n

Lennie Tristano<\/strong>: The New Tristano (Atlantic, 1962)
\nAinutlaatuisen omaper\u00e4inen levy kannattaa kuunnella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Tristanon vasemman k\u00e4den takia. <\/p>\n\n\n\n

Per Henrik Wallin<\/strong>: Deep In A Dream (Dragon Records, 1996)
\nStandardeja, tuntemattomia musikaalis\u00e4velmi\u00e4, yksi Monk ja pari omaa s\u00e4vellyst\u00e4. Wallinin kes\u00e4y\u00f6n\u00e4 vuonna 1985 \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4n ep\u00e4virallisen levytyksen intiimin leikkis\u00e4 tunnelma vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

*Bojan Zulfikarpa\u0161ic<\/strong>: Solobsession (Label Bleu, 2001)
\nKun ranskalaistunut serbipianisti sekoittaa jazziinsa Balkanin rytmej\u00e4, syntyy omaper\u00e4ist\u00e4 ja emotionaalista musiikkia.<\/p>\n\n\n\n

Kun muutama levyhyllyn soolopianolevy j\u00e4i viel\u00e4 kommentoimatta, tulee soolopianon esittelylle mahdollisesti viel\u00e4 jatko-osa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen kuunnellut parin viime viikon aikana l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soolopianolevyj\u00e4. Tulin hankkineeksi Aaron Parksin ja Craig Tabornin kehutut ECM-levyt Arborescence ja Avenging Angel. Samoihin aikoihin my\u00f6s Joona Toivasen uusi levy tuli postissa arvosteltavaksi. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 her\u00e4si ajatus kaivaa levyhyllyst\u00e4 kaikki soolopianolevyni. Vaikka en ole soolopianon kuuntelua koskaan erityisesti harrastanut, l\u00f6ytyi hyllyst\u00e4 enemm\u00e4n levyj\u00e4 kuin muistinkaan. Soolopianon […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[3],"tags":[13,41,55],"class_list":["post-7818","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jazz","tag-jazzlevyt-2","tag-piano","tag-x"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_likes_enabled":false,"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7818","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7818"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7818\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23036,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7818\/revisions\/23036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7818"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7818"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7818"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}