{"id":8650,"date":"2014-09-13T16:47:57","date_gmt":"2014-09-13T13:47:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/?p=8650"},"modified":"2023-04-02T20:48:23","modified_gmt":"2023-04-02T17:48:23","slug":"present-joys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.valonkuvia.fi\/blogi\/present-joys\/","title":{"rendered":"Dave Douglas & Uri Caine: Present Joys – aitoa juurimusiikkia"},"content":{"rendered":"\n
\"Dave
Dave Douglas & Uri Caine: Present Joys (Greenleaf Music, 2014)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

”Sacred Harp<\/em><\/a>” -laulu on alunperin Yhdysvaltojen Uuden-Englannin alueella 1700-luvun lopulla 1800-luvun alussa syntynyt tapa esitt\u00e4\u00e4 hengellist\u00e4 kuoromusiikkia. Sittemmin etel\u00e4valtojen maaseudulle siirtynyt ja siell\u00e4 viel\u00e4kin el\u00e4v\u00e4 laulutapa perustuu erityisiin yksinkertaistettuihin nuotteihin, joiden avulla laulajat pystyv\u00e4t laulamaan kuorona ilman varsinaista nuotinlukutaitoa tai musiikillista koulutusta.<\/p>\n\n\n\n

Uudella levyll\u00e4\u00e4n ”Present Joys<\/em>” trumpetisti Dave Douglas<\/strong> on hakenut innoitusta t\u00e4st\u00e4 vanhasta ja primitiivisest\u00e4 perinteest\u00e4. Mutta Douglas ei olisi Douglas, jos h\u00e4n olisi tyytynyt pelkkiin vanhojen s\u00e4velmien cover-versioihin. Albumin kymmenest\u00e4 s\u00e4velm\u00e4st\u00e4 n\u00e4et vain kolme on alkuper\u00e4isi\u00e4 virsi\u00e4. Loput seitsem\u00e4n kappaletta ovat Douglasin omia s\u00e4vellyksi\u00e4, joiden suhde perinteiseen materiaaliin ei ole suoraviivainen.<\/p>\n\n\n\n

”Present Joys<\/em>” on duolevy, jolla Douglasin kumppanina soittaa pianisti Uri Caine<\/strong>. Kaksikko on tehnyt vuosien varrella paljon yhteisty\u00f6t\u00e4 erilaisissa projekteissa. Virtuoosimaisen soittimenhallinnan ja improvisointitaidon lis\u00e4ksi molempia muusikoita yhdist\u00e4\u00e4 avoin suhtautuminen erilaisiin musiikkiperinteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Uusi levy on jatkumo kaksi vuotta sitten ilmestyneelle ”Be Still<\/a>” -levylle, jolla Douglas ensimm\u00e4isen kerran l\u00e4hestyi jazzia amerikkalaisen hengellisen musiikin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Alkuper\u00e4isten Sacred Harp -s\u00e4velmien pohjalta syntyneet kappaleet, ”Soar Away<\/em>” ja ”Bethel<\/em>” ovat jylh\u00e4n yksinkertaisia virsis\u00e4velmi\u00e4. My\u00f6s Douglasin ”Supplication<\/em>” on nimens\u00e4 mukaisesti harras ja n\u00f6yr\u00e4. Sen sijaan nimikappale, vanha Sacred Harp -s\u00e4velm\u00e4 ”Present Joys<\/em>”, svengaa suorastaan huolettomasti ja jopa lainaa Charlie Parkerin syntist\u00e4 ja urbaania bebopia (”Now\u00b4s The Time<\/em>”).<\/p>\n\n\n\n

Levyn p\u00e4\u00e4t\u00f6s on vaikuttava, kun Uri Cainen herkk\u00e4 ja abstrakti pianosoolo ”Old Putt<\/em>” liukuu yhteen p\u00e4\u00e4t\u00f6sraidan ”Zero Hour<\/em>” kanssa. Yleisilmeelt\u00e4\u00e4n hillitty ”Present Joys<\/em>” yhdist\u00e4\u00e4 vanhoja perinteit\u00e4 ja \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 improviointia. Levy on tiivis kokonaisuus, noin 42 minuuttia aitoa juurimusiikkia. Dave Douglas teki sen j\u00e4lleen, nimitt\u00e4in hienon ja moni-ilmeisen jazzlevyn.<\/p>\n\n\n\n

Dave Douglas & Uri Caine: Present Joys (Greenleaf Music, 2014)<\/h4>\n\n\n\n

Dave Douglas & Uri Caine Torinon jazzfestivaaleilla 2014<\/p>\n\n\n\n