Tekijä: Jukka Piiroinen
-
Jone Takamäki (1955 – 2025)
Saksofonisti Jone Takamäki on kuollut 69-vuotiaana. Lukuisissa jazz- ja rockyhtyeissä sekä teatterissa vaikuttanut Takamäki julkaisi ensimmäiset omat levynsä 1980-luvun alussa Johanna-levymerkillä. Debyyttilevy ”Jone Takamäki” (1981) yhdessä basisti Antti Hytin ja rumpali Samppa Salmen kanssa on vahvaa free free jazzia, johon saman kokoonpanon toinen albumi ”Universal Mind” lisäsl vahvoja intialaisen musiikin mausteita. Myöhemmin Takamäki soitti jonkin…
-
Cecilie Strange: Beech (April Records, 2025)
Saksofoni on ilmaisuvoimainen soitin, jolla voi soittaa hyvin monella eri tavalla. Ääripäissään saksofoni voi huutaa aggressiivisesti tai se voi soida pehmeästi selloa muistuttuvalla tavalla. Tanskalainen saksofonisti Cecilie Strange pitäytyy viidennellä albumillaan ”Beech” (April Records) pitkälti soittimen laajan rekisterin lyyrisen pehmeässä päässä. Levyllä soittava kvartetti on ollut koossa jo vuodesta 2019 lähtien, jolloin Strange kokosi uuden…
-
Filmikuvaajan vuosi 10 – kuvia interrail-matkalta
Kun filmille kuvaaminen jälleen kiinnostaa (katso lisää: Filmikuvaajan vuosi), olen palannut myös vanhojen kuvien äärelle ja selaillut vuosikymmenien takaisia negatiiviarkistoja. Hieman nostalgisin ajatuksin kävin skannerin kanssa läpi kokonaisuuden, jonka kuvasin interrail-matkalla kesällä 1981. Matkareittini kulki näin: Joensuu – Turku – Tukholma – Kööpenhamina – München – Zagreb – Belgrad – Budapest – Wien – München…
-
Cosmic Ear: Traces (We Jazz, 2025)
Kuten monet muutkin jazzin eri tyyleihin viittaavat käsitetteet, tahtoo myös ”spiritual jazz” paeta sanojen tavoittamattomiin. Yleensä spirituaalisella jazzilla kuitenkin viitataan 1960-luvulla John Coltranen jalanjäljissä syntyneeseen musiikkiin, johon liittyvät usein pitkät meditatiiviset improvisaatiot ja kappaleiden nimien viittaukset henkiseen todellisuuteen tai kosmisiin mittasuhteisiin. Spirituaalisen jazzin soittajat hakevat monesti vaikutteita eri puolilta maailmaa ja käyttävät vakiintuneiden jazzsoittimien rinnalla…
-
Filmikuvaajan vuosi 9 – vanhaksi menneitä filmejä
Sain lähes ilmaiseksi kymmenkunta filmirullaa, jota olivat menneet vanhaksi jo kaksikymmentä vuotta sitten. Oli siis pakko kokeilla, vieläkö filmeistä syntyy kuvia.
-
Kalottjazz & Blues 2025 – festivaaliraportti
Kalottjazz & Blues -festivaali oli jälleen kerran omalla paikallaan kesän kulttuurikalenterissa, kun jazz ja blues soi Torniossa ja Haaparannalla juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Festivaalin ohjelma oli rakennettu viime vuosina vakiintuneen rungon varaan. Torstai-iltana tarjolla oli etkot niin varttuneelle väelle kuin nuorisolle (esiintyjänä uusi popartisti Hugo). Perjantaina konsertteja kuunneltiin Tornion molemmissa museoissa ja lopulta päivä päättyi Haaparannan…
-
Kaksi kotimaista kvartettia
Viime keväänä julkaistiin kaksi kotimaista jazzlevyä, joita aika moni asia yhdistää. Molemmat albumit ovat kvartettilevyjä, molemmilla soittaa kaksi puhaltajaa basistin ja rumpalin komppiparin säestämänä. Kummankin levyn ohjelmisto koostuu yhtyeen johtajan sävellyksistä, jotka liikkuvat tyylillisesti samankaltaisessa akustisen nykyjazzin kamarimusiikillisessa maastossa. Vanhasta cool vs. hot -näkökulmasta tarkasteltuna molemmat levyn kallistuvat mieluummin cool jazzin suuntaan, vaikka paikoin kumpikin…
-
Filmikuvaajan vuosi 8 – Pullo-Ekin taiteilijajuhla
Pullo-Eki, oikealta nimeltään Erkki Rissanen, on kuulunut jo 1960-luvun puolivälistä torniolaiseen katukuvaan. Eki on kerännyt pulloja, kerännyt niitä niin ahkerasti, että hän on voinut tehdä pullonkeräysrahoilla parhaimmillaan jopa viisi ulkomaanmatkaa vuodessa . Viime aikoina Ekin ahkerointi kaupungin katujen puhtauden eteen on alkanut saada yhä enemmän arvostusta. Toukokuussa (17.5.2025) Tornion kaupunki järjesti Ekin kunniaksi kansanjuhlan, joka…
-
Kulttuurimatkalla Armeniassa
Yli kymmenen vuoden mittaiseksi venynyt tauko Armenian matkoissa katkesi vihdoin, kun osallistuin vaimoni kanssa ryhmämatkalle Etelä-Armenian historiallisiin ja kirkollisiin kulttuurikohteisiin. Ryhmämatkan luonteeseen kuuluu tietenkin melko tiukka aikataulu, joten valokuvaukselle jäi vähemmän aikaa kuin aikaisemmilla matkoilla. Toisaalta pieni, kymmenen hengen ryhmä, liikkui näppärästi pikkubussilla Etelä-Armenian mutkaisilla vuoristoteillä. Aikataulutettu matkustaminen jätti toki jonkin verran aikaa myös valokuvaukselle…